Pohjois-Saksan rannikkokaupunkien kauppiaiden perustama Hansaliitto lähetti aluksensa saattueissa matkaan Itämerelle merirosvoilun pelossa. Vuoden 1468 syksyllä Lyypekistä neljän aluksen saattueessa lähtenyt laivuri Hanneke Vorme jatkoi purjehtimista Ruotsin Arnholmasta pienemmän aluksen kanssa Suomen rannikolle tarkoituksena purjehtia Rääveliin, nykyiseen Tallinnaan.
Alus oli arvioiden mukaan tavallista suurempi holkki ja todennäköisesti jopa yksi aikansa suurimpia ja loisteliaampia aluksia. Mukana oli matkustajia noin 180 henkeä sekä lastina kangasta, hunajaa, muuta tavaraa ja mm.10 000 kultaguldenia. Matkustajina oli myös Raaseporin linnanherran Lars Axelsson Tott’in perhe, jonka hän oli kutsunut Tukholmasta Suomeen.
Ennen Suomen rannikkoa nousi myrsky, laiva kaatui ja upposi, ja vei mukanaan kaiken, niin tavarat kuin matkustajatkin. Tämä tapahtui marraskuun 20. päivä vuonna 1468. Niin kertoo toisen, pienemmän laivan miehistön laatima meriselitys. Seuraavana keväänä Hiittisten saaristolaiset löysivät hylyn ja kokivat elämänsä rikkaimman ”rannan siunauksen”. Lastin löytämiseksi saaristolaisten piiloista käytiin pitkään oikeutta, mutta saaristolaiset olivat jo ehtineet myydä tai käyttää tavaroista suurimman osan. Aluksen uppoamispaikka on jossain Hiittisten Kyrksundista etelään.
Ristiin Rastiin Saaristomerta, Eka Metsävuori, Turun Sanomien paino 1991
Saaristomerta ja sankareita, Eka Metsävuori 1993
Suomalaisia aarrelaivoja, Eka Metsävuori, SUSL, SVUL:n paino 1986
Navis Fennica, osat I-IV , Erkki Riimala, WSOY, Juva 1993-94
Suomi kautta aikojen, eri kirjoittajia, Valitut Palat, Otava, Keuruu 1992
Suomen rannikon aarrelaivat, s. 7-17, Rauno Koivusaari ja Mikko Heikkilä, Otava 2000
Vrakboken-skepnader i havet ss. 52-59, Erik Saanila ja Kim Lund, Oy Litorale Ab, Helsinki 2013)
Helsingin Sanomat 1.5.2015 s. A12-13 hylyn löytymisestä
VIDEO Yle-uutiset 7.5.2015
Sajaniemi: Hylytnetin puolelta on kopioimatta Ari Kapasen kommentit)