Avainsana: Atlanti

Englannissa vuonna 1875 rakennettu kolmimastoinen rautafregatti. Vetoisuus 1500 dwt, pituus 58,05 m. Suomalaisomistukseen alus siirtyi heinäkuussa 1895. Fregatti oli muutettu parkkitakilointiin jo aiemmin vuonna 1890. Laiva oli varustettu nykyaikaisilla höyryvinsseillä, höyrypannulla ja -koneella, josta saatiin käyttövoima ankkuripelille ja pumpuille. Syyskuussa 1900 laiva myytiin Ahvenanmaalle. Ollessaan 30-40 nm päässä Catharine Pointista Isle of Wightin luona sen […]

Skotlannissa vuonna 1890 rakennettu nelimastoparkki, vetoisuus 1900 brt / 1776 nrt, pituus 82,63 m. Rauman laivastoon alus siirtyi marraskuussa 1900. Heti ensimmäisellä matkallaan seuraavana vuonna alus katosi kivihiililastissa matkalla Newcastle-on-Tynestä Chileen. Eräs parkki havaitsi nelimastoparkin palaneen hylyn Etelä-Atlantilla, ilman veneitä ja miehistöä. Hylky saattoi olla Glenbreck. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]

Skotlannissa 1890 rakennettu 4-mastoinen teräsparkki, joka oli vetoisuudeltaan 2267,36 brt / 2159,40 nrt. Pituus 82,83 m. Ahvenanmaalle laiva ostettiin syyskuussa 1912. Saksalainen sukellusvene koitui tämänkin ison fregatin tuhoksi, purjehdittiinhan vihollislipun alla – tosin viimeistä vuotta. U-45 upotti salpietarilastissa olleen aluksen räjäyttämällä n 60 nm Irlannin lounaspuolella 2.2.1917. Samainen sukellusvene upotti toisenkin suomalaisen aluksen, höyrylaiva Hermeksen […]

Englannissa vuonna 1875 rakennettu kolmimastoinen teräsfregatti, jonka vetoisuus oli 1345,09 brt / 1282,12 nrt ja pituus 69,30 m. Alus hankittiin Suomeen marraskuussa 1896. Fregatin matka tuli päähänsä kun saksalainen sukellusvene U-43 upotti fregatin tykkitulelle 16.4.1917 noin 240 nm Irlannista länteen. Miehistö pelastui. Sama sukellusvene upottaa toisen suomalaisen aluksen, parkki Leon vain neljä päivää myöhemmin. Den […]

Tammesta ja männystä USA:ssa vuonna 1872 rakennettu parkkilaiva, pohja peitetty yellow-metallilla. Vetoisuus 1141 brt ja 1078 nrt, pituus 54,9 m. Ahvenanmaalle alus ostettiin elokuussa 1900. Heti ensimmäisellä matkallaan alus joutui puutavaralastissa Mississipistä lähdettyään myrskyyn, joka lopulta voimistui hirmumyrskyksi. Mastot jouduttiin kaatamaan ja kannella sytytettiin hätätulia. Ne havaittiin saksalaisella höyrylaivalla, joka pelasti 15 hengen miehistön. Parkki […]

Englannissa vuonna 1863 rakennettu kolmimastoinen rautaparkki. Vetoisuus 998,4 nrt, pituus 61,25 m. Ahvenanmaalle parkki ostettiin 1800-luvun viimeisinä vuosina. Alus joutui hirmumyrskyyn tammikuussa 1899 tuodessaan puutavaralastia USA:sta Ranskaan. Ruori rikkoutui laivasta ja yksi sen miehistön jäsen huuhtoutui mereen. Parkki päätettiin hylätä ja muun miehistön pelastettiin englantilaiseen höyrylaivaan. Burunga nähtiin myöhemmin vielä ajelehtivana hylkynä Azoreista luoteeseen. Haaksirikko. […]

Skotlannissa 1892 rakennettu kolmimastoteräsparkki. Vetoisuus 1538,7 brt / 1464,93 nrt, pituus 74,00 m. Ahvenanmaalle parkki ostettiin 1910-luvulla. Vuonna 1917 aluksen matka päättyi huhtikuun 20. päivänä kun saksalainen sukellusvene U-43 upotti sen Irlannin rannikolla. Englantilainen höyrylaiva pelasti miehistön. Sama sukellusvene oli upottanut toisen suomalaisen aluksen, fregatti Endymion vain neljä päivää aikaisemmin. http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_August.htm wrecksite.eu uboat.net

Uudessakaupungissa vuonna 1871 rakennettu fregatti, jonka vetoisuus oli 852 nrt / 426 lästiä sekä sen pituus n 53 metriä. Myöhemmin vuonna 1873 se muutettiin takilaltaan parkiksi. Alus vaihtoi useasti omistajaa ja 1914 se päätyi Raumalle. Kaksi vuotta myöhemmin 5.11.1916 se joutui haveriin Englannin kanaalin suulla ja alus jouduttiin jättämään hylyksi. Hollantilainen höyrylaiva korjasi miehistön turvaan.(Merenkyntäjiä […]

Kolmimastoinen rautafregatti rakennettiin vuonna 1886 Englannissa. Sen vetoisuus oli 1724 brutto- ja 1669 nettorekisteritonnia, pituus 76,5 metriä. Vuonna 1907 alus liitettiin Uudenmaan syvänmerenpurjehtijoihin. Puhjennen maailmansodan aattona Lindisfarne purjehti rahtiliikennettä Euroopan, Amerikan ja Australian väliä. Viimeiselle tällaisella matkalleen fregatti lähti Chilestä kohti Ranskaa kun alus joutui saksalaisen sukellusveneen torpedoimaksi Etelä-Atlantilla 8.5.1917. Koko miehistö säästyi turmasta. (Merenkyntäjiä […]

Uudessakaupungissa vuonna 1869 rakennettu kolmimastoparkki,, vetoisuus 654 nrt. Viimeiselle matkalleen Ystävät lähti maaliskuun 30. päivänä 1907 Floridan Fernandinasta. Lastina oli puutavaraa (pitchpineä eli pikimäntyä ja määräsataman piti olla Espanjan Barcelona, jonne alus ei koskaan saapunut. Sen kohtaloksi koitui haaksirikko jossain Atlantilla. Kapteeni ja 12 miehistön jäsentä hukkui. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran […]

Leo oli rakennettu Lokalahdella hongasta vuonna 1894. Se oli vetoisuudeltaan 225 nrt ja pituus oli 37,8 metriä. 8.6.1915 kolmimastoinen kuunariparkki lähti Norjasta painolastissa Kanadaan, jonne se ei koskaan saapunut. Fär-saarten kaakkoispuolella sen yhytti saksalainen sukellusvene U-38, joka upotti torpedolla Leon. Laivamiehistön sukellusvene hinasi pelastusveneessä rannikon tuntumaan. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö […]

Nelimastoinen rautaparkki rakennettiin Southamptonissa 1883. Aluksen vetoisuudet olivat 2154 brutto- ja 2095 nettorekisteritonnia, pituus oli 96,5 m. Uuteenkaupunkiin laiva hankittiin vuonna 1907. Newport Newsissä Albyn otti 3384 tonnin hiililastin ja lähti 2.10.1920 viemään sitä Göteborgiin. Tänne se ei koskaan selvinnyt sillä se katosi Atlantilla miehineen päivineen. Turmassa menehtyi 20 (25?) merimiestä. On oletettu, että parkki […]

Rautaparkki rakennettiin Newcastlessa vuonna 1875. Sen vetoisuudet olivat 1057 brutto- ja 1015 nettorekisteritonnia, pituus oli 62,5 m. Alus ostettiin ensin Norjaan ja sieltä Uuteenkaupunkiin vuonna 1903. Alus katosi miehistöineen 1.12.1907 ollessaan matkalla Pensacolasta Buenos Airesiin. Erään huhun mukaan vierasmaalainen miehistö on saattanut kaapata laivan. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. […]

Rakennettu Glasgowssa vuonna 1891. Laivan vetoisuus oli 1734 brutto- ja 1657 nettorekekisteritonnia. Pituus 79,5 metriä. Rautafregatti ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1910. Viimeiselle matkalleen fregatti otti puutavaralastin Meksikon Sabine Passista ja suuntasi 22.8.1915 määräsatama Buenos Airesia kohti. Sinne se ei koskaan saapunut vaan katosi miehistöineen päivineen. Eräs laivaveneistä ajautui maihin Mobilen lähettyvillä 12.9.1915, mutta muuta ei laivasta […]

Oululainen iso kuparipeitteellä ja -pulteilla varustettu fregatti, rakennettu 1865. Uppouma 420 (myöhemmin 364) lästiä (743 rek.tonnia). Rakennettu rautatammesta Amerikassa 1865 ja ostettu 1867 Ouluun. Huhtikuussa 1887 Dagmar lähti viimeiseksi jääneelle retkelleen Pensacolasta puutaravaralastissa määränpäänään Lissabon. Atlantilla hirmumyrsky yllätti laivan ja se alkoi vuotamaan. Aluksen eteen ei voinut enää tehdä mitään ja eräs saksalainen purjealus otti […]

Tasasaumainen puusta rakennettu, kuparilla ja raudalla kiinnitetty, pohja peitetty yellow-metallilla. Rakennettu Pateniemessä 1874. Vetoisuus 980 brt / 870,88 nrt (490 lästiä). Pituus 52,72 m. Ensimmäiset omistajat olivat Oulusta. Fregatti joutui hirmumyrskyyn keskellä Pohjois-Atlantia vuonna 1895 ollessaan matkalla painolastissa Rotterdamista Kanadaan. Myrskyssä parkki sai vuodon ja jouduttiin jättämään hylyksi 28.8.1895. 17 hengen miehistö pelastettiin ja vietiin […]

Oululainen vuonna 1869 rakennettu 356 lästinen parkki jätettiin miehistön hylkäämänä Atlantilla 20.8.1878. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 35, 134) Oulun Wiikko-Sanomia 31.8.1878 no 35 Suomalainen Wirallinen Lehti 7.9.1878 no 107 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 134

314 lästiä / rakennettu 1864 / mitat 137’ x 35’1 x 16’80/18’11” Hävisi 1867 viljalastissa matkalla Amerikasta Eurooppaan. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. )

358 lästiä, 623 ro / rakennettu 1870, puupeite. Hylätty vesilastissa Atlantin valtamerell 16.11.1893. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 74) Raahelainen priki Saana, kapt. J.F.Rosendahl, hylättiin uppomiskunnossa matkalla Etelä-Amerikasta Englantiin 16.11.1893 Atlantilla. (Åbo Tidning 20.12.1893 no 346)

Kuunari Syphide (kapt. Sundström) oli tuomassa Helsinkiin kahvilastia Riosta kun se kaatui Atlantilla ja miehistö joutui aluksensa hylkäämään. Helsingfors Tidningar 4.6.1851 no 44 Åbo Tidningar 6.6.1851 no 43 Åbo Tidningar 11.7.1851 no 52 (Skeppbrott. Skonerten Sylphide – 1851 31.V fat n:o 124) (Skeppbrott (Skonerten Sylphide) – 1851 4.VI n:o 44) (Närmare underrättelse om skonerten Sylphide’s, […]

Haaksirikko. Arwellaan, että laiwa ”Otawa”, jota kapteni A. Elfwing johtaa ja joka on kauppaneuwos I. W. Snellman G:pojan omaisuus Oulussa, on päällystön ja wäestön muassa tietämättömiin kadonnut waltamereen, koska laiwasta ei sittemmin ole kuultu, kun se joulukuun 28 p. purjehti Philadelfiasta aikoen Limerick’iin. Suomalainen Wirallinen Lehti 13.4.1875 no 44 Åbo Posten 29.2.1876 no 24 (Fartyget […]

Priki. 25 lästiä / rakennettu 1863 / mitat 124’5 x 32’3 x 16’5/18’4″. Haaksirikkoutui matkalla Baltimore-Englanti. Koko (?) miehistö (15) hukkui. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 36) Vasabladet 21.3.1874 no 12 Hufvudstadsbladet 25.3.1874 no 70A Suomalainen Wirallinen Lehti 28.3.1874 no 37 (Försvunnte […]

Brahe (II) (=Gamla Brahe) Fregatti / 247 lästiä / rakennettu 1860 / mitat 121′ x 32,40′ x 16,50’/18’8″. Palanut täydellisesti 6.11.1876 Prins Edwardin saarella. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 27) Parkki Brahella syttyi tuntemattomasta syystä 6.11.1876 tulipalo ja miehistö joutui hylkäämään aluksensa […]

Oululainen vuonna 1863 rakennettu 335 lästinen parkki jätettiin miehistön hylkäämänä Atlantilla 6.1.1870. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 35, 122) Wiborgs Tidning 23.2.1870 no 15 (Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 122) (Öfvergifvet fartyg Attila kapt. C.Niska – 1870 18.II hd n:o 40)

Parkki / rakennettu 1863 / mitat 141,60′ x 34,70′ x 17’/19,1″. Laiva hylättiin uppoavana Atlantilla 6.12.1876. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 22 Uleåborgs Tidning 11.1.1877 no 3 (Barken Astrea från Brahestad sjunkit – 1877 3.I åp n:o 3)

Oululainen parkki Arvid (kapt. A.A. Junnelius) oli saanut merkittäviä vaurioita; mastot olivat kaatuneet, aluksella oli vuoto ja osa miehistöstä oli hukkunut. Miehistö hylkäsi aluksen Atlantilla. Pohjois-Suomi 28.8.1878 no 69 Åbo Posten 29.8.1873 no 200 Finlands Allmänna Tidning 30.8.1878 no 201 Oulun Wiikko-Sanomia 31.8.1878 no 35 (Barkskeppet Arvid har gjort haveri – 1878 29.VIII u.t n:o […]

22. tammikuuta 1878 päivätty kirje on viimeinen mitä kuultiin parkkilaiva Amandasta (kapt. P. Åhman). Parkkilaiva lähti Pensacolasta kohti Marseillesia. Morgonbladet 8.7.1878 no 155 (Barkskeppet Amanda förmodas hafva örlist – 1878 6.VIII borgåbl n:o 54)