Turussa toiminut valtakunnallisen sukelluskomppanian osasto löysi vuonna 1771 Kemiön saaristosta tuntemattoman ”aavelaivan” jäihin juuttuneena. Sen mastot ja raakapuut olivat katkenneet ja siitä oli roikkui kolme ankkuria. Fithie kirjoitti raporttiinsa: ”Emme tiedä mistä alus on tullut, minne matkalla tai ketkä sillä liikkuivat, sillä laivapapereita ei ole löytynyt.” Vaikuttaa siltä, että alus oli ajautunut Viron puolelta Suomeen […]
Kategoria: D (Turunmaan saaristo)
Freja valmistui ensimmäisenä aluksena William Crichton & Co:n telakalla syyskuussa 1866. Suomen suuriruhtinaskunnan tullilaitoksen tilaama alus sai kasteessa nimen Suomi.Höyrykuunarilla oli pituutta 110 jalkaa ja kuusi tuumaa eli vähän alle 34 metriä. Leveyttä oli 18 jalkaa eli noin 5,5 metriä. höyryalus sai dieselmoottorin vuonna 1937. Myöhemmin Freja muutettiin sora-alukseksi ja se liikennöi Lounais-Suomessa. Alus oli […]
Diger (1763) – ?
Lissabonista Loviisaan matkalla ollut Diger (suom. Valtava) laiva (kapt. Johan Edman) haaksirikkoutui Vänön eteläpuolella Yttre Klovaskärissä todennäköisesti joulukuussa 1763. Seuraavana vuonna aluksesta pelastettuja sitruunoita oli myynnissä Turussa. Ostajina mm professori Gadd (50 kpl.) ja muuta kaupungin eliittiä. Maisteri Lundanille kelpasi pilaantuneetkin kun kerran halvalla sai. Diger oli kotoisin luultavasti Loviisasta. Lähde: Mikko Huhtamies
53 DBAP:n toinen eskadrilli pommitti 17.2.1940 Vaasaa ja Ylistaroa. Koneet palasivat kohti Kuusikun tukikohtaa Virossa, kun ilmataistelussa luutnantti T.Hyrkki LLv 28 ampui Morane -Saulnier 406 koneella MS-301 alas kaksi neuvostokonetta. Toinen niistä, DB-3M putosi Houtskärissä, Jungfruskärin luona, Hamnön länsipuolella (c/n 391854). Miehistö: Vorobyev, Andreij, vanhempi luutnantti (ohjaaja), Afanasyev Mikhail, vanhempi luutnantti (tähystäjä), Kodatskiy Illarion, kersantti […]
Herkules (1849) – priki
Priki Herkules (kapt. Henelius) oli tuomassa kivihiililastia New Castlesta kun se haaksirikkoutui Turun saaristossa 8-10. lokakuuta 1849 vallinneessa myrskyssä. Miehistö pääsi turvaan ja osa lastista pystyttiin pelastamaan, mutta itse alus jäi hylyksi. Åbo Underrättelser 18.12.1849 no 100 Åbo Underrättelser 28.12.1849 no 102
Vuonna 1890 Utön lähellä haaksirikkoutunut ruotsalainen kaljaasi ajautui luoteeseen kohti Kökaria. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996
Saksalainen kuunari tuhoutui joulukuussa vuonna 1855 Utön luona. Ulkosaaristossa, Benedict Zilliacus, Tammi, Helsinki 1974, s. 104Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Anna (1924) – purjelaiva
Jouluyönä 1924 ajoi tanskalainen purjealus Anna matalikolle Morgonlandetin luona Hangon läntisellä selällä. Hyytävästä pakkasesta huolimatta selvisi miehistö pelastusveneellä Rosalaan. Laivan nimikyltti on edelleen tallella Morgonlandetilla. Morgonlandet – helmi Itämeressä. Väinö Nurmi ja Pekka Silfast. Tammisaaren kirjapaino 2007 s. 17
Sv Atlanta on kateissa Saaristomerellä. Suomen pelastusosakeyhtiö Neptunin arkistot 1917-1967, osia arkistosta 1967-1984Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Sankt Nikolai (?) – ?
Borstön vesissä on kadonneena Sankt Nikolai. Hiljaiset laivat, Raoul Johnsson, Suomen Urheilusukeltajain liitto ry 1988, s. 86
Postiljon (?) – ?
Borstön vesissä on kadonneena Postiljon-nimisen aluksen hylky. Hiljaiset laivat, Raoul Johnsson, SUSL 1988, s. 86
Lehdessä ilmoitettiin Jurmossa 21.2.1868 järjestettävästä huutokaupasta, jossa on tarkoitus huudattaa edellisenä syksynä haaksirikkoutuneen kuunari Maria Carolinan hylky sekä siitä pelastettu riki ja tarpeistoa. Varsinaisesta onnettomuudesta ei edelliseltä syksyltä löydy lehdissä mainintaa. ”Skepplistan” mukaan 24.10.1867 oli uuskaupunkilaisen kuunari Maria Carolinan (kapt. Blom) tarkoitus lähteä Lyypekistä. Helsingfors Dagblad 4.11.1867 no 257 Finlands Allmänna Tidning 10.2.1868 no 33
Ala (1903) – parkki
1900-luvun alussa oltiin vakuuttuneita siitä, että Hiittisiin tarvitaan ehdottomasti majakka. Vuosisadan vaihteessa oli sattunut lukuisia haaksirikkoja. Mm kolmimastoparkki Ala oli hävinnyt miehistöineen kaikkineen 1903 raivonneessa myrskyssä. [lasti: ”stävlast”?] Ulkosaaristossa, Benedict Zilliacus.Kustannusosakeyhtiö Tammi, Painokaari Oy 1986 I storm och Stiltje. Alfons Erksson, Rosala 1994, s.134
Kuno (1905) – jahti
Suomalaisjahti Kunon onni loppui 14.11.1905 Paljasniemen kohdalla Rymättylän kunnassa. Se ajoi väylän vieressä kuljettaessaan kappaletavaraa Turusta Paraisille. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1905
Talvisodan puhjettua olivat Punalaivaston sukellusveneet siirtyneet Suomenlahdella vaanimaan siellä tapahtuvaa laivaliikennettä. Joulukuun 10. päivä jäi virolainen hl Kassari sukellusvene SC-323:n uhriksi Utön (P 59 47 ja I 21 22) eteläpuolella. Kassari oli vakinaisella vuorollaan – tällä kertaa tosin ilman matkustajia – Sundsvallista Tallinnaan, kun SC-323 upotti sen tykkitulella Utön ja Hiidenmaan välillä. Varoituksetta ammutuista kranaateista […]
Valvoja (1905) – kaljaasi
Elokuussa 1905 kaljaasi Valvoja lähdettyään Turusta kaatui kovassa tuulessa. Kaljaasilla oli tuuleen nähden liikaa purjeita ylhäällä. Miehistöön kuului vain kaksi nuorta kokematonta nuorukaista. Hufvudstadsbladet 16.8.1905 no 220
Emilie (1911) – kaljaasi
Kaljaasi Emilie ajoi karille Gullkronassa ja upposi. Myöhemmin alus hinattiin Taalintehtaalle, ja josta edelleen Hankoon. Siellä alus on tarkoitus kunnostaa tulevaa purjehduskautta varten. Kaljaasi oli vain kolme vuotta vanha ja sen omisti kapteeni Degerholm. Västra Finland 28.11.1911 no 135
Saksalaisen höyrylaiva Haparandan määränpääksi koitui 30.4.1905 Grimsöarna Utön eteläpuolella. 552 tonnin kappaletavaralastia kuljettanut rahtilaiva oli matkalla Hampurista Turkuun. Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1905
W.H.Seymour (1869) – ?
Englantilainen laiva W.H. Seymour (kapt. H.B. Belding) oli tulossa puutavaralastissa Ruotsista Norrbottenista kun se lokakuun 17. päivänä 1869 haaksirikkoutui Utön luona. Miehistö pelastettiin Turkuun. Hylky ajelehti tämän jälkeen pari viikkoa Suomenlahdella, kunnes se havaittiin Inkoon saaristossa. Aluksi pienet höyryt Aina ja Ilo yrittivät hinata sitä Porkkalaan, mutta siihen niiden voimat eivät riittäneet. Lopulta höyrylaiva Neptun […]
Eestiläinen jaala tuhoutui lokakuussa 1856 Enskäristä länteen, Utön ulkopuolella. Alus oli ruislastissa ja kotoisin Wormsöstä. Sukeltaja 5/1994 Ulkosaaristossa, Benedict Zilliacus, Tryckeri & Tidnings Ab, Porvoo 1974, s. 104)
Saksalainen kuunari Emma Johanna upposi 14.11.1877 Borstön lähistöllä Luolon matalalla. Päällikön nimi oli W. Richardt. Alus oli kallistunut myrskyssä pellavansiemenlastin siirtymisen jälkeen. Tästä syystä jouduttiin hakeutumaan saariston suojaan, mutta matkalla osuttiin kariin. Laiva oli tulossa Tallinnasta ja matkalla Flensburgiin. Miehistö pelastui. Uppoamispaikka on lähteen mukaan Utön majakalta 18 1/2 englantilaista mailia ONO 3/4 O tai […]
Utön luona havaittiin 18.10.1848 kivelle ajanut parkki, jolla oli hätäliput ylhäällä. Luotsien tultua onnettomuuspaikalle kävi ilmi, että alus on hollantilainen laiva matkalla viemässä arvokasta kappaletavaralastia Amsterdamista Pietariin. Alusta yritettiin aluksi irroittaa karilta varppaamalla. Lopulta tässä onnistuttiin ja alus saatiin kiveltä. Utön luotsit ja Jurmosta tulleet apujoukot palkittiin rahallisesti pelastustyöstä. Åbo Underrättelser 21.11.1848 no 92
Borstön lähelle uponneessa kaljaasissa vieraili ruotsalaisia urheilusukeltajia kesällä 1960. Tämä eestiläinen kaljaasi oli uponnut 14 metrin syvyyteen vuonna 1900. Hiljaiset laivat, Raoul Johnsson, Suomen Urheilusukeltajain liitto ry 1988, s.139
Bredharun hylky (1664) – ?
Jalosukuista kreivitär Maria Sofia de la Gardieta kyydinnyt alus upposi lokakuussa 1664 Borstön lähistön vesille jonnekin Bredharun, Gråhällsklippanin, Lökholmenin tai Breidskärin lähistölle. Kiitokseksi pelastumisestaan kreivitär lahjoitti varoja Eurholmenin kappelin rakentamiseen ja kappelin kirkollisen irtaimen hankintaa varten. Saaristomerta pinnan päältä ja vähän altakin, Eka Metsävuori, Turun Sanomien paino, Turku 1988 Kolme sukeltajaa Saaristomerellä, Tellervo Rouhiainen, KK […]
Hoppet (1863) – ?
Turun Pikisaaressa 30.1.1864 pidettävässä huutokaupassa ilmoitettiin myytävän Ruotsin Sundsvallista kotoisin olleesta ja aikaisemmin haaksirikkoutuneesta Hoppet-aluksta pelastettuja monenpituisia vesisahattuja, leveitä ja paksuja plankkuja, jotka olivat ladottuina mainitulla saarella. Åbo Underrättelser 19.1.1864 no 8 Sanomia Turusta 19.2.1864 no 7
William (1872) – priki
Englantilaisen laivan kapteeni ja seitsemän miestä saatiin pelastettua kalastajien toimesta kesällä 1872 Suomenlahdelta. Englantilainen priki oli viemässä kivihiililastia Kronstadtiin kun se Suomen rannikolla rupesi kovassa merenkäynnissä vuotamaan ja lopulta upposi Hankoniemen ja Utön tulitornien välissä. Miehistö siirtyi pelastusveneeseen, jonka tuuli ajoi Widskäriin [Vidskär]. Täältä kaksi korppoolaista kalastajaa tapasi haaksirikkoiset ja vei heidät Brunskäriin. Sanomia Turusta […]
Söfruen (1873) – ?
Lokakuussa 1873 joutui norjalainen laivaväki hätään Söfruen-nimisellä Korppoon Jurmon luona. Laiva oli tulossa Söderhamnista lankkulastissa kun se törmäsi salakariin Grimsörenin saarten kohdalla, jolloin laiva sai pahan vuodon. Etelä-Jurmon kylässä hätäsatamassa olleen hollantilaisen laivan kapteeni näki kelluavat hylkytavarat ja lähti haaksirikkoutuneen avuksi. Samoin talollinen Andersson samasta kylästä ja heidän onnistuikin pelastaa kapteeni ja yhdeksän miestä, jotka […]
Aallotar (1960) – kaljaasi
Moottorikaljaasi Aallotar upposi 10.5.1960 Korppoon ja Houtskärin välillä saatuaan vuodon. Pieni 56 brt:n alus oli matkalla Paraisilta Kökariin. Navigator-lehden vuosikerratHeikki Moision henkilökohtaiset arkistot
Suomalainen purjelaiva Abiina haaksirikkoutui 1.9.1940 Kihdin selällä. Alus oli kooltaan 65 brt. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s.239
Husavik (1929) – kuunari
Tanskalainen kolmimastoinen purjealus Husavik, kotoisin Marstalista oli lähtenyt tiiliiastissa Sölvesborgista Ruotsista matkalle Viipuriin. Merellä nousi myrsky, jolloin alus sai vuodon. Kun vuoto huomattiin, laiva oli 36 meripeninkulmaa Utöstä pohjoiskoilliseen (NNO 3/4). Pumppaaminen aloitettiin heti mutta puolenpäivän jälkeen laivan kapteeni M. Hansen havaitsi laivan alkavan upota ja komensi klo 3 maissa miehistön pelastusveneisiin. Veneitä vesille laskettaessa […]
Jörn (550 dwt) oli rakennettu 1939 Hollannissa. Aluksen pituus 45,68 m ja siinä oli dieselkoneet. Alus oli 26.10.1968 paperimassalastissa matkalla Västervikistä Pietarsaareen kun se tuhoutui totaalihaaksirikossa Utön majakan lähistöllä. Dyk & Hav: https://www.dykohav.se/vrak/ jorn
Liisa (195x) – höyrylaiva
Hl. Liisa rakennettiin vuonna 1901 alunperin hinaajaksi, mutta muutettiin jo Warkaus Mekaniska Verkstadilla matkustajalaivaksi. Aluksen pituus oli 22,1 m. Alus palveli useita omistaja ja myös vaihtoi useaan otteeseen nimeään. Loppunsa pitkään palvellut alus koki 1950-luvulla kun se hiekkalastissa upposi sumussa Airistolla. Turkusteamers.com: http://www.turkusteamers.com/
Oliva (1942) – höyrylaiva
Turun luotsipiirin raportin mukaan bremeniläinen laiva Oliva tuli 28.12.1942 pimeässä ja myrskyssä sisään Utöstä ilman loistoja ja joutui liiaksi väylän itäpuolelle, jossa se ajautui karille. Onnettomuuspaikka oli Örebådanilla Utön maan eteläpuolella. Alus oli matkalla Turkuun. Aluksen myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa. (Turun luotsipiirin haaksirikot 1942)
Margarethe (166 nrt) oli kolmimastoinen kuunari, joka upposi heinäkuussa 1911 Aspön luona yhteentörmäyksen seurauksena. Margarethe oli viemässä rautalastia Pietarista Libaun. https://wrecksite.eu/wreck.aspx?216897
Simpson (1978) – hinaaja
Utön eteläpuolella upposi turkulainen hinaaja Simpson noin 30 metrin syvyyteen 20.9.1978. Simpson oli hinaamassa Atlas-nimistä proomua, joka myös joutui karille. Proomu saatiin pelastetua myöhemmin. (Hinaaja Simpsonia ei aiota nostaa. Helsingin Sanomat 22.9.1978) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?93752
Anna (1924) – kaljaasi
Kaljaasi Anna haaksirikkoutui Kihdillä syyskuussa 1924 sen ollessa tulossa Ruotsista Taalintehtaalle kvartsilastissa. Alus upposi nopeasti, mutta miehistön onnistui pelastautua. Syynä kivelle ajoon oli paikaltaan puuttunut reimari. Wiborg Nyheter 25.9.1924 no 22 Uusi Suomi 25.9.1924 no 222
Kuunari Jenny (402 grt) oli Helsingissä rakennettu 1892 ja sen pituus oli 42,6 m. Kuunari oli lisäksi varustettu diesel-apukoneella. Syyskuun 29. pv 1947 Jenny oli puutavaralastissa matkalla Kotkasta Tanskan Horsensiin kun se sai vuodon 20 nm Utöstä ja upposi. Miehistön pelasti Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön tankkilaiva C2 (Kolmaskin haaksirikko. Helsingin Sanomat 1.10.1947) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?284620
Puurunkoinen, neljällä mastolla varustettu Brando (200 grt) oli rakennettu 1919, sen pituus oli 38,3 m.Kotisatama Brandolla oli Vaasa. 10.11.1926 aluksen ollessa matkalla Randburgista kotisatamaansa fosfaattilastissa haaksirikkoutui se Utön lähellä. Svenska Pressen 20.11.1926 no 269 Huvudstadsbladet 12.11.1926 no 306 Österbottningen 16.11.1916 no 91 Åbo Underrättelser 17.11.1916 no 314 Åbo Underrättelser 20.11.1926 no 317 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?306358
Rob Roy (1882) – parkki
Tanskalainen parkki oli matkalla Kööpenhaminasta Lappvikin kun se joutui vaikeissa olosuhteissa sumun ja lumipyryn vallitessa karille Hiittisten ulkosaaristossa Yttre Klovaskärin luona. Hylystä pelastettua rahtia huutokaupattiin myöhemmin keväällä. Sanomia Turusta 22.4.1882 no 62 Helsingfors Dagbladet 24.4.1882 no 109 Finlands Allmänna Tidning 25.4.1882 no 94 Finlands Allmänna Tidning 26.4.1882 no 95 Finlands Allmänna Tidning 28.4.1882 no 97 […]
Oilin hylky on kadoksissa jossain Saaristomerellä. Lähde: Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s.242.
Olga upposi vuonna 1874 Utön lähellä. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996.
Augusta (1911) – parkki
Parkki Augusta oli 388 nrt:n Sidebyssä vuonna 1874 rakennettu rahtilaiva. Kotisatama sillä oli Ahvenanmaan Lemlandissa. Alus upposi puutavara- ja graniittilohkarelastissa Hiittisten saaristoon matkallaan Loviisasta Tanskaan (toisen tiedon mukaan Kökarista Hankoon) vieden mukanaan koko miehistön sekä kapteeni Victor Anderssonin 19-vuotiaan tyttären. Syy onnettomuuteen oli toisen aluksen arviointivirhe ja törmäys Augustaan Uusi Suometar 9.11.1911 no 260 Uusi […]
Haaksirikko. H. U. kertoo, että englantilainen höyrylaiwa Benedict, jota toi 1200 tonnia harkkorautaa Dahlin tehtaalle, törmäsi karille Lohmin tienoilla heinäk. 14 p. illalla ja upposi wiiden minuutin päässä 10 sylen sywyyteen. Laiwalla oli silloin luotsi. (Suomalainen Wirallinen Lehti 17.7.1884 no 164) Suomalainen Wirallinen Lehti 4.10.1884 no 232
Onni (1890) – kaljaasi
Haaksirikkoutunut kaljaasi. Porilaisten kauppiaiden A. Juseliuksen ja F. W. Petrellin wuokraamua kaljaasi Onni on, tänne tulleen sähkösanoman mukaan, wiime keskiwiikon myrskyssä joutunut haaksirikkoon Paalan luona, neljän peninkulman päässä Turusta pohjoiseen päin. Kaljaasissa olema puulasti toiwotaan saatawan pelastetuksi. (Satakunta 30.8.1890 no 101)
Swan (1891) – kaljaasi
Haaksirikko. Nauwon piirin nimismies on läänin kuwernöörille kertonut, että Nauwolainen kaljaasi Swan on t.k. 11 p:nä, silloisessa myrskyssä purjehti kumoon Airiston selällä Rymättylän ja Paraisten pitäjien wälillä, jolloin aluksen kokki, alaikäinen itsellisen poika Emil Amatius Hermasson, Nauwon pappilasta, ollessaan tässä tilaisuudessa laiwan kajuutassa, sinne hukkui. (Aura 1.12.1891 no 96)
Linnus (1899) – kaljaasi
Rakennettu 1882 Rauman mlk:ssa, vetoisuus 60,37 rt, pituus 19,89 m. Pääisäntä A.A. Wahlroos Uudestakaupungista. Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Tenho Hella, Newprint 2001, s 552, 557 Haaksirikko. Kaljaasi Linnus Uudestakaupungista joutui toissa keskiwiikkona Nauwon rannoilla Seilin läheistössä wesiajolle, ajautui rannalle ja meni myrskyn käsissä kappaleiksi. Aluksen oli määrä Assistancen hinaamana mennä ottamaan osaa Wellamon purkaukseen, mutta matkalla irtautui […]
Murhenäytelmä Pohjanlahdella. Viime syyskuun 2 p:nä purjehti Pietarsaaresta Aalborgiin puutavaralastissa ruotsalainen purjelaiva Minerva. Laiva ei tullut koskaan perille. Hiljattain löydettiin Turun saaristosta laivanhylky ajelehtimassa ja arveltiin sen olevan juuri mainitun Minervan, joka olisi tehnyt haaksirikon. Hangon luokse oli myöskin ajautunut lautoja merkittynä Minervan lastimerkillä , joten ei ole epäilemistäkään laivan kohtalosta. Minervassa oli 7 henkinen […]
Hanna (1912) – kaljaasi
Jomalasta kotoisin ollut kaljaasi Hanna ajoi karille kahvi, sokeri, jauho yms. kauppatavaralastissa lokakuussa 1912 lumimyrskyssä Snäckholmin luona, Vandrokin [Parainen] lähellä. Alus hakkautui kappaleiksi. Åbo Underrättelser 6.10.1912 no 273 Turun Sanomat 11.10.1912 no 2341 Finlands Sjöfartstidning 1912 12.10.1912no 41
Sirius (1924) – kaljaasi
Kaljaasi Sirius tuhoutui Kustavin vesillä vuonna 1924. Itämeren Kolmio, Mikko Montonen, Newprint 2006, s 59
Troolari Bärbel kaatui ja upposi 19.1.2015 Etelä Airistolla, Iso-Kuusisen eteläpuolella. Miehistö pelastui. Turvallisuustutkintaraportti Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?242086