Haverit.netKuolemanjärvellä vuonna 1914 rakennettu kaljaasi Eino, 59,59 rt ja pituus 23,40m. Signaalitunnus Rauman maalaiskunnassa SGLK. Ostettu Voiluodolle vuonna 1921. Syyskuussa 1932 Söderarmin luotsiasemalta havaittiin takilansa menettänyt kaljaasi, jolta luotsikutteri pelasti yhden naisen ja kaksi miestä. Kaljaasi oli matkalla Tukholmasta Ahvenanmaalle. Kaljaasi hinattiin satamaan. Alus jouduttiin jättämään hylyksi. Liitto 16.9.1932 no 213 Tenho Hella – Länsisuomalaista […]
Tukholman läänin alueella Arnholman ja Simpnäsin välillä on raahelaisen kaljaasi Adolphin hylky, joka upposi vuonna 1801. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 141
Tukholman läänissä Arnholmassa kaatui suomalainen kaljaasi Elida vuonna 1863. Ahvenanmaata. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Suomalainen kuunari Neptunus (kapt. A.F. Salin) haaksirikkoutui 1.11.1849 Tukholman läänissä Grisslehamnin pohjoispuolella. Neptunuksella oli Lyypekistä lastattu kappaletavaralasti ja määränpäänä Pori. Haaksirikko ei tapahtunut karilleajon johdosta vaan pohjaan poratun kolmen reiän johdosta. Kapteeni Salin on jäänyt kiinni vastaavista petoksista aiemminkin. Lasti saatiin pääosin pelastettua. Åbo Underrättelser 4.12.1849 no 96 Åbo Underrättelser 18.12.1849 no 100 Westerdahl, Christer: […]
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kaljaasi Norden oli kuljettamassa puutavaraa ja karjaa kun se koki haaksirikon Tukholman luona. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Suomalainen proomu Teppu on haaksirikkoutunut Tukholman läänin alueella Arnholamssa. Ajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 126
Tukholman läänin alueella Halislöjanissa haaksirikkoutui porilainen priki Tärnan (kapt. C.A. Malin) 15.11.1841. Onnettomuuspaikka on 1/4 mailia itään Edsvikenistä Wätön kunnassa Roslagenissa. Kaksi miehistön jäsentä selvisi onnettomuudesta, kahdeksan muun hukkuessa, Åbo Underrättelser 27.11.1841 no 94 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Jauholastissa ollut suomalainen kuunari Czar Petter (kapt. A.L. Wicktman) haaksirikkoutui 125.10852 Tukholman läänissä. Kuunari oli tulossa Pietarista ja matkalla Kristtinankaupunkiin. Miehistä pelastui turmasta. Finlands Allmänna Tidning 7.12.1852 no 285 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 127, 155
Raumalainen kaljaasi Anna (kapt. Sallmén) oli viedässä kotikapungistaan viljaa ja muita tuotteita Holsteiniin kun se ajoi 14.7.1831 luodolle Simpnäsin kylän luona, ½ mailia pohjoiseen Arnholmasta. Åbo Underrättelser 17.9.1831 no 74 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Porista kotoisin ollut priki Juno (kapt. I.A. Lindberg) haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Måstenillä, itään Singönistä Öregrundin saaristossa. Miehistö pelastui. Åbo Underrättelser 3.12.1831 no 96 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 126
Tukholman läänin alueella Singön Svartklubbenilla haaksirikkoutui oululainen kuunari Toivo (kapt. Frosterus) 11.71857. Kuunari oli matkalla Flensburgiin viemään sinne lautoja. Åbo Underrättelser 21.7.1857 no 56 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 126
Porista kotoisin ollut laiva Columbus (274 lästiä) haaksirikkoutui lankkulastissa Tukholman läänissä Simpnäsissä vuonna 1840. Haaksirikkopaikka on ”en klippa vid pass 100 famnar från Arnholma”. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123 Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXV
Raahesta kotoisin ollut snaupriki Gref Brahe haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Simpnäsissä vuonna 1801. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Ahvenanmaalta kotoisin ollut parkki Harald haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Österskärissä vuonna 1919. Alus oli kuljettamasa koivuhalkoja. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kaljaasi Bonaparte haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Bonapartesvikenissä Sennebyn rannalla vuonna 1841. Aluksen lastina oli puutavaraa ja silakoita. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122, 125
Suomalainen priki Kevias upposi Tukholman läänin alueella Utanågrundille vuonna 1890. Aluksen nimi saattaa olla myös Kevia. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Uudestakaarlepyystä kotoisin ollut priki Paulina haaksirikkoutui Tukholamn läänin alueella Ytterskärissä vuonna 1836. Aluksella oli suolalasti. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Tukholaman läänin alueella Sennebyn kalastajakylän lähellä on vuonna 1856 uponneen ahvenanmaalaisen halkojen kuljetukseen käytetyn Josefina-jahdin hylky. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Tukholman läänin alueella Svartklubbenilla tiedetään uponneen vuonna 1855 Fröjden-niminen jahti, joka oletettavasti oli suomalainen. vuonna 1842. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 120
Tukholman läänin alueella Måsstenissa tiedetään olevan suomalaisen kaljaasi Victorian hylky, joka upposi vuonna 1830. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 120
Tukholman läänin alueella Gåsstenissa tiedetään olevan vuonna 1824 uponneen Oulusta kotoisin olleen kaljaasi Adoniksen hylky. Kyse lienee vuonna 1805 rakennetusta 86 lästisestä prikistä. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 119 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974, s. 26
Rakennettu 1873 Finströmin varvilla, 338 nrt, kotipaikka Finström, Geta. Rantautui Väddöön 15.11.1901. Onnettomuuspaikka: 59 56 10 / 18 36 30. Norrtelgestä t. k. 16 p. illalla tulleen sähkösanoman mukaan on ahwenanmaalainen kuunari Libanon wiime torstaina joutunut karille Längörnin luona Wätön pitäjässä. Miehistö pelastui. (Satakunta 19.1.1901 no 134) Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s […]
Vuonna 1885 Englannissa rakennettu kolmimastoinen rautafregatti. Vetoisuus 1752 nrt / 1702 nrt. Pituus 76,44 metriä. Raumalle alus ostettiin elokuussa 1897. Fregatti tunnettiin nopeana purjehtijana. Alus ajoi harkkorauta- ja puutavaralastissa karille yöllä 16.11.1897 lähellä Simpnäsklubbin majakkaan kovassa syysmyrskyssä ja tuhoutui hylyksi. Miehistö tosin pelastui. 1893 aluksen hylky myytiin myöhemmin huutokaupalla ruotsalaiselle Södra Sveriges Bärgare -yhtiölle. Cuthona […]