Nelimastokuunari Salisbury oli rakennettu vuonna 1903 Bath Mainessa Yhdysvalloissa. Kantavuudeltaan 590 brt:n alus oli ostettu Tanskasta Suomeen v. 1927 John Nurmisen varustamolle 350 000 mk:n kauppahinnasta.
Salisbury, kapteenina N. Saarinen, saapui Kotkan edustalle Kööpenhaminasta tyhjänä, lastatakseen Kotkassa. Luotsin saavuttua laivaan se ankkuroitui Veiskarin selälle ja pääsi jatkamaan matkaa kun hinaaja Poitsila saapui. Kun hinausvaijeri oli katkennut kahdesti ja Poitsila alkoi voimistuvassa tuulessa osoittautua liian heikoksi, joutui Salisbury ankkuroitumaan uudestaan. Tuolloin Rankin loisto näytti vihreää ja suunnan PpL ja Vellerin(?) loisto LP. Kapteeni Saarisen vastalauseista huolimatta hinaaja ilmoitti poistuvansa paikalta hakeakseen Salisburyn seuraavana päivänä.
Paikka oli avoin Suomenlahdelle päin ja matalikko kuohusi parin laivanmitan päässä aluksen perässä. Yöllä 14.12.1933 klo 3 aikaan tuulen edelleen voimistuttua antoivat ankkurit periksi, ja alus alkoi ajelehtia. Ensimmäinen matalikko sivuutettiin, jolloin todennäköisesti toinen ankkuri oli jo menetetty. Purjeiden avulla alus yritti väistellä matalikkoja ja etsiä jonkin suuremman saaren suojaa. Klo 4.30 ”laiva tarttui toistaiseksi tuntemattoman saaren rantaan ja pysähtyi alkaen kovasti jyskiä pohjaan saaden heti huomattavan vuodon”.
Yön yli jatkuneet raketti- ja valomerkit eivät tuoneet haaksirikkoisille apua ja niinpä aamun valjettua laivaväki kiinnitti aluksen trossein ja vaijerein (Kosakari ?) rantakiviin estääkseen laivan liikkumisen. Vettä oli ruumassa noin kölin tasossa. Haettuaan laivasta vielä ruokaa, pressuja ja muita tarpeita, laivaväki asettui saareen seuraamaan tilannetta. Laiva hakkasi edelleen kovasti ja noin klo 11.30 alus täyttyi nopeasti vedellä ja upposi kääntyen merelle päin niin, että vähän peräkulmaa jäi näkyviin
Miehistö oleskeli nyt saaren kalliolla ja poltteli tulia 15 asteen pakkasessa, mutta apu tuli vasta seuraavana päivänä klo 10.00 aikaan, jolloin hinaaja Poitsila saapui vieden Salisburyn väen Kotkaan. Vuoden kuluttua haaksirikosta Merenkulkuhallitus nosti syytteen Poitsilan päällikköä vastaan Salisburyn heitteillejätöstä. Vakuuttamattomasta aluksesta ei saatu korvauksia.
Kotkalaisten sukeltajien kerrotaan nostaneen laivan vuoden 1934 talvella ylös, mutta sitä ei enää kannattanut korjata. Mastot myytiin Raumalle, Laiva Oy Bandille, jolloin 4-mastoinen kahvelikuunari ”Bandi” sai uudet mastot.
Warkauden Lehti 16.12.1933 no 140
Wiborgs Nyheter 16.12.1933 no 147
Västra Nyland 16.12.1933 no 141
Salisbury Suomen kauppalaivastotietokannassa
Salisbury wrecksite.eu-sivustolla
Länsi-Suomi 16.12.1933
Salisburyn laivapäiväkirja, Maakunta-arkisto, Turku
Rauman viimeiset purjelaivat, Oy Länsi-Suomi, Rauma 1987
Helsingin Sanomat 16.12.1933
Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Uljaksen Vanavedessä. John Nurmisen Säätiö. Art-Print Helsinki 2006, s. 377
Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 471
Satunnaista lisätietoa: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet, päätoimittaja Tenho Hella. Newprint Oy Uudenkapungin paino 2001, s.192, 550 Nelimastokunari Salinbury (492,48 rt), rakennettu USA:ssa 1903 Bath Mainen telakalla pitchpinesta (amerikanmänty) ja tammesta. Aluksen pituus oli 54,70m ja leveys 10,98m. Aluksen osti Kööpenhaminasta t:mi John Nurminen.