Kategoriat
D (Turunmaan saaristo)

Mizpa (1911) – parkki

Norjalainen parkkilaiva Mizpa, kapt. E.B.Danielsen, haaksirikkoutui painolastissa 2.11.1911 myrskyssä Morgonlandetissa, Hangon edustalla. Koko miehistö menehtyi onnettomuudessa.

Alkuperäinen juttu julkaistu ”Urheilusukeltaja” -lehdessä 1990-luvulla.

Mizpasta esiintyvät aiemmat vähät maininnat löytyvät Metsävuoren kirjasta ”Satamia, joissa aallot eivät pauhaa” mm. sivulta 69, jossa on luettelo Hangon havereista, ja siinä yhdellä rivillä mainitaan tosin virheellisesti parkki MIZBA 2. marraskuuta Mårgonlandet. Toisen kerran Mizpa mainitaan sivulla 71 Dömmaskärin kalustolautan yhteydessä: ”Mitä teki raskas sukeltaja paikalla joskus 30 40 luvulla, sukelsi salaperäisessä porsliinilastissa olleessa purjelaivassa jota ei ole onnistuttu paikallistamaan. Oliko se Mizpa joka katosi miehistöineen päivineen Mårgon¬landetin ja 8engtskärin vesillä. Vai oliko se joku muu. Vanha Herra kun kertoi, että teki oikein pahaa kun kalliit porsliinit narskuivat jaloissa… ” Tutkimus aloitettiin sanomalehdistä. Salon kaupunginkirjastoon tilatut mikrofilmit Turun sanomista ja Uudesta Suomettaresta. Seuraavassa ko lehtien onnettomuutta koskevat artikkelit.

Turun Sanomat 2.11.1911 SYYSMYRSKYJEN KAUHUJA Norjalainen parkkilaiwa pirstoutunut Hangon edustalla. 2 ruumista ajautunut maihin. Eilen aamulla klo 8 aikaan ajautui maihin Tulliniemen rantaa Hangon edustalla merimiehen ruumis, jonka poliisi otti huostaansa. Kun rannikolla ryhdyttiin etsiskelyihin, tawattiin erään laiwan peräpeili sekä lautoja ja wihdoin klo 4 aikaan illalla vielä toisenkin miehen ruumis. Samoin löydetystä laiwapäiväkirjasta kävi selville että haaksirikkoutunut laiwa oli parkkilaiwa ”Mistha’; Risöristä Norjasta. Laiwan kapteenin nimi on Danielsen. Laiwa oli lokak. 23 pnä ollut Pietarissa. Otaksutaan haaksirikon tapahtuneen tiistaina wasten yöllä wallinneessa ankarassa myrskyssä. Luotsit ovat eilenaamusta lähtien saaristossa etsineet laiwan miehistön jätteitä, jotka mahdollisesti ovat woineet pyrkiä jonnekin saareen.

Uusi Suometar 2.11.1911 KAMALA HAAKSIRIKKO HANGON EDESTALLA Norjalainen parkkilaiva ”Mistha” uponnut miehistöineen päivineen Eilen aamulla klo 8 aikaan ajautui maihin Tulliniemeen Hangon edustalla merimiehen ruumis, jonka poliisit ottivat huostaansa. Tutkimuksia toimitettaessa rannikolla tawattiin erään laivan peräpeili sekä lautoja ja wihdoin klo 4 i. p. wielä toisenkin merimiehen ruumis. Samoin lyödetystä laiwapäiväkirjasta saatiin selville että haaksirikkoutunut laiwa oli parkkilaiwa ”Mistha° kotoisin Risöristä Norjasta ja kapteeni Danielssenin komennossa. Wlelä saatiin tietää laiwan olleen lokak. 23 p:nä Pietarissa. Otaksutaan haaksirikon tapahtuneen tiistaita wasten yöllä wallinneessa ankarassa myrskyssä. Luotsit owat eilisaamusta alkaen etsineet saaristosta laiwan miehistön jätteitä, jotka mahdollisesti ovat pyrkineet johonkin saareen. Myöhemmin ilmoitetaan: Poliisin aikaisemmin huostaansa ottaman merimiehen sormessa oli sileä sormus, jossa oli nimi Helene; kuolleen taskuista löydettiin hopeakello. Myöhemmin päivällä ajautui maihin Tulliniemeen laivan kappaleita. Näiden johdosta arwellaan että joku tuntematon laiwa Hangon edustalla on haaksirikkoutunut ja kaikki miehet hukkuneet. Luultavaa on että laiwa on laiwarekisteriin merkitty laiwa Mizpa, 565 rek. tonnin wetoinen ja kotoisin Norjasta.

Turun Sanomat 3.11.1911 SYYSMYRSKYJEN TUHOT Kokonainen laiwawäestö hukkunut Hangon edustalla Nyttemmin on saatu varmuus siitä, että Hangon edustalla haasirikkoutunut laiwa on norjalainen parkkilaiwa ”Mispa”. Alus tavattiin ajelehtimassa Morgonlandin läheisyydessä Hiitosten saaristossa ja eri paikoista löydettiin wielä 3 ruumista. Otaksutaan kaikkien laiwassa olleitten 13 tai 14 miehen hukkuneen. Laiwa on otaksuttavasti ajanut karille ja kaatunut raiwoawassa myrskyssä. Kaikki saaret on tutkittu ja rannikkoväestölle Hangon läheisyydessä on annettu tieto onnettomuudesta, mutta tähän saakka ei ole saatu selvyyttä muitten ”Mispalla” olleitten kohtalosta. Myöhemmin ilmoitetaan: että eilen a. p. ajautui maihin Sälstenin ja Gustafstwärnin luona 3 merimiehen ruumiit. Yksi miehistä oli keski=ikäinen ja tawattiin hänellä suuri summa rahoja, jonka wuoksi on häntä luultu laiwan kapteeniksi Danielseniksi. Lähempää selwyyttä hänestä ei ole saatu, kun hänen waattensa ja paperinsa oliwat riekaleina. Muut eilen löydetyt owat arwattawasti matruuseja. Kaikki nämätkin 3 miestä olivat pelastusvöillä varustetut. Eilen päiwällä lähti Hangosta hyörylaiva ” Karl Boström ” ,mukanaan 4 luotsia etsimään laiwanhylkyä. Hiitisten saaristossa olewan Morgonladin läheisyyteen päästyä nähtiin ” Mispan” mastojen huiput, jotka pistivät esiin vedestä. Meri ympärillä oli täynnä laiwan kappaleita. Kaikesta päättäen on ” Mispa ” joutunut Morgonlandin läheisyydessä olewalle waaralliselle karille

Uusi Suometar 3.11.1991 MERIONNETTOMUUS HANGON VESILLÄ Eilen kertomastamme merionnettomuudesta Hangon Tulliniemen edustalla on saatu seuraawia lisätietoja. Toinen löydetyistä ruumiista on tunnettu stuuwartti T. Jörgensseniksi, kotoisin Risöristä, Norjasta, ja syntynyt w. 1889. Eilen aamulla Hangosta saatujen tietojen mukaan on wielä kolme ruumista löydetty. Kaksi heistä oli tiukasti yhteenkietoutuneina ja pelastusrenkailla warustettuna ajautunut maihin n.s. Sälstenin luo Hangon läntisen wäylän warrella; kolmas löydettiin Gustasswärnin luota. Keltään heistä ei tawattu mitään papereita, joista heidät olisi woitu tuntea. Hangon poliisikamarista lähetetiin toissa päiwänä retkikunta tutkimaan ulkosaaria, jos mahdollisesti jotkut laiwan miehistöstä olisiwat sinne pelastuneet. ?. U:n saamien tietojen mukaan on merestä löydetty eräs lauta, jossa on nimi ”Susanne, Bremen”. Tästä woitanee tehdä sellainen johtopäätös, että merellä on tapahtunut samaan aikaan toinenkin onnettomuus tahi owat ”Mizpa” ja ”Susanne” törmänneet yhteen ja molemmat uponneet miehistöineen päiwineen. Tämä on kuitenkin wielä toistaiseksi pelkkä otaksuma. Myöhemmin ilmoitetaan: On saatu warmuus siitä, että Hangon edustalla haaksirikkoutunut laiwa oli norjalainen parkkilaiwa ”Mizpa”. Alus tawattiin ajelehtimassa Morgonlandin läheisyydessä Hiittisten saaristossa ja eri paikoissa löydettiin wielä kolme ruumista. Otaksutaan kaikkien laiwassa olleiden, 13 14 miestä, hukkuneen. Laiwa oli otaksuttawasti ajautunut karille ja kaatunut raiwoawassa myrskyssä. Kaikki saaret on tutkittu ja rannikkowäestölle Hangon läheisyydessä on annettu tieto onnettomuudesta, mutta tähän asti ei ole saatu selvyyttä muiden ”Mizpalla” olleiden kohtalosta.

