Kategoriat
ulkomaat

Smetlivy (1941) – hävittäjä

Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan 2.11. Kuun loppuun mennessä yhdeksän saattuetta oli kuljettanut suurin tappioin noin 15.000 miestä ja runsaasti materiaali pois Hangosta. Niemelle jäi vielä 12.000 miestä, jotka oli tarkoitus evakuoida yhdellä kertaa.

Ensimmäisen kuljetuserän jälkeen Kronstadtista matkaan lähettiin uusi osasto, johon kuuluivat hävittäjät Smetlivy (lippulaiva) ja Surovyi, raivaajat T 205, T 206, T207 ja T11 sekä neljä MO-venettä. Menomatkalla sää selkeni ja kuutamossa Mäkiluodon linnake tulitti saattuetta saamatta osumia. Hankoon päästiin turvallisesti aamun tunteina. Lastauksen aikana suomalaisten häirintätuli häiritsi jonkin verran lastausta, mm Smetlivyn kakkostykki sai täysosuman, mikä aiheutti myös henkilövahinkoja. Smetlivyn kyytiin oli lastattu 560 miestä kun lopulta päästiin lähtemään kohti Leningradia.

Pimeästä myrskyävästä merimatkasta koitui tuhoisa. Kun oltiin päästy 11 mpk:n päähän Naissaresta lounaaseen jouduttiin saksalaiseen Corbetha -miinakenttään ja miinoja alkoi räjähdellä reitillä. Hävittäjän paravaanissa räjähti miina, jonka seurauksena alus pysähtyi ja ajelehti pois raivaajien avaamalta kulkureitiltä. Tämän jälkeen hitaassa kulussa kello 23.25 tapahtui toinen miinaräjähdys, joka repäisi irti koko keulaosaston ykköskattilaa myöten. Hävittäjän keulaosasto kellui vielä 12 minuuttia, minkä jälkeen aallot nielaisivat sen. Muut paikalla olleet alukset pelastivat yhä pinnalla kelluvalta peräosastolta 363 miestä ennekuin kolmas miinaräjähdys upotti tämänkin osan. Turmassa menetettiin 274 matkustajaa ja 80 miehistön jäsentä.

Per-Olof Ekman, Meririntama – Merisotatoimet pohjoisella Itämeren alueella 1941-44. Porvoo 1981, s. 136-137

Hangon motti, Ischchenko-Linnakko-Silvast-Silvonen, Hanko maailmankartalle ry 2017, s. 114

Hanko toisessa maailmansodassa, toim. Antero Uitto ja Carl-Fredrik Guest, Maanpuolustuskorkeakoulu 2011, s. 207

Wikipedia.org-Soviet destroyer

Wikipedia.org-Gnevnyi-luokka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *