Haverit.netRaumalainen parkki Primus (kapt. Isak Korsman) kaatui toukokuussa 1863 Itämerellä. Miehistö pelastui. Primus oli rakennettu Bostonissa. Sen vetoisuus oli 1122,10 rt ja pituus 56,05 metriä. Primuksen rekisteritunnus Rauman laivarekisterissä oli VDFP. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella – New Print 2001, […]
50 lästinen raumalainen laiva Akko (kapt. Fredrik Silfström) katosi miehistöineen Itämerellä vuonna 1861. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Purjealus Gunhild katosi pohjoisella Itämerellä vuonna 1940 miehineen päivineen. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s. 239
Viipurista kotoisin ollut laiva Weljekset upposi marraskuun lopussa 1861 Öselin [Saarenmaa] ja Gotlannin välissä. Väki on saatu turvaan. Sanomia Turusta 6.12.1861 no 49
Lennätinsanoma oli saatu tieto, että närpiöläinen pursi Viwi (kapt. Hammi) oli haaksirikkoutunut Itämerellä. Pursi oli kuljettamassa ruokakaluja ja kappaletavaraa kun se jouduttiin jättämään. Kapteeni ja neljä miestä on pelastettu, loppujen 12 kohtalo on epäselvä. Sanomia Turusta 29.9.1871 no 39 Finlands Allmänna Tidning 30.9.1871 no 227 Helsingfors Dagbladet 2.10.1871 no 267 Helsingfors Dagbladet 6.10.1871 no 271 […]
Vuoden 1873 maaliskuisten laivalistojen (skepplist) mukaan John-nimisen kuunarin piti lähteä Memelistä [Klaipėda, Liettua] Lyypekkiin laivuri Sjöblomin komennossa. Kapteeni miehistöineen kuitenkin hukkui tällä matkalla. Sanomia Turusta 4.7.1873 no 27 Morgonbladet 5.7.1873 no 152 Huvudstadsbladet 6.7.1873 no 153
Haaksirikko. ”Hermid” puulastinsa varassa. Tanskalaisen purjelaivan ”Nordenin” kapteeni on ilmoittanut aluksen maanantaina klo 18 62 ast.’ 34 min. pohjoista leveyttä ja 19 ast. 22 min. itäistä pituutta sivuuttaneen marianhaminalaisen kuunarin ”Hermidin”, joka uiskenteli puulastinsa varassa. Kapteeni ilmoitti haaksirikkoutuneen miehistön, 4 miestä, niiden joukossa 14-vuotias poika, olleen kajuutan katolla, mistä ne otettiin ”Nordeniin”, missä ne saivat […]
Kapteeni Holmströmin ohjastaman laiva Dygden haaksirikkoutui sen ollessa matkalla Kööpenhaminasta Öölantiin. Laivan miehistön pelasti riikalainen toinen alus. Åbo Underrättelser 30.10.1860 no 129
Suomalainen kaksimastoinen brikantiini Eugen (281 nrt) oli puutavaralastissa matkalla Gevlestä Lyypekkiin kun miehistö joutui sen hylkäämään Itämerellä 25.10.1899. Hangö 2.11.1899 no 131 Åbo Tidning 7.11.1899 no 303 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?297851
Höyrylaiva Lily (1.41.9,63 dwt) valmistui 1885 Englannissa Tynessä. Helsinkiin Lily ostettiin vuonna 1923. Joulukuussa 1925 Lily haaksirikkoutui Öölannin luona ollessaan matkalla Danzigistä Helsinkiin, lastina 280 tonnia sokeria ja 300 litraa pirtua. Alus nostettiin jo kahden päivän päästä, mutta se upposi hinattaessa jo toisen kerran 28.12.1925 paikkaan N 57° 5′ 4,68″, E 17° 7′ 28,47″. Muuten […]
Kuunari Venus, Angelniemi, 105 rt, rakennettu 1907, omistaja J. Sylt kärsi merivahingon Itämerellä vuonna 1920 ja julistettiin sittemmin hylyksi. Venus oli lastannut Kaunissaaresta puutavaralastin vietäväksi Kööpenhaminaan. Merellä jouduttiin kuitenkin ankaraan myrskyyn, joka sai lastin siirtymään, ja joka vuorostaan aiheutti vakavan kallistuman. 5.6.1920 lopulta kohdattiin höyrylaiva Agnta, joka suurin vaivoin sai miehistön pelastettua. Länsi-Suomi 12.6.1920 no […]
Helsinkiläinen betonipurjelaiva Norppa (179 rt.) oli rakennettu 1919 Kemissä. Tuhoutui joulukuussa 1920 Itämerellä saatuaan vaikeassa merenkäynnissä vuodon ja upoten lopulta 150 metrin syvyyteen. Norppa oli viemässä lankkuja LOviisasta Aalborgiin. Turun Sanomat 11.1.1921 no 4938 Kansan Lehti 14.12.1920 no 290 Kauppalehti 16.12.1920 no 291 Kaskö Tidning 18.12.1920 no 99 Huvudstadsbladet 18.12.1920 no 347 Huvudstadsbladet 19.12.1920 no […]
Dieselkäyttöinen ja teräsrunkoinen kalastusalus Geir-Gudi (174 grt) oli rakennettu vuonna 1963. Geir-Gudi upposi Itämerellä 12.1.1997. Kolmihenkinen miehistö pelastettiin. Uppoamispaikka on muutama kilometri kaakkoon Estonia onnettomuuspaikasta. (Troolarin miehistö taisteli tuntien ajan merta vastaan. Helsingin Sanomat 14.1.1997) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?271324
Kuunari Ida oli rakennettu 1865 Paraisilla ja hankittiin Ahvenanmaalle Vårdön ja sieltä Sundiin. Ida tuhoutui myöhäissyksyllä 1875. Ida oli tuomassa petrolilastia Geestemündesta Tallinnaan kun se kolaroi toisen aluksen kanssa Itämerellä ja menetti mastonsa törmäyksessä. Miehistön otti kyytiin norjalainen parkki Frein. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Åbo Underrättelser 4.12.1875 no 282
Adelar (280 nrt) oli rakennettu Stettinissä 1859, hankittiin Ahvenanmaan Jomalaan 1907. Haaksirikkoutui eteläisellä Itämerellä syksyllä 1909 puutavaralastissa. Åbo Underrättelser 21.11.1909 no 317 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766
73 lästinen kuunari rakennettiin 1849 Lumparlandissa, josta se sai myös kotisataman. Tuhoutui puutavaralastissa Itämerellä kun se ajoi maihin 14.10.1875 Vejrössä. Helsingfors Dagbladet 3.11.1875 no 300 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784
Korppoosta kotoisin ollut kolmimastoinen kuunariparkki Gallus (263 nrt) kaatui Iätmerellä 17.9.1907 (19.9.1907?), jolloin kapteeni ja kaksi miehistön jäsentä hukkuivat. Vasabladet 24.9.1907 no 115 Uusi Aura 12.10.1907 no 118 Västra Finland 28.9.1907 no 112 Huvudstadsbladet 2.10.1907 no 268 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?302597
Kööpenhaminasta lokak. 14 p:nä. Tanskalainen höyrylaiwa Swend on pelastanut turkulaisen kuunarin Nikanorin miehistön, joka laiwa wettä täynnä oli ajelehtinut kuusi päiwää Itämerellä. Miehistö on tuotu maihin Kööpenhaminaan. (Aura 15.10.1895 no 239)
Rakennettu 1921, uppouma 850 dwt, pituus 176,1’ jalkaa. Åländskt Rederin omistukuksessa Ahvanenmaalla. Miehistö hylkäsi Itämerellä Bornholmin lähistöllä 2.9.1934. Saatiin pelastettua ja luovutettiin pelastajille. Helsingin Sanomat 3.9.1934 no 236 Etelä-Suomi 4.9.1934 no 99 Åland 5.9.1934 no 71 Åland 8.9.1934 no 72 Åland 12.9.1934 no 73 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 805
Rakennettu 1849, vetoisuus 113 lästiä ja kotipaikka Lemland. Tuhoutui jo toisella Saksaan suuntautuvalla matkallaan 1858. Den Ålandska segelsjöfartens historia II Mariehamn 1988, s 784
Allan oli Vårdössä kotipaikkaansa pitävä 172 nrt kuunari, rakennettu 1875. Kärsi haaksirikon Itämerellä 7.10.1890. Allan oli viemässä puutavaralastia kööpenhaminaan kun höyrylaiva Helen Newton löysi sen Hiidenmaan läheltä vesilastissa ja pelasti Allanin kahdeksanhenkisen miehistön. Åbo Tidning 14.10.1890 no 279 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768
Parkkilaiwa Ewelinan haaksirikosta on u. S:lle kertonut eräs sen miehistöön kuuluwista seuraavaa: Lähdettiin Wiipurista täydellä puutaralastilla, mikä piti wiedä Kööpenhaminaan. Kolmatta wiikkoa sai laiwa silloisten myrskyjen käsissä taistella Itämerellä, ennenkuin se marrask. 4 p;nä pääsi Bornholmln tienollle. Samana päiwänä raiwosi hurja pohjatuuli ja klo 4 aikaan aamulla oli se kowimmillaan. Laiwa kulki laitatuuleen ja oli […]
Kolmimastoinen kuunariparkki, joka takiloitiin myöhemmin parkiksi. Rakennettu Raumalla, vetoisuus 217 nettorekisteritonnia ja pituus 36,29 m. Elna ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1905. 45-vuotias Elna koki täydellisen haaksirikon 19.8.1925 Itämerellä Hiidenmaan korkeudella ollessaan matkalla Kotkasta Tanskaan. Miehistö, kahdeksan miestä ja yksi nainen, pääsivät laudoilla meloen eroon ympäri kääntyneen parkin ympärillä vellovasta sotkusta. Elna hinattiin myöhemmin Visbyhyn Gotlantiin, missä […]
Parkki Suomi (395 nrt) oli rakennettu Pyhtäällä 1856; sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Lumparland. Merionnettomuus. Wiime sunnuntaisessa myrskyssä teki parkkilaiwa ”Suomi”, kotoisin Lumparlandista Ahwenanmaalta ja ollen matkalla Kotkasta Wismariin, haaksirikon Itämerellä. Yksi miehistöstä hukkui, muut, yhteensä 9 henkeä, pelastuiwat höyrylaiwaan ”Lassen”, joka wei heidät Helsingöriin. (Turun Lehti 14.9.1911 no 103) Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, […]
Rakennettu vuonna 1903, 2365 grt, pituus 91,1 m. Ostetu Suomeen Antti A Wihurille 1932. 12.3.1941 Rainer lähti koksirahdissa Emdenistä määränpäänään Tukholma Kahden päivän päästä brittiläinen pommikone upotti Rainerin koilliseen Norderney-saaresta. 23 henkisen miehistön pelasti ruotsalaisalus. Äänimeri wrecksite.eu
Rakennettu 1912 Rotterdamissa. 5250 dwt, pituus 102,96 m. Agnes oli matkalla Danzikista takaisin kotimaahan kun NL:n sukellusvene SHCH-406 torpedoi laivan 12 nm Rixhöftistä pohjoiseen. 26 miehistön jäsenestä neljä kuoli. Äänimeri wrecksite
Nauvossa vuonna 1875 rakennettu 225,74 nrt:n kuunari, pituus 33,07 m. Alus ostettiin Raumalle 1899. Aluksen omistus vaihtui Raumalla melkein vuosittain. Viimeisen omistajan J.O. Grönroosin komennuksessa lähdettiin viimeiselle puutavaran viestimatkalle Kieliin vuonna 1910. Tällä matkalla tämäkin alus koki tavanomaisen lopun eli haaksirikon. Åland 12.10.1910 no 82 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, […]
Vuonna 1890 Luvialla rakennettu 242 nrt:n kuunari, jonka pituus oli 32 metriä. John Nurminen hankki aluksen 2/48 osuudella 1920. Seuraavana vuonna Hebe ajoi Itämerellä miinaan Hiidenmaan ja Gotska Sandön välillä. Räjähdyksessä koko laivan peräpää hajosi, jolloin ruorimies ja toinen miehistön jäsen menettivät henkensä. Muu miehistö siirtyi pelastusveneisiin ja muutaman tunnin kuluttu ruotsalainen kuunari otti heidät […]
Vuonna 1870 Raumalla rakennettu 273 nrt:n kuunarilaiva, jonka pituus oli 123 jalkaa (36,61 m). Alus oli ensin raumalaisessa ja sitten uusikaupunkilaisessa omistuksessa. Marraskuussa 1901 Urho kokee haaksirikon Utön ja Gotlannin välillä. Miehistön onnistuu pelastaa turkulainen hinaaja. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/urho.htm Kunnarilaiwa Urhon haaksirikosta on Kansalaiselle muuan sanotun laiwan miehistä kertonut seuraawaa: T. k. 4 p:nä oli laiwa, jonka kapteeni on […]
Kuunari, 134 lästiä, rakennettu Merikarvialla vuonna 1873. Haaksirikko Itämerellä 1890. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146) Uusikaupunkilainen kuunari Linda (262,68 rt), kapt. J.V.Ek, hävisi miehistöineen suolalastissa matkalla Cadizista Helsinkiin ohitettuaan 27.9.1890 Kööpenhaminan. Linda oli rakennettu männystä vuonna 1873 Merikarvialla. Pituus 31,06 leveys 8,60. (Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet, päätoimittaja Tenho […]
Kuunari. Kantavuus 70 lästiä. Rakennettu 1849… Matkoja: Oulusta Tähti lähti 1849 ensimmäiselle matkalleen ja tuhoutui P.H. Petterssenin päällikkönä ollessa 5.12.1849 matkalla Göteborgista Ouluun. Onnettomuuspaikaksi mainittan Ahres (?). Åbo Underrättelser 2.1.1850 no 1 Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s. 34, 90 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 90
Suomalainen priki Sulo, joka oli matkalla Porista Englantiin löydettiin 24.6.1873 englantilaisen kalastusaluksen toimesta hylättynä Horns Reefin luota ja hinattiin sieltä Helgolandiin ja sieltä edelleen Saksan Cuxhaveniin. Helsingfors Dagbladet 6.7.1873 no 180
Priki Prividentia (kapt. Andersen) menetti matkalla Haminasta Dundeen osan kansilastistaan. Helsingfors Dagbladet 21.12.1867 no 298
Turusta kotoisin ollut priki Preciosa (kapt. U. Bergenheim) joutui loppusyksystä 1865 Itämerellä niin kovaan myrskyyn, että aallot vyöryivät yli kannen ja veivät mennessään mm meries Åbergin, joka hukkui. Halikon Pyhän Birgitan keskiaikaisessa kivikirkossa on priki Preciosa votiivilaivana. Tähti 1.12.1865 no 48 (Haaksirikko. Priki Preciosa Turusta – 1865 24.XI st n:o 47) (Priki Preciosa, Turusta, onnettomuus […]
Vuonna 1843 Perniössä uudelleen rakennettu 45 lästinen kuunari, joka siirtyi uusikaupunkilaisen kauppaporvari C.Sjörosin omistukseen 1845. Jo seuraavana vuonna Oolannin sodan aikaan vihollinen osittain poltti kuunarin, mutta rakennettiin kuntoon vastaavasti seuraavana vuotena. Vuonna 1867 Mento koki haaksirikon matkalla Tanskan Korsøriin. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/mentor.htm Sanomia Turusta 13.9.1867 no 37 Suomalainen Wirallinen Lehti 17.9.1867 no 75
Kuunari Alku (85 lästiä) oli rakennettu 1865 ja ostettu sittemmin Föglön Ahvenanmaalle. Kuunari oli lähtenyt vielä myöhäisestä vuodenajasta huolimatta arveilujen mukaan joko Saksan tai Tanskan satamaan. Aluksesta ei sen lähdön jälkeen ole kuulunut. Erään arvelun mukaan turma saattoi sattua eteläisellä Itämerellä päälleajon seurauksena. Kahdeksan föglöläistä merimiestä katosi aluksen mukana. Åbo Posten 16.12.1876 no 146 Den […]
Kuunari Lamargienan kapteeni kirjoitti Kööpenhaminasta, että hän oli tavannut suomalaisen kuunari Apellinan miehistön hylkäämänä ja yksin ankkureidensa varassa Itämerellä. Miehistön oli ottanut turvaan toinen hollantilainen kuffi. Helsingfors Dagblad 21.12.1867 no 298 (Skonerten Appellina förolyckats – 1867 24.XII fat n:o 300) (Sjöolyckor: Skonerten Apellina och Providentia från Fredrikshamn – 1867 21.XII hd n:o 298) (Sjöolyckor drabbat […]
Priki Alexandra (kapt. F.O. Björkqvist) oli tuomassa suolalastia Cadixista kotisatamaansa Porvooseen kun ruotsalainen höyrylaiva ajoi sen päälle Itämerellä sillä seurauksella, että Alexandra upposi. Finlands Allmänna Tidning 16.8.1880 no 188 Åbo Posten 17.8.1880 no 189 (Briggen Alexandra från Borgå, förd af kapten O.Bjökqvist, öfverseglad – 1880 14.VIII borgåbl n:o 64) (Briggen Alexander öfverseglad; hemma från Borgå, […]