Uusi Suometar 18.11.1911 ÄSKEINEN HAAKSIRIKKO HANKONIEMEN EDUSTALLA Opetuksia. Mitä olisi tehtäwä hengenpelastusneuwojen parantamiseksi. Meille kirjoitetaan: Toista wiikkoa on siitä kulumassa, kun haaksirikkoutuneen norjalaisen parkkilaiwan ”Mizpan” miehistöstä wiisi maihin ajautunutta ruumista kätkettiin hautausmaan helmaan. Kaikista merkeistä päättäen on muukin miehistö joutunut aaltojen saaliiksi, waikkei heidän ruumiitaan wielä ole löydetty. Järisyttäwän waikutuksen on tämä onnettomuus. tehnyt, koska se tapahtui sellaisten olosuhteiden wallitessa, jotka wiittaawat siihen, ettei tälläisten tapausten waralta olla meillä niin warustauduttu kuin tosi tarwis waatii. Sitä kyllä ei voida estää, ettei haaksirikkoja tapahtuisi meidän maamme rannikoilla, jotka, kuten tunnettu, riuttoineen, kalliokielekkeineen ja ahtaine wäylineen owat niin waarallisia merenkululle. Mutta haaksirikkoon joutuneiden pelastaminen siinä kysymys, jonka ratkaisemiseksi meillä on tehty tuiki wähän. Yllämainitusta haaksirikosta, joka tapahtui wiime lokakuun 31 päiwän wastaisena yönä, on nyt saatu lähempiä tietoja. Niinpä nähtiin Bengtskärin majakalfa klo 2:n aikana sinä yönä hätäraketteja laiwasta, joka noin 4 minuutin wälimatkan päästä Bengskäristä etelälänteen oli ajautumassa kohden Hangon länsiaukkoa. Laiwa oli kolmimastoinen, mutta menettänyt ne. Hetkistä myöhemmin yritettiin pysähdyttää tuuliajolle joutunut laskemalla ankkurit mereen. Mutta aamulla klo 8 9 seuduissa katkesiwat ankkuriketjut ja laiwa alkoi uudelleen ajelehtia niitä waarallisia, riuttojen täyttämiä meriä, jotka owat majakan ja Hankoniemen wälillä. Lisääntyvä sateensekainen sumu peitti haaksirikkoutuneen, mutta tuli se taaskin noin klo 3:n aikana iltapuolella näkywiin, jolloin ainoastaan pari mastonkatkelmaa merenpinnan yläpuolella Mattsaarten luona Päiwänmaan pohjoispuolella ilmaisi sen paikan, jossa laiwa miehiostöineen oli joutunut kohtalonsa uhriksi. Bengskäristä käsin ei luonnollisesti woitu mitään tehdä miehistön pelastamiseksi. Pieni kallio, jolla majakka sijaitsee, on aina myrskyn raiwotessa kuohuwien tyrskyjen ympäröimä. Miehistön auttamista ei myöskään siitä syystä woitu edes ajatellakaan, että majakalla ei ole mitään apuneuwoja tälläisten tapausten waralta, waikka se sijaitsee keskellä waarallisinta saaristoa, waarallisinta, mitä yleensä löytyy rannikoillamme. Jos tässä suhteessa siis jo esiintyy puutteita, mitä pelastuswehkeisiin tulee, niin sitä huutawampana näyttäytyy niiden puute, jos ajattelemme usein mainittua haaksirikkoon joutunutta miehistöä edelleen. Kun ”Mizpa” oli joutunut hylyksi ja sen miehistö weden waraan, näkyy kukin heistä warustautuneen pelastuswyöllä. Olipa pari sittemmin rannalle ajautunutta sitonut wäliinsä laudankappalleita, jotta niiden warassa olisiwat kauemmin pystyneet mahdollista apua odottamaan. Ylläkerrotun tapahtuman aikana kuuliwat luotsit Hangon luotsiasemalla hätähuutoja mereltä, eiwätkä aikailleet yrittää heidän pelastamistaan. Mutta kewyt luotsiwene oli tällöin liian wähän käyttökelpoinen. Ensi yrityksellä meniwät purjehduswehkeet rikki. Toisella yrityksellä katkesiwat airot. Aallokon ja myrskyn wallitesa ei kowimmistakaan ponnisteluista näin ollen ollut mitään tulosta. Ja hätähuudot alkoiwat wähitellen waimeta. Kun ruumiita alettiin tawata rannoilla, oli niissä selwiä merkkejä siitä, että kuolema juuri äsken oli tehnyt tuloaan. Millä oli jäljellä wielä ruumiinlämpöä, millä naksutti kello taskussa. Jos apu olisi aikanaan, jolloin sitä yritettiin, saatu, olisi ehkä koko tämänkin laiwan miehistö eläwien mailla. Pelastuskeinojen puutteellisuus, siinä seikka, joka tämän tapauksen kautta ennen kaikkea on ilmennyt. Niin wilkasliikenteisellä seudulla kuin esim. Hankoniemi merenkulussa on, olisi aiwan wälttämätöntä saada pelastuswene tälläisten tuhoisien tapausten waralle. Ulkomailla owat jo yksin luotsiweneetkin paremmin warustetut myrskyn ja aallokon waralta kuin meillä. Mutta tarkoitustaan warten rakennettu moottoriwene olisi nyt kerrotusta tapauksestakin woinut pikaisemmin awun tuottaa. Sellaisen weneen hoidosta ei sen miehistöllä olisi ollut pelastustoimissa paljoakaan huolta, waan olisiwat he woineet antautua tähystämään ja tutkimaan, missä hätääntyneet ponnisteliwat kuolemankamppailussaan. Meillä on monta, ylen kallistakin luotsilaiwaa. Mutta meillä ei ole edes yksinkertaisimpiakaan pelastusneuwoja haaksirikkoon joutuneiden auttamiseksi lukuisilla luotsiasemillamme. Maamme luotsi ja majakkalaitoksen welwolisuus on ottaa tämän puutteen poistaminen mitä tunnollisimman harkintansa alaiseksi.

Edellisen perusteella voidaan päätellä onnettomuuden vaiheiden olleen seuraavat:

31.10 Ti Klo 2:00 havaitaan hätäraketteja Bengtskäristä 4 minuuttia (n. 7,4 km) lounaaseen. Aamulla 8 9 aikaan ankkuriketjut katkeaa ja alus alkaa ajelehtia koilliseen. Iltapäivällä mastot nähdään pistävän merestä Mårgonlandetin pohjoispuolella.

01.11 Ke Klo 8:00 ensimmäinen ruumis rantaan Tulliniemessä. Myöhemmin illalla löydetään klo 16:00 toinenkin ja laivapäiväkirja. Toinen ruumiista stuuvartti Jörgensten.

02.11 To Aamupäivällä kaksi yhteenkietoutunutta ruumista Själtenin rantaan ja yksi Gustavsvärniin. Yksi heistä kapteeni Danielsen. Päivällä neljä luotsia käy uppoamispaikalla.

Seuraava luonnollinen vaihe tuntui olevan etsiä onnettomuuden meriselitys paikallisesta alioikeudesta. Soitto Hangon raastuvanoikeuden arkistoon paljasti, että näin vanhat asiakirjat ovat arkistoidut Hämeenlinnan maakunta arkistoon. Täällä ystävällinen naisvirkailija tutki vuosien 1911 1913 Hangon raastuvanoikeuden meriselitykset, muttei löytänyt mainintaakaan onnettomuudesta.

Ilmatieteenlaitoksen palvelunumerosta saatiin selville onnettomuuspäivien säähavainnot Hangon säähavaintoasemalla mitattuina: Lämpötila Kosteus Tuuli 31.10 Ti Klo 07:00 + 5.0 C 87 13 m/sek S 14:00 + 7.8 C 79 10 ” SSW 21:00 + 7.4 C 82 7 ” WSW Aamu ja päivä täysin pilvistä. Klo 21:00 täysin selkeää. Edellisenä yönä satanut, iltapäivällä ajoittaisesti. 01.11 Ke Tuuli pysyi n. 10 m/sek tasolla (SM, aamun ja iltapäivän aikana satoi 4 7 mm. 02.11 To Tuuli koko päivän 6 m/sek, suunta NW, Nw ja SW.

Myös Hangon luotsiasemalta tiedusteltiin mitenkä ko onnettomuus on mahdollisesti heidän laitoksessaan tuolloin dokumentoitu; mainittiinhan mm. eräässä lehtiartikkelissa neljän luotsin käyneen uppoamispaikalla. Tsaarinajan arkistot jos niitä yleensä on ollut on siirretty kuulema Merenkulkuhallitukseen.

Paikalliset luotsit kehottivat ottamaan yhteyttä vanhoihin luotseihin, jotka saattaisivat jotain tietää. He antoivatkin kaksi nimeä: Evert Blomqvist ja Olof Söderblom. Näistä jälkimmäisellä ei ollut onnettomuudesta mitään tietoa. Ensimainittu, joka oli täysin ruotsinkielinen, oli ollut onnettomuuden sattuessa kaksivuotias ja siirtynyt eläkkeelle 1968. Puhelinkeskustelun aikana hän oma aloitteisesti mainitsi ohimennen Mizpan onnettomuuden. Hänen mukaansa ”…Mizpa gick på grund…” Mattöar’n luona. Tämä oli itse asiassa ensimmäinen kerta kun onnettomuuspaikan nimi tuli esille.

Tässä vaiheessa otettiin yhteyttä myös valtionarkistoon, jonne jätettiin tutkimuspyyntö kyseisestä onnettomuudesta. Muutaman kuukauden odottelun jälkeen tuli postia merenkulkuhallituksesta. Heidän arkistosta löytyi Helsingin luotsipiirin päällikön lähettämien tietojen perusteella tehty merionnettomuusilmoitus. Lisäksi he ilmoittivat tutkija Taina Forsellin jatkavan tutkimuksia valtionarkistossa, koska merenkulkuhallituksen edeltäjänä olleen luotsi ja majakkalaitoksen arkisto on jo luovutettu valtionarkistoon.

Raporteista selviää mm. laivan olleen painolastissa (barlastadt) ja sen tulleen Pietarista. Onnettomuuspaikan koordinaateiksi ilmoitetaan: Lat Nord 59 46’33” Long Ost 22 40’48”. Tuulen suunnaksi ja voimaksi ilmoitetaan: Kova etelä/lounaismyrsky (svår storm fråm Syd a SW).

Seuraavana päivänä saatiin postia myös valtionarkistosta. Liitteenä oli kopio samasta merionnettomuusilmoituksesta; tosin eri käsialalla täytettynä. Lisäksi mukana oli käsinkirjoitetut selostukset onnettomuudesta, joista alkuperäinen teksti ja vapaat käännökset alla:

Chefen för HELSINGFORS LOTSFÖRDELING Helsingfors, den 11 November 1911 Tili Lotsöfverstyrelsen Hos Lotsöfverstyrelsen får ödmjukast jag anmäla att ett skeppvrak den 2dra innevarande November påträffats inkilat bland undervattensgrund belägna c. en eng.mil i N. W riktning från Morgonlandet eller invid den såkallade Mattön, och hvaraf delar tillsammans med fem lik i Iandflutit i trakterna omkring Tulludden. Ett namnbräde från fartyg med inskription ”Mizpa” Askeroen, har likaledes anträffats af lotsbetjeningenvid Hangöudds inre lotsplats, hvarföre med tillhjälp af i de anträffade likenas fickor funna dokument sannolikt är att det förlista fartyget varit Mizpa från Askeroen i Norge som så sorgligt förlist med man och allt. Med hänsyn till väderlekens beskaffenhet anses olyckan inträffat under morgonen den 31 sistlidne Oktober. Vrakens läge är Lat N. 59046’33” Long: Ost. 22040’48”. Gustav Petterson

Käännös: Helsingin Luotsihallituksen päällikkö Helsinki 11.11.1991 Luotsihallitukselle Saanen nöyrimmin ilmoittaa Luotsiylihallitukselle että 2 päivänä kuluvaa Marraskuuta löytyi laivan hylky vedenalaisiin karikkoihin kiilautuneena noin yksi eng. maiti Morgonlandetista luoteeseen tai niinkutsutun Mattön vieressä, josta oli huuhtoutunut maihin kappaleita sekä viisi ruumista Tulliniemen ympäristössä. Hankoniemen sisemmän luotsialueen luotsihenkilökunta on myöskin löytänyt aluksen nimilaatan johon oli kaiverrettu ”Mizpa” Askeroen. Myöskin ruumisten taskuista löydettyjen dokumenttien perusteella on oletettavaa että haaksirikkoutunut alus oli Mizpa Askeroenista Norjasta joka niin surullisesti haaksirikkoutui miehineen kaikkineen. Sääolosuhteet huomioon ottaen katsotaan onnettomuuden tapahtuneen aamulla 31 päivänä viimeksi kulunutta Lokakuuta. Hylyn sijainti on …. Chefen för HELSINGFORS LOTSFÖRDELNING Helsingfors, den 20 November 1911 Tili Lotsöfverstyrelsen Såsom tillägg tili min varsamma skrifvelse tili Lotsöfverstyrelsen för den 11 innevarande November No 715 rörande Norska barkskeppet Mizpas förlisning vid Morgonlandet inom Hangöudds inre lotsplats, får ödmjukast jag belysande af tillgången vid sagda skeppbrott, härhos insända Fyrmästaren vid 8engtskärs fyr K.A. Karlsson berättelse af den 12 denna månad öfver hvad i saken iakttagits. Gustav Pettersson

Käännös: Lisäyksenä kunnioittaen kirjoitettuun raporttiini no 715 Luotsiylihallitukselle päivätty 11 päivänä kuluvaa Marraskuuta koskien Norjalaisen parkkilaiva Mizpan haaksirikkoa Morgonlandetin kohdalla Hankoniemen sisemmällä luotsialueella, saanen nöyrimmin kyseisen haaksirikon tapahtumien valottamiseksi lähettää Bengtskärin majakan Majakkamestarin K.A. Karlssonin kertomuksen, päivätty 12 päivänä tätä kuuta, tapauksen liittyvistä havainnoista. Gustav Petterson

Mutta: Mitä on tapahtunut yllämainitulle majakkamestarin raportille; liitteenä sitä ei enää valtionarkistosta löytynyt!!?

Myöhemmin saimme Museovirastosta seuraavanlaista lisätietoa Mizpasta; lähteenä Lloydsin rekisteri: puusta rakennettu rakennusvuosi 1891 rakennuspaikka Arendal mitat jalkoina: pit. 146,1 lev. 34,0 syv. 14,3 omistaja Acties. Mizpa (J. Marcussen) rekisteröimispaikka Risor, Norja kapt. C.B. Danielsen

Myös Norjan Urheilusukeltajaliitosta Terje Cookilta saatin lisävalaistusta asiaan. Hän totesi paljolti samat tiedot kuin yllä sekä tiesi lisäksi kertoa kotipaikka Risor Bruttorekisteritonneja oli 564, netto 520.

Heräsi epäilys, että luotsit olivat kirjanneet ylös väärän karin koordinaatit? Sen aikaisessa venäläisessä merikortissa Mårgonlandsörarna, johon koodinaatit osuivat, on luonnossa mitättömän pieni kallionyppylä ja kartassa suhteellisen kookas saari. Tästä itään Mattörar vastaavasti on luonnossa n. 100 m pitkä saari, mutta kortilla vain rypäle pieniä luotoja. Heti ensimmäisellä sukelluksella löytyi laivan iso ankkuripeli ja iso ankkuri, paksua ankkurikettinkiä, laivankello/kronometri ja paljon muuta sälyä. Hieman etelämpää löytyi myöhemmin kesällä laivan peräsin. Paikalla sukellettiin kymmeniä tunteja, mutta itse hylkyä ei löytynyt. Todennäköisin vaihtoehto on, että matalalla olleet hylynosat on ajan tavan mukaan mahdollisimman tarkkaan kerätty pois ja uusiokäyttöön. Löydetty ankkuri on kunnostettuna Salossa hotelli Rikalan edustalla.

Lähteet: (Syysmyrskyjen kauhuja. Norjalainen parkkilaiva pirstoutunut Hangon edustalla – 2 ruumista ajautunut maihin. 1911 2.XI ts)

(Kamalahaaksirikko Hangon edustalla. Norjalainen parkkilaiwa ”Mistha” uponnut miehistöineen päiwineen. 1911 2.XI us)

Syysmyrskyjen tuhot. Kokonainen laiwawäestö hukkunut Hangon edustalla. 1911 3.XI ts).

(Merionnettomuus Hangon edustalla. 1911 3.XI us)

(Äskeinen haaksirikko Hankoniemen edustalla. Opetuksia. Mitä olisi tehtävä hengenpelastusneuwojen parantamiseksi. 1911 18.XI us)

(Luotsi- ja majakkalaitos KD 317/455 1911) A.Gustafsson, Gynnande Vind)

Raahen Sanomat 7.11.1911 no 127

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *