Haaksirikko. Lauantaina vasten yöllä ajoi Sfwättanin (?) matalikolle Rönnskärin ja Norrskärin välillä ahvenanmaalainen parkkilaiva Europa. Laiva, joka oli painolastissa, joutui täydelleen hylyksi. (Vaasa 15.5.1906 no 53)
Haaksirikko. Lauantaina vasten yöllä ajoi Sfwättanin matalikolleRönnskärin ja Norskärin välillä ahvenanmaalainen parkkilaiva Europa. Laiva, joka oli painolastissa, joutui täydelleen hylyksi. Haaksirikko Pobjanlahdslla. Yöllä viime lauvantaita vasten ajoi silloin vallinneessa kovassa myrskyssä eräs parkkilaiva Norrskärin ja Pihlajaluodon välillä. Lauvantaina täytyi merimiesten kaataa mastot kovan myrskyn tähden. Kun tänne sijotetun etelä-suomalaisen pelastusyhtiön pelastuslaiva saapui paikalle, oli laiva jo hylkynä. Miehistön, oli pelastanut Pihlajaluodon luotsiaseman luotsit. Laivan nimi lienee Europa, kotoisin Ahvenanmaalta ja oli se matkalla Pohjois-Ruotsiin, Skellefteåhon painolastissa. Karille ajo tapahtui Skvättanin matalikolla kulkuväylässä. (Turun Sanomat 16.5.1906 no 408)
Parkkilaiva Europan haaksirikko. Meriselityksen jätti tiistaina Vaasan raastuvanoikeuteen haaksirikkoutuneen ahvenanmaalaisen parkkilaivan Europan kapteeni K.O. Meriselitys kuului: Otettua Geflestä painolastia ja kaikin puolin tehtyä laiva merikuntoiseksi, saimme me luotsin ja hinaajalaivan torstain 10 p. toukokuuta klo 10 a p. jonka jälkeen lähdettiin matkalle hinaajalaivan avulla ja luotsin johdon mukaan, vaihtelevien tuulien ja ukkos- ja sadekuurojen vallitessa. Luotsi jätettiin Eggegrundin luotsipaikalle klo 2,30 ja hinaajalaiva klo 2,45 a. p., jolloin purjeet nostettiin ja suunnattiin kurssi NE ja purjehdittiin Eggegrundin ja Iänsi-Finngrundin majakat johteena klo 6 p. p. jolloin jälkimäinen nähtiin SSW. Matkaa jatkettiin sitten ilman, että mitään huomattavaa tapahtui vaihtelevien tuulien ja ilmasuhteiden vallitessa aina 11 p. toukokuuta klo 11,20 ip., jolloin laiva sankassa sumussa ja kovassa SW tuulessa törmäsi kovasti vedenalaiselle karille, kuitenkaan pysähtymättä. Laiva laskettiin heti alihankatuuleen ja tarkastus tapahtui, missä ilmeni, että laiva oli saanut niin pahan vuodon, että vettä tunkeutui molemmista sivuista laudoitukseen tehdystä ilma-aukoista ja oli jo noussut monta jalkaa. Kun aukkoa ei millään tavalla voitu keksiä tai sisäpuolelta tiivistää ja oli sitäpaitsi liian suuri että pumpuilla olisi voitu laiva pitää tyhjänä, otettiin kurssi NE päästäksemme maihin, jolloin pelastusveneet pantiin kuntoon. Klo 12,40 törmäsi laiva uudestaan ja jäi nyt Karille. Purjeet laskettiin, jonka jälkeen annettiin hätämerkki. Veneet laskettiin vesille ja vedettiin kokkaan päin, kiinnitettyinä lujilla touveilla. Klo 1,45 lauantaiaamuna hälveni sumu, jolloin huomattiin laivan olevan aivan lähellä Ljuseskäriä Pihlajaluodon ja Norrskärin välillä. Laivan heittelemisen tähden ei purjeita voitu kiinnittää ja painoivat nämä aaltojen yhteydessä laivaa niin pakoin alihangan puolelle, että me pelkäsimme laivan kaatuvan, jonka tähden päätettiin klo 4,30 ip. kaataa isomasto. Tämä ei kuitenkaan auttanut, vaan kallistui laiva yhä enemmän sivulle, jonka tähden myöskin etumasto oli kaadettava Klo 10.15 i p. ja nyt vasta näytti laiva pysyvän asemillaan. Iltapäivällä tyyntyi tuuli ja meri, jolloin miehistön tavarat vietiin maihin Ljusskäriin, missä kaikki myöskin etsivät yöksi ansaitun levon; paitsi allekirjottanut ja toinen perämies, jotka jäivät vartioon laivalle. tieto onnettomuudesta lähetettiin maihin Pihlajaluodon luotsin kautta. (Turun Sanomat 27.5.1906 no 417)
Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776