Kategoriat
ulkomaat

Josif Stalin /Josef Stalin / BT-521 (1941) – matkustajalaiva

Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan 2.11. Kuun loppuun mennessä yhdeksän saattuetta oli kuljettanut suurin tappioin noin 15.000 miestä ja runsaasti materiaali pois Hangosta. Niemelle jäi vielä 12.000 miestä, jotka oli tarkoitus evakuoida yhdellä kertaa.

Viimeistä evakuointierää varten lähti Kalingradtista saattue, johon kuului jäänmurtaja Oktjaber, matkustaja-alus BT-521 (alkuperäiseltä nimeltään Josif Stalin), kaksi hävittäjää, kuusi raivaajaa, seitsemän sukellusvenetorjunta-alusta ja neljä torpedoalusta. Sähköturbiinilaiva Josif Stalin oli NL:n suurin evakuointiin Itämerellä käytettävissä oleva laiva. Se oli rakennettu Stalinin käskystä Hollannissa vuonna 1939 linjalle Pietari-Lontoo. Laivan kantavuus oli 7 500 tonnia ja se oli 135 metriä pitkä. Se oli alkujaan tarkoitettu 512 matkustajalle, mutta Hangossa sen kannella ja hyteissä oli 5 589 ihmistä. Kolmen hengen hytteihin ahdettiin 40 ihmistä.

Hankoon päästyä oli lastaus tarkoitus suorittaa ripeästi kahdessa ja puolessa vuorokaudessa. Sen päätyttyä alukset olivat viimeistä sijaa myöten täydet. Josif Stalin ei päässyt suuren syväyksensä vuoksi Hangon laituriin vaan jäi redille Rågskär ja Russarön linjan itäpuolelle, jossa sen lastaus suoritettiin. Matkustajalaivan kyydissä oli sotavankitietojen mukaan 7.050 miestä sen lähdetty kotimatkalle. Miinat räjähtelivät heti matkan alussa pääjoukon raivaimissa. Kello yhden aikoihin yöllä 7.500 tonnin vetoinen Josif Stalin ajoi miinaan ja pian sen jälkeen toiseen. Alus tuli ohjauskyvyttömäksi, jolloin apuun kiirehti useita aluksia. Kolmas miina räjähti kymmenen minuutin kuluttua. Aluetta alettiin raivata, jolloin yksi raivaajakin osui miinaan. Katastrofin siemenet oli kylvetty.

Neljäs miina räjähti Josif Stalinin alla puoli neljän aikaan ja vaurioitti suurta matkustajalaivaa pahiten. Ruumassa alkoivat ampumatarvikkeet räjähdellä. Lisäksi Mäkiluodon linnake avasi tulen 305 millin tykeillään ampuen 40 kranaattia alusta kohden, joista mahdollisesti yksi kranaatti olisi osunut. Alus oli pahasti vajonnut ja alkoi ajelehti kohti etelää. Matkustajalaivalla syntyi tässä yhteydessä paniikki ja upseerien oli käytettävä aseita sen hillitsemiseksi. Alus ajelehti kohti Tallinnan länsipuolta. Laivalla epätoivon valtaan joutuneet miehet nousivat kapinaan ja hirttivät tai ampuivat jäljelle jääneet upseerinsa. Laiva ei lopulta uponnut ajauduttuaan kiinni hiekkasärkille Suurupin edustalle Viron rannikolla suurin piirtein Naissaaren ja Padinskin puolessa välissä ja josta saksalaiset joukot kylmästä värjöttelevät miehet löysivät 5.12.1941. Merimatkan piina oli siinä vaiheessa kestänyt kolme päivää. Saksalaiset eivät pitäneet kiirettä vankien pois kuljettamisessa ja heidät jätettiin ”omaan vankilaansa” vielä kahdeksi yöksi. Vangiksi otettu kapteeni Stepanov päätyi vankileirille. Kolme vuotta myöhemmin puna-armeijan valloitettua Tallinnan Stepanov ammuttiin ilman oikeudenkäynti isänmaan pettämisestä. 748 sotavankia palautettiin Suomen pyynnöstä takaisin lähtösatamaansa Hankoon.

Sodan jälkeen vuonna 1945 aluksen keskiosa nostettiin, vietiin Tallinnan ja polttoleikattiin siellä. Josif Stalinin turmassa NL menetti 3 849 henkeä.

Hankoniemi Toisessa Maailmansodassa, Niilo Lappalainen, Porvoo 1987, s 188) (Per-Olof Ekman, Meririntama – Merisotatoimet pohjoisella Itämeren alueella 1941-44. Porvoo 1981, s. 149-151

Hangon motti, Ischchenko-Linnakko-Silvast-Silvonen, Hanko maailmankartalle ry 2017, s. 116-130

Hanko toisessa maailmansodassa, toim. Antero Uitto ja Carl-Fredrik Guest, Maanpuolustuskorkeakoulu 2011, s. 209-213

Register.muinas.ee

(Uutispäivä demari 23.1.2012)

Yksi vastaus aiheeseen “Josif Stalin /Josef Stalin / BT-521 (1941) – matkustajalaiva”

URL lisätty. Huomasit, että sain Vesalta ohjeen millä nämä laitetaan toimimaan eikä vain pelkäksi tekstiksi

Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *