Moottoritorpedovene raju ajoi karille Koivistonsalmessa 16.5.1943. Vauriot olivat niin pahoja, että vanhaa jo huonokuntoista alusta ei kannattanut korjata. Finnish Navy losses in Winter War and in Continuation War, Jari Aromaa
Kategoria: ulkomaat
Paukku (1941) – miinalaiva
Miinalaiva Paukku ajoi marraskuisessa myrskyssä rantaan Koivusaaressa Viipurin lähistöllä 14.11.1941. Ei miehistötappioita. Finnish navy losses in Winter War and Continuation War, Jari Aromaa
Vapaus (1939) – hinaaja
Suomalainen Laatokan Puu Oy:lle kuulunut tykkiveneeksi muunnettu hinaaja Vapaus tuhoutui karille ajon seurauksena Laatokalla 18.11.1939. Finnish Navy losses in Winter War and in Continuation War, Jari Aromaa
VMV 14 (1944) – vartiomoottorivene
Suomen jo irtauduttua sodasta Neuvostoliittoa vastaan upottivat saksalaiset suomalaisten vartiomoottoriveneet VMV 10 ja 14 Suursaaren rantaan operaatio Tanne Ostin yhteydessä 15.9.1944. Wikipedia
VMV 10 (1944) – vartiomoottorivene
Suomen jo irtauduttua sodasta Neuvostoliittoa vastaan upottivat saksalaiset suomalaisten vartiomoottoriveneet VMV 10 ja 14 Suursaaren rantaan operaatio Tanne Ostin yhteydessä 15.9.1944. Wikipedia
Taisto (1944) – torpedovene
Neuvostoliittolainen Ilyushin IL-2 lentokone onnistui upottamaan suomalaisen Taistoluokan torpedoveneen 21.6.1944 Oritsaaren luona. Yksi aluksen miehistön jäsenistä kuoli kolmen haavoittuessa. Wikipedia Taisto-luokka Finnish Navy losses in Winter War and in Continuation War, Jari Aromaa
VMV 17 (1944) – vartiomoottorivene
Neuvostoliiton ilmavoimat upottivat suomalaisen VMV 17 Tiurinsaaren luona 18.6.1944. Kuusi miehistön jäsentä menetti henkensä. Wikipedia
Shell 4 (1944) – ?
Saksalaiset ilmavoimat upottivat suomalaisen Shell 4-nimisen aluksen Oritsaaren luona nykyisen Venäjän alueella Viipurinlahden edustalla. Wikipedia
Navigator (1942) – moottorilaiva
Suomalainen rahtilaiva ajoi miinaan ja upposi Trelleborgin ulkopuolella 25.9.1942. Wikipedia
Porkkala (1941) – miinanlaskija
Pukkio-luokan yhteysalus (162 tn, pituus 28 m) upposi 8.11.1941 ajettuaan miinaan. 32 miehistön jäsenestä selvisi ainoastaan konemestari ja yksi matruusi. Alus nostettiin seuraavana vuonna ja se palasi palvelukseen. Wikipedia
Syväri (1939) – moottorialus
Suomalainen moottorialus Syväri upposi Talvisodan alussa pohjoisen Liinahamarissa 30.11.1939. Wikipedia
AV-45 (1939) – rannikkovartioalus
Neuvostolaivaston Gordi upotti tykistötulella suomalaisen rannikkovartioalus AV-45:n Lavansaaren luona, jolloin kaikki aluksen neljä miehistönjäsentä sai surmansa. Wikipedia
Uko (1939) – rannikkolaiva
Saksan Luftwaffe upotti suomalaisen rannikkolaiva Ukon Pohjanmerellä 19.12.1939 80 nm Norjan Utsirasta etelään. Ruotsalainen Sir Ernest Cassel pelasti miehistön. Wikipedia
Voima (1939) – miinanlaskija
Pitkärannan Laivan alkujaan omistama ja miinanlaskijaksi muutettu hinaaja Voima tuhoutui Talvisodassa Laatokalla 19.12.1939. Wikipedia Jari Aromaa/Finnish Navy Losses
Turja (1940) – merivartioalus
Merivartioalus Turja paloi ja tuhoutui Petsamossa Talvisodan loppuvaiheessa 13.3.1940. Wikipedia
Töysä (1940) – hinaaja
