Haverit.netKuunari Erika oli rakennettu Westanfjärdissä vuonna 1873. Se oli vetoisuudeltaan 246,03 rt. Kun se oli hankittu Rauman laivarekisteriin sai kuunari signaalitunnuksen RCTV. Erika (kapt. B. Ekroos) teki täydellisen haaksirikon huhtikuussa 1903 Saksan matkallaan. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 547 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. […]
Priki Bornholm oli rakennettu Islannissa vuonna 1868. Sen vetoisuus oli 182,75 rt ja pituus 37,48 m. Se sai signaalitunnuksen TPNC siirryttyään Rauman rekisteriin. Bornholm joutui merihätään vuonna 1924 Itämerellä ja se hinattiin vesilastissa Gottlantiin. Åbo Underrättelser 27.10.1924 no 294 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 546
Helsingissä 1921 rakennettu priki (220,27 rt, pituus 35,36m), joka Raumalla siirryttyään sai signaalitunnuksen QTKD. Aleksander vaurioitui myrskyssä Shetlannin saarten luona, jonne se hinattiin ja jäi hylyksi. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 546 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Kuunari Pettu oli rakennettu Särkisalossa vuonna 1865. Aluksen vetoisuus oli 150,11 rt ja pituus 26,37 m. Raumalle ostettuaan se sai rekisteritunnuksen RBMF. Paluumatkallaan pelkässä painolastissa Saksasta Pettu (kapt. Lundgren) ajoi myrskyssä ja sumussa karille Tanskan Bagenkopissa. Åbo Underrättelser 16.12.1893 no 342 Åbo Tidning 20.12.1893 no 346
Suomalainen parkki Hali (kapt. Allin) haaksirikkoutui puutavaralastissa 23.11.1872 Tanskan rannikolla Kjøgen kylän luona. Morgonbladet 6.12.1872 no 285 Åbo Underrättelser 7.12.1872 no 189
Parkki Neptun (362,86 rt.) oli rakennettu Turussa vuonna 1872. Sen signaalitunnus oli Rauman laivarekisterissä QWJN. Aluksen pituus oli 44,10 m. Alus oli kapteeni Christensenin komennossa tulossa Porista Hollantiin kun se haaksirikkoutui 27.11.1872 Store Heddingen rannalla Tanskassa. Helsingfors Dagblad 5.12.1872 no 333 Åbo Underrättelser 7.12.1872 no 189 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]
Luvialla 1874 rakennettu kuunari Lydia, vetoisuus 291,14 rt ja pituus 37,47 m. Rauman laivarekisterin signaalitunnus VDCG. Lydia (kapt. Vesterling) oli puutavaralastissa matkalla Lyypekkiin kun se sai pahan vuodon 7.9.1898 ja pyrki turvasatamaan Visbyyn. Sieltä se hinattiin ulos hylkynä. Åbo Underrättelser 10.9.1898 no 245 Västra Finland 17.8.1898 no 66 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet […]
Raumalainen kolmimastokuunari Elna (rekist. R51) oli rakennettu Koivistolla vuonna 1876. Elnan vetoisuus oli 206,33 rt. Ja pituus 31,18 m. Alus vautioitui Skagenissa Itämerellä keväällä 1897 niin pahoin, että se huutokaupattiin 520 kruunulla. Rauman Lehti 17.4.1897 no 31 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 541
Raumalainen priki Carl oli rakennettu 1874 ja oli vetoisuudeltaan 221,00 rt. Carl (kapt. Fredriksson) oli elokuussa 1888 palaamassa painolastissa Terneusenista Hollannista ja matkalla Kotkaan kun priki haaksirikkoutui Ruotsin länsirannikolla Halmstadissa. Sanomia Turusta 21.8.1888 no 194 Aura 21.8.1888 no 194 Satakunta 22.8.1888 no 66 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 540
Priki Alida oli rakennettu vuonna 1864, vetoisuus 154,36 rt ja pituus 28,36 m. Rauman laivarekisteriss’ Alidan tunnus oli R62. 14.10.1894 Alida ajoi sumussa karille Gottlannin rannalla Espobådan luona Faluddenissa. Priki hinattiin vaurioituneena Enevikenin lahteen. Rauman Lehti 28.11.1894 no 95 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 540
Oululasifregatti, jonka kantavuus oli 212 lästiä, rakennettu 1826. Laivassa oli tavallisesti 15 miestä. Isis kävi usein Göteborgissa jatkaen sieltä Englantiin ja edelleen Välimerelle. Kapteeni Högvallin komennossa Isis tuhoutuu vuonna 1834 Pohjanmerellä Ruotsin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 33, 48 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 48
Oululainen parkki Astrea (kapt. Emeleus) oli rakennettu 1842 ja oli vetoisuudeltaan 175 lästiä. Astrea tuhoitui 18. ja 19. päivien välisenä yönä 1849 Fredrikshavnin luona Tanskassa. Astrea oli lankkulastissa matkalla Lontooseen. Åbo Underrättelser 6.11.1849 no 88 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974, s 32
Tukholman läänin alueella Arnholman ja Simpnäsin välillä on raahelaisen kaljaasi Adolphin hylky, joka upposi vuonna 1801. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 141
Vaasasta kotoisin ollut kaljaasi haaksirikkoutui vuonna 1821 tai vaihtoehtoisesti 1822 Gävleborgin läänissä Storjungfrussa. Lastina Allénilla oli myllynkiviä ja väriaineita. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 85, 93
Tukholman läänissä Arnholmassa kaatui suomalainen kaljaasi Elida vuonna 1863. Ahvenanmaata. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Kuunari Friedeborg (432 nrt) oli rakennettu Sunderlandissa 1866. Alus ostettiin Ahvenanmaan Kumlingeen vuonna 1926. Alus haaksirikkoutui Ruotsin Norrbottenissa Lilla Hällgrundin ulkopuolella vuonna 1937. Alus oli tulossa Lontoosta Kalixiin kun se haaksirikkoutui sen edustalla. Saadut vauriot olivat niin merkittäviä, että alusta ei enää kannattanut korjata. Friedeborg oli onnettomuushetkellä yksi vanhimpia purjealuksia maailmassa. Åland 15.9.1937 no 74 […]
Oululainen kaljaasi Frigga haaksirikkoutui Norrbottenin Kuggörensin kalastajakylän luona marraskuussa 1831. Lastina ollut puutavara sekä hopea- ja kupariruplat huutokaupattiin myöhemmin Hudiksvallissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 77
Ruotsin Norrbottenissa haaksirikkoutui 15.10.1840 ahvenanmaalainen Fädernäslandet-niminen kaljaasi (kapt. Daniel Erikson) ajetuaan rantaan Bjuröklubbin luona ollessaan matkalla Piteåsta Tukholmaan. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 39 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 33
Ruotsin Norrbottenin Storhällanissa haaksirikkoutui vuonna 1845 suomalainen Henrietta-niminen kuunari. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 50
Uppsalassa Klockarbodassa upposi rannan lähellä suomalainen Laura-niminen sluuppi (kapt. Anders Håll) 21-22.10.1836. Aluksen lastina oli tervaa ja puutavaraa ja se oli matkalla Kristiinankaupungista, josta se oli kotoisin, Bornholmiin. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 112 Åbo Underrättelser 5.10.1836 no 79 Helsingfors Tidningar 8.10.1836 no […]
Sementtilastissa ollut moottorialus Luikke haaksirikkoutui Blogrundissa Ruotsin Västerbottenissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 50
Suomalainen kuunari Neptunus (kapt. A.F. Salin) haaksirikkoutui 1.11.1849 Tukholman läänissä Grisslehamnin pohjoispuolella. Neptunuksella oli Lyypekistä lastattu kappaletavaralasti ja määränpäänä Pori. Haaksirikko ei tapahtunut karilleajon johdosta vaan pohjaan poratun kolmen reiän johdosta. Kapteeni Salin on jäänyt kiinni vastaavista petoksista aiemminkin. Lasti saatiin pääosin pelastettua. Åbo Underrättelser 4.12.1849 no 96 Åbo Underrättelser 18.12.1849 no 100 Westerdahl, Christer: […]
Porista kotoisin ollut laiva Nestor haaksirikkoutui Uppsalassa vuonna 1851. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 116
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kaljaasi Norden oli kuljettamassa puutavaraa ja karjaa kun se koki haaksirikon Tukholman luona. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Suomalainen höyrylaiva Ottawa tuhoutui 3-4’ pohjoiseen Grundkallenin majakalta vuonna 1917. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 108
Kuunari Rauha oli ankkuroitu Brevikissä lähellä Seivitsin kestikievaria kun molemmat ankkuriketjut katkesivat ja alus tuhoutui. Rauha oli viemässä lohta ja puutavaraa Pietariin. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 26
Västerbottenin läänissä Lilla Truthällanissa on viljalastissa olevan Kristiinankaupungista kotoisin olevan kaljaasi Tarciksen hylky, joka upposi vuonna 1894. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 52
Suomalainen proomu Teppu on haaksirikkoutunut Tukholman läänin alueella Arnholamssa. Ajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 126
Gräsön itäpuolelle rantautui 18.11.1834 porilainen priki Themis (kapt. G.A. Moliis, 110 lästiä) mastot katkaistuina. Miehistö oli joutunut värjöttelemään vuorokautta aluksen keulassa, koska perä oli veden alla. Lastin pelastaminen jäi riippumaan säätilan kehittymisestä. Helsingfors Tidningar 29.11.1834 no 95 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 115 […]
Tukholman läänin alueella Halislöjanissa haaksirikkoutui porilainen priki Tärnan (kapt. C.A. Malin) 15.11.1841. Onnettomuuspaikka on 1/4 mailia itään Edsvikenistä Wätön kunnassa Roslagenissa. Kaksi miehistön jäsentä selvisi onnettomuudesta, kahdeksan muun hukkuessa, Åbo Underrättelser 27.11.1841 no 94 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Kuunari Carolina (kapt. Lagerstam) oli viemässä voi- ja tervalastia Kristiinankaupungista Riikaan kun se haaksirikkoutui 27.10.1852 Gottlannin itärannalla Kräklingbo kylän kohdalla. Osa lastista ja takilasta on saatu pelastettua. Åbo Underrättelser 19.11.1852 no 91 Åbo Underrättelser 3.12.1852 no 95 Åbo Tidningar 3.12.1852 no 95
Porvoosta Cadixiin matkalla ollut priki Zulima (kapt. Calonius) haaksirikkoutui Kosterin (?) luona loppusyksystä 1852. Miehistö saatiin pelastettua. [Virossa Pladiskin luoteispuolella on Köster-niminen paikka] Åbo Tidningar 3.12.1852 no 95
Aurora (kapt. Strömsten) oli viemässä puutavaralastia Porista Cetteen kun se haaksirikkoutui vuonna 1852 Tukholman edustalla Nidingenissä. Miehistö pääsi turvaan ja osa lastista onnistuttiin pelastamaan, mutta itse alus jäi hylyksi. Åbo Tidningar 3.12.1852 no 95 Finlands Allmännä Tidning 7.12.1852 no 285 Åbo Underrättelser 10.10.1852 no 97
Kristiinankaupunkilainen kuunari Carolina (kapt. A. Lagerstam) oli viemässä mm tervaa ja voita kotikaupungistaan Riikaan kun se haaksirikkoutui 27.10.1852 Gottlannin itärannalla Kräklingbon kylän luona. Alus jäi hylyksi, mutta takila ja lasti on saatu pelastettua. Åbo Underrättelser 3.12.1852 no 95 Finlands Allmänna Tidning 7.12.1852 no 285
Jauholastissa ollut suomalainen kuunari Czar Petter (kapt. A.L. Wicktman) haaksirikkoutui 125.10852 Tukholman läänissä. Kuunari oli tulossa Pietarista ja matkalla Kristtinankaupunkiin. Miehistä pelastui turmasta. Finlands Allmänna Tidning 7.12.1852 no 285 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 127, 155
Raumalainen kaljaasi Anna (kapt. Sallmén) oli viedässä kotikapungistaan viljaa ja muita tuotteita Holsteiniin kun se ajoi 14.7.1831 luodolle Simpnäsin kylän luona, ½ mailia pohjoiseen Arnholmasta. Åbo Underrättelser 17.9.1831 no 74 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Vuonna 1767 rakennettu snouvi Simon Andreas (700 tr.) tuhoutui 1769 Öregrundin luona Ruotsin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974, s 30
Oululainen 320 lästinen fregatti Orient oli rakennettu 1811. Fregatti tuhoutui jo ensimmäisenä purjehdusvuotenaan Öregrundin saaristossa Ruotsin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974, s 29
Porista kotoisin ollut priki Juno (kapt. I.A. Lindberg) haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Måstenillä, itään Singönistä Öregrundin saaristossa. Miehistö pelastui. Åbo Underrättelser 3.12.1831 no 96 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 126
Tukholman läänin alueella Singön Svartklubbenilla haaksirikkoutui oululainen kuunari Toivo (kapt. Frosterus) 11.71857. Kuunari oli matkalla Flensburgiin viemään sinne lautoja. Åbo Underrättelser 21.7.1857 no 56 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 126
Porista kotoisin ollut laiva Columbus (274 lästiä) haaksirikkoutui lankkulastissa Tukholman läänissä Simpnäsissä vuonna 1840. Haaksirikkopaikka on ”en klippa vid pass 100 famnar från Arnholma”. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123 Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXV
Raahesta kotoisin ollut snaupriki Gref Brahe haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Simpnäsissä vuonna 1801. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Ahvenanmaalta kotoisin ollut parkki Harald haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Österskärissä vuonna 1919. Alus oli kuljettamasa koivuhalkoja. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kaljaasi Bonaparte haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Bonapartesvikenissä Sennebyn rannalla vuonna 1841. Aluksen lastina oli puutavaraa ja silakoita. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122, 125
Suomalainen priki Kevias upposi Tukholman läänin alueella Utanågrundille vuonna 1890. Aluksen nimi saattaa olla myös Kevia. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Lyypekistä kotoisin ollut priki Pauline & Emma (kapt. G.D. Erdtmann) haaksirikkoutui Viipurin läänin Koiviston maalaiskunnassa Partialankylän lähistöllä Tiurinsaaressa 22.11.1835. Seuraavana vuonna järjestettiin kaksikin huutokauppaa, jossa myytiin aluksen hylkyjäämistöä: erilaisia lankoja ja silkkiä, ankkuri ja purjeita, 126 tusinaa villasukkia, 11 tusinaa yöpaitoja, tupakkaa sekä kirjoja. Finlands Allmänna Tidning 6.2.1836 no 30 Finlands Allmänna Tidning 13.8.1836 no […]
Uudestakaarlepyystä kotoisin ollut priki Paulina haaksirikkoutui Tukholamn läänin alueella Ytterskärissä vuonna 1836. Aluksella oli suolalasti. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Tukholaman läänin alueella Sennebyn kalastajakylän lähellä on vuonna 1856 uponneen ahvenanmaalaisen halkojen kuljetukseen käytetyn Josefina-jahdin hylky. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Tukholman läänin alueella Svartklubbenilla tiedetään uponneen vuonna 1855 Fröjden-niminen jahti, joka oletettavasti oli suomalainen. vuonna 1842. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 120
Tukholman läänin alueella Måsstenissa tiedetään olevan suomalaisen kaljaasi Victorian hylky, joka upposi vuonna 1830. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 120