Haverit.netKuolemanjärvellä vuonna 1914 rakennettu kaljaasi Eino, 59,59 rt ja pituus 23,40m. Signaalitunnus Rauman maalaiskunnassa SGLK. Ostettu Voiluodolle vuonna 1921. Syyskuussa 1932 Söderarmin luotsiasemalta havaittiin takilansa menettänyt kaljaasi, jolta luotsikutteri pelasti yhden naisen ja kaksi miestä. Kaljaasi oli matkalla Tukholmasta Ahvenanmaalle. Kaljaasi hinattiin satamaan. Alus jouduttiin jättämään hylyksi. Liitto 16.9.1932 no 213 Tenho Hella – Länsisuomalaista […]
Parkki Osmo oli rakennettu 1869 Raumalla. Rauman laivarekisterissä sen signaalitunnus oli RBKT. Parkin vetoisuus oli 751,25 rt ja pituus 55,67m. Vuonna 1937 alusta oltiin kunnostamassa purjelaivamuseoksi Uudessakaupungissa, mutta työ oli pysähdyksissä pitkät ajat varojen puutteen vuoksi. Kesäkuussa 1937 vallinneessa myrskyssä aluksen ankkurikettingit katkesivat ja vaurioitunut alus jäi makaamaan pohjaan vesilastissa. Vaasa 27.6.1937 no 168 Tenho […]
Neptun oli raumalainen 362,86 rt:n parkki, jonka pituus oli 44,10m. Signaalitunnus OWJN. Neptun oli rakennettu 1872 Turussa. Vuonna 1908 Neptun (kapt. Lindemark) matkallaan Sundsvallista Kreikan Pireukseen törmäsi toisen aluksen kanssa tuhoisin seurauksin. Alus päätyi Lissaboniin, jossa aluksen hylky huutokaupattiin. Åland 15.1.1908 no 5 Åbo Underrättelser 4.6.1908 no 151A Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet […]
Rauman laivarekisteriissa ollut parkki, signaalitunnus VDKB, 936,22 rt, pituus 54,75 m. Lokakuussa Hermes (kapt. W. Korhonen) joutui merihätään Pohjanmerellä ja eräs höyrylaiva hinasi sen Lontooseen. Rauman Lehti 5.10.1911 no 113 Hangö 12.10.1911 no 119 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 548
Priki Bornholm oli rakennettu Islannissa vuonna 1868. Sen vetoisuus oli 182,75 rt ja pituus 37,48 m. Se sai signaalitunnuksen TPNC siirryttyään Rauman rekisteriin. Bornholm joutui merihätään vuonna 1924 Itämerellä ja se hinattiin vesilastissa Gottlantiin. Åbo Underrättelser 27.10.1924 no 294 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 546
Raumalainen kolmimastokuunari Elna (rekist. R51) oli rakennettu Koivistolla vuonna 1876. Elnan vetoisuus oli 206,33 rt. Ja pituus 31,18 m. Alus vautioitui Skagenissa Itämerellä keväällä 1897 niin pahoin, että se huutokaupattiin 520 kruunulla. Rauman Lehti 17.4.1897 no 31 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 541
Priki Alida oli rakennettu vuonna 1864, vetoisuus 154,36 rt ja pituus 28,36 m. Rauman laivarekisteriss’ Alidan tunnus oli R62. 14.10.1894 Alida ajoi sumussa karille Gottlannin rannalla Espobådan luona Faluddenissa. Priki hinattiin vaurioituneena Enevikenin lahteen. Rauman Lehti 28.11.1894 no 95 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 540
Suomesta kotoisin ollut Iris-niminen priki huutokaupattiin Uppsalassa vuonna 1825. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 100
Porista kotoisin olleen S:t Peter-nimisen snaun irtaimistoa huutokaupattiin vuonna 1771 Gräsössä Ruotsin Uppsalassa. Tämän niminen alus oli tiettävästi jouduttu hinaamaan vahingoittuneena erääseen Östra Gräsälandetin lahteen. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 100
Maarienhaminasta kotoisin olleesta laiva Heimosta tuli hylky 9.6.1894 Bredgrundissa Ruotsissa sen ollessa tulossa Dalkarlsåsta. Vaurioitunut alus pystyttiin irroittamaan ja viemään purkupaikalle. Åland 18.7.1894 no 57 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk […]
Maarienhaminalaisparkki Oscar & Georg (492 nrt) ajoi luotsin ollessa aluksella karille 6.6.1892 Åbyssä Ruotsin rannikolla. Alus oli alkujaan rakennettu 1861 Raahessa. Vaurioitunut parkki myytiin seuraavana vuonna Saksaan. Åbo Underrättelser 4.9.1893 no 239 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut fregatti Equator (1.059 / 974 tn) oli lähtenyt kotisatamastaan kohti Englantia viemään sinne puutavaraa ja tervaa. Sakeassa sumussa alus ajoi karille ja se päätyi laivojen hautausmaalle Holmenin pohjoispuolella Holmsundissa. Finland 17.11.1886 no 267 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 64 Westerdahl, Christer: […]
Virolahtelainen kuunari Toivo (kapt. M. Jonkihainen) oli matkalla Pietarista Tornioon viemään sinne jauholastin. Kuunari joutui merihätään ja sai vakavan vuodon lokakuussa 1870 Holmön luona Ruotsin puoleisella rannikolla. Alusta ei pystytty pelastamaan ja se jäi sinne hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54 Westerdahl, Christer: […]
95 lästinen kuunari oli rakennettu 1857 ja sen kotisatama oli Lemland. Kuunarin ollessa matkalla Skellefteåsta Odenseen upposi se Notholmenissa, Nordmaling. Aluksen hylky saatiin kuitenkin hinattua satamaan, eikä sen myöhemmistä vaiheista ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut parkki Hercules oli matkalla kotisatamastaan Grimsbyn kun se ajoi rantaan Fjäderäggissä 21.7.1852. Lastia purkamalla yritettiin saada alus kellumaan. Purjeet saatiin vetämään, mutta jouduttiin kivelle toistamiseen. Lasti purettin paikalla ja myöhemmin itse aluskin saatiin irti ja hinattiin Rataniin. Aluksen myöhemmästä kohtalosta ei ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf […]
Pietarsaarelainen fregatti Otto (kapt. Carl Roos) oli matkalla Lyypekistä kotisatamaansa kun se koki totaalihaaksirikon 18.5.1841 eteläisessä Merenkurkussa.Miehistö selvitti itsensä maihin Vitörarniin, Tjäruskärissä. Aluksen hylky ajelehti sittemmin Suomen puolelle, jossa se otetiin talteen. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 33-34
Kokkolalainen kaljaasi Hoppet (kapt. Michael Malmström) koki haaksirikon 31.10.1836 Stora Fjäderäggissä sen ollessa matkalla Kokkolasta Marseilleen. Lastina se kuljetti tervaa ja lankkuja. Onnettomuushetkellä näkyväisyys oli olematon myrskyn ja lumisateen johdosta. Karilleajo aiheutti vakavat vauriot rungolle, mutta lastin avulla se jäi kellumaan. Kelluva hylyn riki laskettiin alas ja se saatiin hinattua Rataniin. Vrak och Sjöolyckor vid […]
Italialainen parkki Terese oli huono-onninen 22.10.1899. Se nimittäin upposi pian Haminasta lähdettyään Haapasaaren vesille lankkulastissa. Syynä oli laivalla syttynyt tulipalo. Ajelehtimaan jätetty alus rantautui Haapasaaren kylän lähelle. Määräsatama olisi ollut Algier. Alus hinattiin lopulta Kotkaan. Joulukuun sanomalehdissä oli ilmoitus järjestettävästä huutokaupasta, jossa realisoitiin hylkyirtaimistoa. Aftonposten 23.10.1899 no 220 Hufvudstadsbladet 25.10.1899 no 289 Åbo Underrättelser 26.10.1899 […]
Uudenkaupungin luona ruotsalainen purjelaiva merihätään täyttyen vedellä. Miehistö pelastui kokonaisuudessan. Uudenkaupungin Sanomat 8.10.1912 no 114 Wiipuri 8.10.1912 no 232 Uudenkaupungin Sanomat 10.10.1912 no 115 Mikkelin Sanomat 10.10.1912 no 115 Västra Nyland 10.10.1912 no 117 Vakka-Suomi 10.10.1912 no 115 Suomalainen Wirallinen Lehti 24.10.1912 no 247
Priki Hewson (kapt. Ramshald) oli matkalla puutavaralastissa Haminasta Westhartlepooliin kun se 31.8.1865 ajoi karille Kalbådagrundilla. Alus jatkoi matkaa, mutta alkoi täyttyä vedellä, jolloin miehistö joutui jättämään aluksen. Lopulta alus onnistuttiin hinaamaan Tammisaareen. Wiborgs Tidning 2.9.1865 no 68 Helsingfors Tidningar 18.9.1865 no 216 Finlands Allmänna Tidning 21.9.1865 no 219 Helsingfors Dagblad 2.10.1865 no 228
Pohjanlahdella Snipanilla on höyrylaiva Nordwakten ajanut karille ja tuotu sen tähden Vaasan satamaan korjattavaksi. Hufvudstadsbladet 10.11.1868 no 262
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Alma (kapt. Nysten (Lind?)) haaksirikkoutui myrskyssä ja sumussa 28.2.1854 Norjan rannikolla. Väki on pelastettu, mutta laiva seisoo uponneena pohjassa. Myöhemmin alus saatiin hinattua satamaan. Åbo Underrättelser 14.3.1854 no 20 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12 Helsingfors Annonsblad 7.4.1854 no 27
Kaljaasi Emilie ajoi karille Gullkronassa ja upposi. Myöhemmin alus hinattiin Taalintehtaalle, ja josta edelleen Hankoon. Siellä alus on tarkoitus kunnostaa tulevaa purjehduskautta varten. Kaljaasi oli vain kolme vuotta vanha ja sen omisti kapteeni Degerholm. Västra Finland 28.11.1911 no 135
Englantilainen laiva W.H. Seymour (kapt. H.B. Belding) oli tulossa puutavaralastissa Ruotsista Norrbottenista kun se lokakuun 17. päivänä 1869 haaksirikkoutui Utön luona. Miehistö pelastettiin Turkuun. Hylky ajelehti tämän jälkeen pari viikkoa Suomenlahdella, kunnes se havaittiin Inkoon saaristossa. Aluksi pienet höyryt Aina ja Ilo yrittivät hinata sitä Porkkalaan, mutta siihen niiden voimat eivät riittäneet. Lopulta höyrylaiva Neptun […]
Venäläinen jaala Andi N:o 137 upposi myrskyssä 3.11.1910 Hiittisten ulkosaaristossa. Se oli painolastissa ja matkalla Viroon.Turun tullikamarin haaksirikkopäiväkirjan mukaan höyryvene Ola hinasi Andin 11.11.1910 Taalintehtaalle. Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1910
Freden av Borgå valmistui vuonna 1815 Hahmarissa. Se oli senaikaisista porvoolaislaivoista suurin, 134 lästiä. Alus hylättiin kahdenkymmenen aktiivivuoden jälkeen Porvoon Hamarin redille, jonne se lahosi ja upposi. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Navis Fennica, osat I-IV , Erkki Riimala, WSOY, Juva 1993-94, s. 256
Norjalainen laiva Borelia upposi 16.9.1877 Kalbådagrundilla Söderskärin majakan ulkopuolella matkalla Kronstadtista Vestersjöhön puutavaralastissa. Päällikkö oli H. A. Thoresen. Syynä olivat sumu, kompassin virhenäyttämä ja erehdys majakoista. Myöhemmin hinattiin Helsinkiin ja myytiin huutokaupalla. Östra Finland 21.9.1877 no 110 Helsingfors Dagblad 21.9.1877 no 257A Helsingfors Dagbladet 11.10.1877 no 277 Luotsi- ja Majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkoilmoituksia vuodelta […]
Höyrylaiva Clifton ajoi kivelle 19.10.1869 Helsingin edustan Gråskärsbådanilla. Aluksen kapteenina toimi Belselen. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä,Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996 Palaute, Ilkka Järvinen 24.3.2021) Helsingfors Dagblad 23.10.1869 no 246, s. 1 Huvudstadsbladet 24.10.1869 no 247 Suomalainen Wirallinen Lehti 26.10.1869 no 128 Wiborgs Tidning 27.10.1869 no 89 Huvudstadsbladet 31.10.1869 no 253
Hollantilaiskapteeni Jacob Geertsin alus De Jonge Anna Maria ajoi vuonna 1775 yöllä 4.7 karille Kemiön saaristossa Böllden-nimisessä tuntemattomassa paikassa. Lastina oli suolan lisäksi satoja litroja viiniä, etikkaa ja oliiviöljyä. Alus oli Amsterdamista ja matkalla Haminaan. Turussa toiminut valkunnallisen sukelluskomppanian osasto hinasi karille ajaneen aluksen satamaan. Laiva oli kuitenkin vaurioitunut pahoin ja vuosi niin paljon, että […]
Haaksirikko. Yöllä wiime keskiwiikkoa wasten joutui laiwa ”Sowinto” kapteeni W. Withman, lähellä Porkkalan nientä karille. Oli lähtenyt Kronstadtista wiemään Wenäjän kruunun jauhoja y. m. Amur-maakuntaan Itä-Aasiassa. Suurin osa lastia 3,000 kulia jauhoja saatanee korjatuksi, jos ilmat pysywät myötäisinä. Suomalainen Wirallinen Lehti 15.10.1867 no 83: Suomalainen Wirallinen Lehti 22.10.1867 no 85 Suomalainen Wirallinen Lehti 29.10.1867 no […]
Kapteeni O. Salvesenin komennossa ollut norjalainen laiva Memento haaksirikkoutui 21.9.1874 Kallo-nimiselle karille, joka on Pyhtään Kaunissarren ja Suursaaren välissä. Lastina oli Antwerpeniin tarkoitettuja lankkuja. Alus saatiin myöhemmin hinattua Haminaan. Vaurioitunutta lastia myytiin myöhemmin huutokaupalla; mm lankkuja, 97 kannua 21 pykäl. väkiviinaa, kankaita, huiveja ja verkaa. Helsingfors Dagbladet 1.10.1874 np 267 Åbo Posten 3.10.1874 np 116 […]
17.12.1874 Ruotsin Uddevallista kotoisin ollut parkki joutui haaksirikkoon Kirkkonummen kunnan alueella lähellä Mikkelskärin luotsipaikkaa. Miehistö selvisi haaksirikosta hengissä. Suomalainen Wirallinen Lehti 22.12.1874 no 152 Helsingfors Dagbladet 20.11.1874 no 317
Marraskuussa 1947 Pohjanlahdella vallitsi Ankara lumimyrsky, joka koitui luvialaisen moottorikuunari Saturnin ja sen miehistön kohtaloksi. Saturn oli matkalla täydessä puutavaralastissa Kemistä Etelä-Ruotsiin. Reposaaren kohdalla se joutui ankarassa myrskyssä ohjauskyvyttömäksi ja ajautui täysin purjein Reposaaren edustalla sijaitsevan Tarhakarin rantaan. Yhdeksänhenkinen miehistö oli nähtävästi päässyt siirtymään pelastusveneisiin, mutta vain viiden miehistön jäsenen jäätyneet ruumiit löydettiin 2 km […]
Ruotsalainen hl. Gunnia joi 19.5.1939 karille Gislandissa Eckerön edustalla. Samoihin aikoihin ajoi samoilla vesillä myös eestiläinen Eha itsensä karille Märketin majakkasaren rantaan. Jäälkimmäinen alus upposi, mutta kun Gunnin tiililasti oltiin saatu purettua saatiin alus irrotettua. Helsingin Sanomat 20.5.1939 no 133 Satakunnan Kansa 21.5.1939 no 115
Miinaräjähdys vaati Indrasta kolme kuolonuhria. Alus oli matkalla puutavaralastissa Hollantiin ja purjehti Maarianhaminan kautta Sundsvaliin ja sieltä edelleen Trelleborgiin, josta otettiin kyytiin miinaluotsi. Lokakuun 9. päivä 1939 ajettiin kuitenkin ajelehtivaan irtomiinaan, joka räjähti juuri laivan konehuoneen alla. Pian oli kone- ja pannuhuoneet täyttyneet vedellä. Laiva kallistui ylähankaan päin. Alahangan pelastusvene laskettin vesille ja tunnin verran […]
Ruotsalainen moottorikuunari Hulda oli pakotettu hakemaan syysmyrskyltä turvaa Hangosta. Alus oli lastannut Lovisan Pernajanlahdelta lankkuja vietäväksi Kööpenhaminaan. Kun keli hieman helpotti päätettiin jatkaa matkaa. Pian merelle päästyä tuuli jälleen yltyi ja alus sai yhä pahenevan kallistuman. Lopulta alus kellahti 10.10.1938 kumoon ja miesten piti siirtyä pelastusveneeseen, jossa he joutuivat värjötellen pyrkimään maihin. 27 tunnin ponnistelujen […]
Suomalainen Ahvenanmaan Saltsikistä kotoisin ollut moottorikuunari Alli ajoi karille Kalmarissa 16.7.1936. Kuunari oli tiililastissa paluumatkalla kotimaahan Bornholmiin suuntautuneelta matkaltaan. Karilla Alli sai vuodon ja täyttyi vedellä. Myöhemmin uutisoitiin, että Alli saatiin irrotettua kiveltä ja hinattua satamaan. Österbotningen 18.7.1936 no 78 Åland 22.7.1936 no 59 Åbo Underrättelser 18.7.1936 no 190
S/S Tauri (4.850 dwt) rakennettiin 1909 Sunderlandissa. Vuonna 1936 Tauri ostettiin Maarianhaminaan. Ollessaan painolastissa matkalla Trondheimista Oskarshamniin RAF lentokone pommitti alusta 4 nm Mosterhavnin ulkopuolella. Vaurioitunut alus hinattiin satamaan, jossa se upposi. Alus romutettiin vuonna 1953. Äänimeri: https://aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1478 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?130195
Suomalaisella hl Sallyllä tapahtui varhain aamulla 10.5.1940 viisi peräkkäistä räjähdystä sen ollessa Helsingørin edustalla. Tämän jälkeen laivasta alkoi nousta paksu savu ja miehistön nähtiin nousevan pelastusveneisiin. Sally saatiin sittemmin hinattua Helsingørin lähistöllä olleeseen satamaan. (Salaperäisiä räjähdyksiä suomalaisessa hl. “Sallyssä”. Toinen koneenkäyttäjä sai surmansa. Helsingin Sanomat 12.5.1940) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?92394 Vragguiden.dk: https://www.vragguiden.dk/wreck.asp?wreckid=2094
Moottoripujelaiva Neptun 3:nnen haaksirikko. Hildöläiset vaativat 50.000 kruunun pelastuspalkkiota. Norjan rannikolla Hildön luona haaksirikkoutunut suomalainen moottoripurjelaiva Neptun 3 on muutama päivä sitten tuotu Mandalin läheisyydessä olevaan Gismeröeniin. pelastustöihin osaaottaneet Hildön saaren asujamet vaativat 50,000 Norjan kruunua polastuspalkkiota. Asia tulee ratkaistavaksi sikäläisessä merioikeudessa. (Kauppalehti 13.1.1919 no 9) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?212284
Moottoripurjelaiva Tankar kärsi haaksirikon vuonna 1920. Se oli sillilastissa tulossa Wickistä helsinkiin kun se purjeet revenneinä ja potkuri epäkunnossa hinattiin Fredrikshavniin. Uusi Suomi 21.11.1920 no 270 Kauppalehti 23.11.1920 no 271A
Saksalainen kuunari Johanna Ipland haaksirikkoutui marraskuussa vuonna 1920 Raahen edustalla. Alus oli lastannut puutavaraa Vaasasta, mutta joutunut merihätään. Alus tavattiin ajelehtimassa pahasti kallistuneena ja hinattiin Raaheen. Uusi Suomi 17.11.1920 no 266 Vasabladet 20.11.1920 no 269 Kauppalehti 23,11,1920 no 271A
Parkki Olga, Jomala, 542 rt, rakennettu 1874 Jomalassa, omistaja M.Lundqvist, haaksirikkoutui Pohjanmerellä vuonna 1920 ja julistettiin hylyksi. Parkki tavattiin ohjauskyvyttömänä ajelehtimasta merellä, jolloin norjalainen höyrylaiva hinasi haaksirikkoisen Stavangeriin. Västra Finland 1.4.1920 no 39 Turun Sanomat 11.1.1920 no 4938 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788
Priki Alexander, Rauma, 220 rt, rakennettu Helsingissä 1904 (mm. John Nurminen) haaksirikkoutui vuonna 1920 Pohjanmerellä ja tuomittiin hylyksi. Alus menetti peräsimensä, jonka jälkeen syntyi vakava vuoto. Alus saatiin hinattu Shetlannin Saarelle. Uusi Suomi 10.10.1920 no 234 Ylimaa 14.10.1920 no 115 Länsi-Suomi 21.10.1920 no 119 Turun Sanomat 11.1.1921 no 4938
Carolina Thorden (6.000 DWT) oli rakennettu Cricton-Vulcan telakalla Turussa 1938 ja sen pituus oli 121m4 m. Carolina Thorden lähti Petsamosta Moskovan rauhan aikaan 29.3.1941 Petsamosta pitkälle matkalle määränpäänä New York, jonne se oli viemässä paperi- ja selluloosalastiaan. Aluksen päästyä Färsaarten luo sen kimppuun hyökkäsi kaksi saksalaista pommikonetta. Yksi matkustaja kuoli hyökkäuyksessä, mutta 33 henkinen miehistö […]
145 lästinen moottorikuunari oli hankittu Kokkolaan 1918. Lokakuussa 1920 alus törmää englantilaiseen höyrylaiva Estoniaan sen ollessa matkalla Leithistä Hulliin. Alus saa niin pahan vuodon, että alkaa täyttyä vedellä. Myöhempien päivien uutisissa kerrottiin, että alus oli lopulta hinattu Skarboroughiin. Vapaa Sana 11.10.1920 no 199 Vakka-Suomi 12.10.1920 no 115 Ylimaa 12.10.1920 no 114
Kristinan kotisatama oli Föglö Ahvenanmaalla. Alus ajoi 25.11.1862 Storgrynnanan saaren rantaan Herrön luona Ahvenanmaalla ja miehistö joutui jättämään aluksen haveripaikalle. Alus oli matkalla Malmöstä Turkuun lastina mm 200 tynnyriä liitua. Kaksi luotsia tapasi aluksen ja hinasivat sen Degerön. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784 Åbo Underrättelser 8.12.1882 no 334 Östra Finland 8.12.1882 no […]
John oli rakennettu Kemiön Dragsfjärdissä 1870 ja se oli vetoisuudeltaan 274 nrt. Kotipaikakseen se sai Ahvenanmaalla Brändön. John ajatui rantaan myöhäissyksyllä 1904 Tanskan Dragørissä. John oli tuolloin puutavaralastissa matkalla Kielistä Pietarsaareen. Haveristi saatiin hinattua myöhemmin Kööpenhaminaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782 Sjöfart och Skeppsbyggeri. Kimito, Wästanfjärd, Dragsfjärd och Hitis uder hundra […]
Parkki John oli rakennettu 1874 Alhaisissa ja oli vetoisuudeltaan 479 nrt. Sen kotipaikka Ahvenanmaalla oli Hammarland. John haaksirikkoutui Dragørin edustalla lähellä Kööpenhaminaa syyskuussa 1898. Haveristi saatiin hinattua Kööpenhaminaan, mutta osa lastista menetettiin. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782 Huvudstadsbladet 29.9.1898 no 263
Priki Magda, joka joutui haaksirikkoon Suursaaren luona, on niin pahasti wahingoittunut, että se ensi tiistaina myydään julkisella huutokaupalla Kotkan satamassa, kertoo Wbl. (Suomalainen Wirallinen Lehti 27.10.1882 no 250)