Hinaaja Töysä upotettiin Talvisodan loppuvaiheessa Laatokalla Sortavalan edustalla 13.3.1940. Wikipedia
Pitkäranta (1940) – hinaaja
Hinaaja Pitkäranta upotettiin Talvisodan loppuvaiheessa Laatokalla Sortavalan edustalla 13.3.1840. Wikipedia
Laatokka (1940) – ruoppaaja
Ruoppaaja Laatokka upotettiin Talvisodan loppuvaiheessa 13.3.1940 Laatokalla Sortavalan edustalla. Wikipedia
Astra (1940) – hinaaja
Hinaaja Astra upotettiin Laatokolla Sortavalan edustalla Talvisodan loppuvaiheessa 13.3.1940. Wikipedia
Ahti (1940) – hinaaja
Hinaaja Ahti upotettiin Laatokalla Sortavalassa Talvisodan loppuvaiheessa 13.3.1940. Wikipedia
Valamon Luostari (1940) – höyrylaiva
Höyrylaiva Valamon Luostari (ex. Kjell) oli rakennettu Tukholmassa 186. Se toimi Laatokalla kuljettaen mm puuta, suolaa, jauhoja ja kalaa. Talvisodassa Neuvostoliiton Tupolev SB-2 koneet pommittivat myös Valamon luostaria, jonka rantaan s/s Valamon Luostari upposi 22.1.1940 n 10 metrin syvyyteen. Venäläiset sukeltajat löysivät aluksen vuonna 2017. Helsingin Sanomat: Venäläiset sukeltajat löysivät ainoan talvisodassa Laatokkaan uponneen suomalaisaluksen
Walpas (1919) – kuunari
297 lästinen kuunarilaiva Walpas oli rakennnettu 1901. Sen pääisännät olivat Raumalla Holmberg Fredrik & knit. Walpas haaksirikkoutui 26.4.1919 Englannissa. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Pohjantähti (1907) – kaljaasi
33,48 lästinen kaljaasi Pohjantähti (pituus 16,38 m) oli rakennettu 1876. Raumalla sen pääisäntä oli pyhärantalainen Alfred Lundgren. Pohjantähti upposi Tanskan Bornholmissa 10.10.1907. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella – New Print 2001, s. 543
Wilhelmina (1865) –kuunari
79 lästinen raumalainen kuunari Wilhelmina (kapt. Anders Fröberg) haaksirikkoutui syksyllä 1865 Gotlannissa. Miehistö pelastui. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Primus (1863) – parkki
Raumalainen parkki Primus (kapt. Isak Korsman) kaatui toukokuussa 1863 Itämerellä. Miehistö pelastui. Primus oli rakennettu Bostonissa. Sen vetoisuus oli 1122,10 rt ja pituus 56,05 metriä. Primuksen rekisteritunnus Rauman laivarekisterissä oli VDFP. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella – New Print 2001, […]
Ahti (1862) – priki
Raumalainen 89 lästinen priki Ahti (kapt. Granberg) upposi 15.3.1862 yhteentörmäyksessä Negociator-nimisen aluksen kanssa Englannin rannikolla, n 70 nm Scillystä etelään. Perämies hukkui, muut pelastuivat. Åbo Underrättelser 8.4.1862 no 41 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Onni (1862 ) – parkki
Raumalainen 105 lästinen parkki Onni (kapt. Johan Ekman) oli palaamassa painolastissa Flensburgista kun se haaksirikkoutui 22.11.1862 Langelandin kaakkoispuolella Tanskan rannikolla. Alus makaa pohjassa vesilastissa mastot kaadettuina. Miehistö pelastui. Åbo Underrättelser 20.12.1862 no 147 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Rauha (1861) –kuunari
Raumalainen 32 lästinen kuunari Rauha (kapt. N.A. Bergström) oli viemässä terva- ja lankkulastia Lontooseen kun se ajoi maihin 13.8.1861 Bornholmissa. Åbo Underrättelser 31.8.1861 no 102 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Akko (1861) – ?
50 lästinen raumalainen laiva Akko (kapt. Fredrik Silfström) katosi miehistöineen Itämerellä vuonna 1861. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Mariana (1857) – kuunari
Raumalainen 59 lästinen Mariana (kapt. Gustaf Enlund) haaksirikkoutui jo ensimmäisellä menomatkallaan Sønderborg luona Tanskan rannikolla vuonna 1857. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Columbus (1857) – kuunari
66 lästinen raumalainen alus Columbus (kapt. Eric Johan Wuoriander) kärsi kolmannella menomatkallaan ollessaan puutavaralastissa täydellisen haaksirikon Gotlannin rannikolla Fårön luona 22.9.1857. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Åbo Underrättelser 13.10.1857 no 80 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Wälgång / Välgång (1856) – kuunari
Pieni raumalainen 45 lästinen Wälgång (kapt. Carl Gustaf Ekroth) kärsi kolmannella matkallaan vuonna 1856 täydellisen haaksirikon Gotlannin luona. Miehistö pelastui. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, 2. 192
Benita (1966) – moottorilaiva
Benita valmistui 1951. Aluksen vetoisuus oli 435 dwt ja pituus 47,46m. Sementtilastissa ollut lastialus Benita kaatui ja upposi Öölannin rannikolla Grönhögenin sataman edustalla 10.6.1966. Keula jäi näkyviin ja alus päästiin myöhemmin nostamaan ja ottamaan uudelle käyttöön. Alus upposi toisen kerran lopullisesti kyproslaisessa omistuksessa vuonna 1973. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. […]
Kotka (1953) – moottorilaiva
Uudehko vuonna 1951 Deestissä Hollannissa valmistunut suomalainen rahtilaiva Kotka (1.240 dwt) joutui merihätään Gotlannin eteläpuolella syksyllä 1953. Alus oli matkalla Stralsundiin kun se sai malmilastin siirtymisen johdosta kallistuman. Tilanne paheni niin paljon, että kapteeni määräsi 15 henkisen miehistön siirtymään pelastuveneisiin. Lopulta laiva upposi 50 metrin syvyyteen. Myöhemmin laiva nostettiin ja se palasi Suomen lipun alle […]
Eino (1932) – kaljaasi
Kuolemanjärvellä vuonna 1914 rakennettu kaljaasi Eino, 59,59 rt ja pituus 23,40m. Signaalitunnus Rauman maalaiskunnassa SGLK. Ostettu Voiluodolle vuonna 1921. Syyskuussa 1932 Söderarmin luotsiasemalta havaittiin takilansa menettänyt kaljaasi, jolta luotsikutteri pelasti yhden naisen ja kaksi miestä. Kaljaasi oli matkalla Tukholmasta Ahvenanmaalle. Kaljaasi hinattiin satamaan. Alus jouduttiin jättämään hylyksi. Liitto 16.9.1932 no 213 Tenho Hella – Länsisuomalaista […]
Neptun (1908) – parkki
Neptun oli raumalainen 362,86 rt:n parkki, jonka pituus oli 44,10m. Signaalitunnus OWJN. Neptun oli rakennettu 1872 Turussa. Vuonna 1908 Neptun (kapt. Lindemark) matkallaan Sundsvallista Kreikan Pireukseen törmäsi toisen aluksen kanssa tuhoisin seurauksin. Alus päätyi Lissaboniin, jossa aluksen hylky huutokaupattiin. Åland 15.1.1908 no 5 Åbo Underrättelser 4.6.1908 no 151A Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet […]
Hermes (1911) – parkki
Rauman laivarekisteriissa ollut parkki, signaalitunnus VDKB, 936,22 rt, pituus 54,75 m. Lokakuussa Hermes (kapt. W. Korhonen) joutui merihätään Pohjanmerellä ja eräs höyrylaiva hinasi sen Lontooseen. Rauman Lehti 5.10.1911 no 113 Hangö 12.10.1911 no 119 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 548
Rauha (1903) – kuunari
Kauppias Granlundin kuunari Rauha (kapt. Mela) on tehnyt täydellisen haaksirikon Ruotsin rannikolla huhtikuussa 1903. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Kotkan Uutiset 26.4.1903 no 34 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 550
Arthur (1903) – kuunari
Kauppias John Nurmisen kuunari Arthus (kapt. Steenroos) joutui matalikolle Øresundin luona keväällä 1903 ja jäi hylyksi. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Kotkan Uutiset 26.4.1903 no 34
Erika (1903) – kuunari
Kuunari Erika oli rakennettu Westanfjärdissä vuonna 1873. Se oli vetoisuudeltaan 246,03 rt. Kun se oli hankittu Rauman laivarekisteriin sai kuunari signaalitunnuksen RCTV. Erika (kapt. B. Ekroos) teki täydellisen haaksirikon huhtikuussa 1903 Saksan matkallaan. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 547 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. […]
Bornholm (1924) – priki
Priki Bornholm oli rakennettu Islannissa vuonna 1868. Sen vetoisuus oli 182,75 rt ja pituus 37,48 m. Se sai signaalitunnuksen TPNC siirryttyään Rauman rekisteriin. Bornholm joutui merihätään vuonna 1924 Itämerellä ja se hinattiin vesilastissa Gottlantiin. Åbo Underrättelser 27.10.1924 no 294 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 546
Aleksander / Alexander (1921) – priki
Helsingissä 1921 rakennettu priki (220,27 rt, pituus 35,36m), joka Raumalla siirryttyään sai signaalitunnuksen QTKD. Aleksander vaurioitui myrskyssä Shetlannin saarten luona, jonne se hinattiin ja jäi hylyksi. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 546 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Pettu (1893) – kuunari
Kuunari Pettu oli rakennettu Särkisalossa vuonna 1865. Aluksen vetoisuus oli 150,11 rt ja pituus 26,37 m. Raumalle ostettuaan se sai rekisteritunnuksen RBMF. Paluumatkallaan pelkässä painolastissa Saksasta Pettu (kapt. Lundgren) ajoi myrskyssä ja sumussa karille Tanskan Bagenkopissa. Åbo Underrättelser 16.12.1893 no 342 Åbo Tidning 20.12.1893 no 346
Hali (1872) – parkki
Suomalainen parkki Hali (kapt. Allin) haaksirikkoutui puutavaralastissa 23.11.1872 Tanskan rannikolla Kjøgen kylän luona. Morgonbladet 6.12.1872 no 285 Åbo Underrättelser 7.12.1872 no 189
Neptun (1872) – parkki
Parkki Neptun (362,86 rt.) oli rakennettu Turussa vuonna 1872. Sen signaalitunnus oli Rauman laivarekisterissä QWJN. Aluksen pituus oli 44,10 m. Alus oli kapteeni Christensenin komennossa tulossa Porista Hollantiin kun se haaksirikkoutui 27.11.1872 Store Heddingen rannalla Tanskassa. Helsingfors Dagblad 5.12.1872 no 333 Åbo Underrättelser 7.12.1872 no 189 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]
Lydia (1898) – kuunari
Luvialla 1874 rakennettu kuunari Lydia, vetoisuus 291,14 rt ja pituus 37,47 m. Rauman laivarekisterin signaalitunnus VDCG. Lydia (kapt. Vesterling) oli puutavaralastissa matkalla Lyypekkiin kun se sai pahan vuodon 7.9.1898 ja pyrki turvasatamaan Visbyyn. Sieltä se hinattiin ulos hylkynä. Åbo Underrättelser 10.9.1898 no 245 Västra Finland 17.8.1898 no 66 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet […]
Elna (1897) – kuunari
Raumalainen kolmimastokuunari Elna (rekist. R51) oli rakennettu Koivistolla vuonna 1876. Elnan vetoisuus oli 206,33 rt. Ja pituus 31,18 m. Alus vautioitui Skagenissa Itämerellä keväällä 1897 niin pahoin, että se huutokaupattiin 520 kruunulla. Rauman Lehti 17.4.1897 no 31 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 541
Carl (1888) – priki
Raumalainen priki Carl oli rakennettu 1874 ja oli vetoisuudeltaan 221,00 rt. Carl (kapt. Fredriksson) oli elokuussa 1888 palaamassa painolastissa Terneusenista Hollannista ja matkalla Kotkaan kun priki haaksirikkoutui Ruotsin länsirannikolla Halmstadissa. Sanomia Turusta 21.8.1888 no 194 Aura 21.8.1888 no 194 Satakunta 22.8.1888 no 66 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 540
Alida (1894) – priki
Priki Alida oli rakennettu vuonna 1864, vetoisuus 154,36 rt ja pituus 28,36 m. Rauman laivarekisteriss’ Alidan tunnus oli R62. 14.10.1894 Alida ajoi sumussa karille Gottlannin rannalla Espobådan luona Faluddenissa. Priki hinattiin vaurioituneena Enevikenin lahteen. Rauman Lehti 28.11.1894 no 95 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 540
Isis / Iris (1834) – fregatti
Oululasifregatti, jonka kantavuus oli 212 lästiä, rakennettu 1826. Laivassa oli tavallisesti 15 miestä. Isis kävi usein Göteborgissa jatkaen sieltä Englantiin ja edelleen Välimerelle. Kapteeni Högvallin komennossa Isis tuhoutuu vuonna 1834 Pohjanmerellä Ruotsin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 33, 48 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 48