Avainsana: Hollanti

Parkki Haltija (310 lästiä) oli rakennettu vuonna 1854 Uskelassa; aluksen pituus oli 137,6 jalkaa. Sen turkulainen varustaja oli C.M. Dahlström. Parkki haaksirikkoutui Wyk and Zeen (Wijk aan Zee?) luona vuonna 1859. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 224-225

Turussa vuonna 1780 rakennettu 64 lästinen alus, pituus 78 jalkaa. Haaksirikkoutui vuonna 1782 Hollannin rannikolla. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 244-245

Porilaisen Wallenstrålen isännöimä laiva Gloria (kapt. Söderlund, 275 lästiä) oli matkalla Lontooseen kun se haaksirikkoutui 12.11.1838 Alankomaiden rannikolla Amelandissa. Miehistö pelastettiin. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXV Åbo Underrättelser 8.12.1838 no 97

Parkkilaiva Wänskapen (kapt. Eklund, 138 lästiä) oli suolalastissa paluumatkalla St Ybesistä Poriin kun se 26.9.1853 yöllä haaksirikkoutui Hollannin rannikolle, jossa särkyi. Väki pääsi turvaan. Sanomia Turusta 1.11.1853 no 44 Ilmarinen 11.3.1854 no 8

Hollannin rannikolla haaksirikkoutui 15.11.1861 pietarsaarelainen laiva Alchon (kapt. Malm). Alu soli viemässä puutavaralastia Lontooseen kun se törmäsi riutalle ja meni turmioon. Laivaväki pelastui. Sanomia Turusta 6.12.1861 no 49

Pohjanmaalta kotoisin ollut 269 lästinen laiva Petter Herman (kapt. Böckelman) meni haaksirikkoon Texelissä Hollannin rannikolla 15.11.1861. Laiva oli kotoisin Pietarsaaresta ja oli matkalla viemään puutavaralastia Gibraltariin. Sanomia Turusta 6.12.1861 no 49 Oulun Wiikko-Sanomia 7.12.1861 no 49

Pohjanmaalta kotoisin ollut 255 lästinen laiva Alcyon meni haaksirikkoon Hollannin rannikolla syksyllä 1861. Oulun Wiikko-Sanomia 7.12.1861no 49

Sjöassuransföreningen I Finland käsitteli kevään 1876 kokouksessaan korvattuja merivahinkoja edelliseltä vuodelta. Yksi totaalivahinko, josta korvattiin laivan arvo 60.210 markkaa oli Suomis-laivan haaksirikko Hollannin rannikolla. Laivan kotisatama oli Rauma. Åbo Posten 29.2.1876 no 24

Haaksirikko. Laiwa „Torsten”, jonka omistaja on konsuli Eklöf Porwoossa, on elokuun 17 p:nä joutunut luotsin ohjauksella kulkeissaan täydelliseen haaksirikkoon Hak’in hietasärkällä Nieuwediepin sataman suulla Hollannissa. Kapteni ja wäestö owat pelastetut. (Suomalainen Wirallinen Lehti 27.8.1881 no 101)

Meriwahinkoja. Suomalainen kuunari „Vesta”, kotoisin Kuolemajärwen pitäjästä Wiipurin läänissä ja jota johti kippari T. Äyräwäinen, on lokokuun 15 p. matkalla Franskalaisesta satamasta kuljettaen painolastia kowassa myrskyssä joutunut haaksirikkoon Hollannin rannikolla. Laiwawäestö pelastettiin, mutta laiwa tuli kokonaan hylyksi. (Suomalainen Wirallinen Lehti 15.11.1881 no 135)

Kapteeni Michelsonin komennossa ollut laiva Dygden haaksirikkoutui toukokuun lopussa 1860 Hollannin rannikolla. Papperslycktan 18.6.1860 no 25 Åbo Underrättelse 16.6.1860 no 71

Turkulainen parkki Rauha oli rakennettu 1851 ja sen vetoisuus oli 158 lästiä. Rauha oli kapteeni F. Lindholmin komennossa matkalla Kronstadtista Lontooseen kun se rantautui myrskyssä Hollannin rannikolla Oosmahornissa. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 230-231 Helsingfors Dagblad 29.12.1863 no 301 Åbo Underrättelser 25.2.1864 no 24

Porilainen priki Trident oli lähdössä joulukuussa 1863 matkalle Atlantin yli Rio De Janeiroon kun se koki täydellisen haaksirikon Hollannin rannikolla 22.11.1863, jossa myös koko miehistö menehtyi. Helsingfors Tidning 24.12.1863 no 299 Åbo Underrättelser 25.2.1864 no 24 Sanomia Turusta 29.1.1864 no 4

Höyrylaiva Leda (1.750 dwt, 72,90 m) oli rakennettu Bergenissä vuonna 1908, jonka jälkeen se sai kotisataman Helsingistä. 8.4.1955 Ledan ollessa matkalla Turusta Ridham Dockiin törmäsi se sumussa tanskalaisen Niels Wintherin kanssa 3 nm päässä Terchellingin Bankin majakkalaivasta Hollannin rannikolla. Leda upposi törmäyksen jälkeen ja miehistö pelastettiin Niels Wintherille. (Yhteentörmäys sumuisalla merellä – suomalainen hl. Leda […]

Höyrylaiva Karhula (3.550 DWT) valmistui 1909 Saksan flensburgilaisella telakalla, aluksen pituus oli 93,03 m. Turkuun alus ostettiin 1932, josta se sittemmin siirtyi naantilaisomistukseen. 12.2.1950 Karhulan ollessa matkalla Hangosta St.Louis du Rhoneen lastattuna selluloosalla ajoi se Hollannin rannikolla myrskyssä vedenalaista estettä päin, sai vuodon ja upposi paikassa 53.00N 4.19E. yksitoista miehistön jäsentä menetti onnettomuudessa henkensä kun […]

Höyrylaiva Inga (4.050 dwt) oli rakennettu Sunderlandin telakalla 1907 ja sen pituus oli 93,29 m. Alus ostettiin Turkuun 1935, josta se myytiin sittemmin Loviisaan. 12.11.1950 Ingan ollessa matkalla Ghentistä Helsinkiin hiililastissa se törmäsi Hollannin rannikolla Terneuzenin luona hollantilaiseen Axeldykin kanssa, jolloin Inga kaatui. Wrecksite.eu Äänimeri

Kolmimastoinen kuunari Fuglen (232 grt) oli rakennettu Tanskassa 1884 ja sen pituus oli 34,4 m. Ollessaan 2.12.1936 matkalla Oulun seudulta Haukiputaalta puutavaralastissa Jerseyn kärsi se haaksirikon Spijkerplaatissa Hollannin rannikolla. Miehistö pelastui turmasta, mutta alus koki täydellisen haaksirikon. Myöhemmin hylky nostettiin ja romutettiin. Eräissä lähteissä tosin mainittaan, että Fuglen olisi ollut tanskalainen moottorilaiva. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?4333

Ariana (4.372 grt) oli rakennettu Glasgowssa 1934 ja sen pituus oli 119,8 m. Suomeen alus ostettiin Von Rettig & Bensowille 1950. Ariana joutui hylyksi ajettuan rantaan Plaat van Baarlandissa Alankomaiden rannikolla 8.8.1952. Arianan lastina oli rautamalmia. (Helsingin Sanomat 9.8.1952) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?638 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/104

Parkki Britannia (389 nrt) oli rakennettu 1866 Hammarlandissa. 1881 parkin ollessa matkalla Kotkasta Lontooseen se koki haaksirikon Hollannin rannikolla. Osa aluksesta ja lastista saatiin huutokaupattua. Åbo Posten 25.10.1881 no 246 Åbo Posten 6.12.1881 no 282 Åbo Underrättelser 24.10.1881 no 289 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772

Parkki Uman tuhoutui täydellisesti Hollannin rannikolla syyskuussa 1896, miehistö pelastui onnettomuudesta. Parkki oli matkalla Loviisasta Amsterdamiin. Uman oli rakennettu Apenradessa 1855 ja oli vetoisuudeltaan 404 nrt. Kotisatama sillä oli Finströmissä Ahvenanmaalla. Åland 26.9.1896 no 77 Aura 27.9.1896 no 224 Rauman Lehti 10.10.1896 no 82 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796

Astrea oli rakennettu Korppoossa 1866 ja sen kotisatamaksi Ahvenanmaalle ostettua tuli Föglö. Parkin veroisuus oli 409 nrt. Astrea tuhoutui haaksirikossa syksyllä 1896 Hollannin rannikolla Norderneys länsipuolella. Huvudstadsbladet 26.9.1896 no 262 Åland 26.9.1869 no 77 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770

Täystakiloitu Samoena oli rakennettu Glasgowssa 1892 ja sen vetoisuus oli 1962 grt, pituus 82,9 m. Uudenkaupungin tonnistoon (signaali VBRK) se ostettiin 1910. Samoena koki haaksirikon Hollannin rannikolla 25.9.1919. Västra Nyland 30.9.1919 no 109 Vakka-Suomi 30.9.1919 no 109 Uudenkaupungin Sanomat 23.10.1919 no 119 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 561 Wrecksite.eu: […]

Haagista saapuneen tiedon mukaan on suomalainen kuunari Neptun 2 t. k 21 pnä ajautunut maihin Nieuwe Diepin luona. Kaksi hinaajalaiwaa on lähtenyt onnettomuuspaikalle. Miehistö on pelastettu. (Vakka-Suomi 25.11.1919 no 133) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?212283

Rakennettu 1972 Turussa. 2450 dwt. pituus 75,31 m.Upposi 13.9.1988 Hollannin edustalla paikikassa 53.56N 5.33E. Yhdeksän miehistön jäsentä saatiin turvaa helikopterilla. (Suomalainen ro-ro-laiva upposi Pohjanmerellä. Aluksen yhdeksän hengen miehistö pelastettiin. Helsingin Sanomat 14.9.1988) Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/116 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?88446

Valmistunut 1882 Englannissa, 2150 dwt, pituus 79,02 m. Ostettu Suomeen 1935. Vuonna 1939 Elsie lähti Helsingistä Zaandamiin puutavaralastissa kun se haaksirikkoutui Terchellingissä Alankomaiden edustalla ja myöhemmin upposi 12.11.1939. Huvudstadsbladet 14.11.1939 no 308 Vasabladet 14.11.1939 no 263 Åland 16.11.1939 no 132 Tammerfors Aftonbladet 16.11.1939 no 225 Äänimeri wrecksite.eu

Rakennettu Britteinsaarilla 1872. 605 grt, pituus 54,6 m. Ostettu Suomeen tanskalaiselta varustamolta vuonna 1912. Vuonna 1933 rahtilaiva oli lähtenyt puutavaralastissa Leningradista kohti St. Helieriä / Jersey kun se haaksirikkoutui Amelandissa, Hollannin edustalla. Ei henkilöstötappioita. Länsi-Suomi 11.1.1933 no 8 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?618 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1087

Haaksirikko. Täältä kotoisin olewa parkkilaiwa Rosa, kapt. Johansson, on t. k. 5, p:nä joutunut haaksirikkoon Hollannin rannikolla, Miehistö on pelastunut. Laiwa oli wakuutetu meriwakuutusyhtiössä Suomessa 30,000 markan arwosta sekä rahti toisessa meriwakuutusyhtiössä 10.000 markasta. (Uudenkaupungin Sanomat 9.2.1894 no 6) Rauman Lehti 14.2.1894 13A Porvoossa vuonna 1858 rakennettu 387,88 rt parkkilaiva, pituus 41,06 m. Uuteenkaupunkiin parkki […]

Vuonna 1919 Uudessakaupungissa rakennettu kuunarilaiva. Vetoisuus 282,9 nrt ja pituus 42,42 m. Uudessakaupungissa kuljetti pääasiassa puutavaraa Janhuan sahalta Eurooppaan. Myytiin Ahvenanmaalle Gustaf Eriksonille vuonna 1933, jolloin myös varustettiin apumoottorilla. Vuonna 1939 alus siirtyi takaisin Uuteenkaupunkiin. Toisen maailmansodan aikana väistäessään saksalaista miinakenttää ajoi matalikolle Hollannin rannikon edustalla. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]

Vuonna 1880 (tai 1882) Pyhämaalla rakennettu 246 nrt:n kuunari. Sulo koki haaksirikon Pohjanmerellä Hollannin rannikolla. Miehistö, kapteeni ja hänen vaimonsa pelastettiin. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/sulo.htm Rauman Lehti 5.10.1911 no 113 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 269-270

Rakennettu 1863 Brunsvikissa, 108 lästiä, pituus 100,8 jalkaa. Alus ostettiin v 1875 Uuteenkaupunkiin. Koki haaksirikon vuonna 1880 Hollannin rannikolla. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 262, 556 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/helene.htm

Amsterdamissa vuonna 1882 rakennettu komposiittiparkki, jonka rakentamiseen oli käytetty tammea ja teakiä. Galvanisoiulla raudalla ja kuparilla kiinnitetty sekä yellow-metallilla peitetty. Vetoisuudet olivat 1011,18 brt / 953,81 nrt sekä pituus 59,41 m. Gustaf Erikson osti parkin laivastoonsa tammikuussa 1898. Laiva upposi yhteentörmäyksessä Hollannin rannikolla troolarin törmättyä siihen 22.8.1925. Päällikkö hukkui. Åland 2.9.1925 no 70 Åland 19.9.1925 […]

Hollanissa vuonna 1878 rautakaarille tammesta ja männystä rakennettu komposiittiparkki, ja jonka pohja oli yellow-metallilla peitetty. Vetoisuus oli 915,94 brt / 862,10 nrt ja mitta 54,60 m.Alus ostettiin Ahvenanmaalle joulukuussa 1899. Montaa vuotta ei parkki ehtinyt uutta omistajaa palvella sillä se upposi 16.10.1901 venäläisen rautaparkin kanssa sattuneen yhteentörmäyksen seurauksena Terchellingenin ulkopuolella. Parkki oli tuolloin painolastissa matkalla […]

Skotlannin Glasgow’issa 1882 rakennettu rautafregatti. Pituus 79m, vetoisuus 1652 brutto- ja 1499 nettorekisteritonnia. Uuteenkaupunkiin fregatti ostettiin tammikuussa 1900. Laivan viimeisellä matkalla se haaksirikkoutui Westkapellen lähettyvillä Walcherenin matalikolla 30.9.1911. 21 miehistön jäsenestä 11 menehtyi. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 22) Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisuuden Seuran Säätö 1987, s. […]

Rakennettu Oulun Pateniemessä 1873. Uppouma 468 lästiä (867 rek.tonnia), pituus 170 jalkaa. Joulukuun alussa Leonard lähti kappaletavaralastissa Englannista kaukaiseen Bataviaan, mutta ei päässyt kuin Pohjois-Hollannin rannikolle, jossa se Terschellingin luona tuhoutui 6.12.1882. Miehistö pelastui. Oulun Lehti 13.12.1882 no 50 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 36, 137 Skepp och skeppare i Uleåborg […]

Oululainen vuonna 1845 rakennettu 104 lästinen parkki, pituus 94 jalkaa. 11-henkinen miehistö. 1848 Thor teki matkan Liverpooliin, josta se lähti paluumatkalle Ouluun. Syyskuussa saman vuonna Thor tuhoutui Hollannin Varbergin kaupungin edustalla. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 85) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 85

321 lästiä. Ensimmäisenä kapteenina tiedetään vuonna 1813 toimineen Andes Jessberg. Didi haaksirikkoutui 1826 ja miehistö palasi kotiin Rotterdamista. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 268) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 36

289 lästiä / rakennettu 1857 / mitat 128’25 x 34’ x 17’/18’3”. Haaksirikkoutui 4.12.1863 Texelin saaren rantaan, korvaus 32 978 mk. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 83) Raahelainen parkkilaiva Tapio, kapteeni J.J.Rank, haaksirikkoutui myrskyssä lankku- ja tervalastissa matkalla Kristiinankaupungista Lontooseen 3-4.12.1863 saarelle […]

229 lästiä / rakennettu 1836 / mitat 116’ x 32’50 x 16’/18’. Haaksirikkoutui 9.10.1852 Terschellingin rannalle Hollannissa (vakuuttamaton). (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 81) Åbo Tidningar 05.11.1852 no 87

Viipurin läänistä Kuolemanjärveltä kotoisin ollut kuunari Westa (kapt. Äyräwäinen) oli palaamassa Ranskasta painolastissa kun se myrskyssä koki haaksirikon Hollannin rannikolla 15.10.1881. Östra Nyland 16.11.1881 no 66 (Finska skonerten Westa förlist – 1881 12.XI wbg.t n:o 132)

Hengist-höyrylaiva toi Lyypekistä täyden lastin, mukana oli mm paljon hedelmiä. Mukana oli myös ne 14 matkustajaa, jotka olivat palaamassa kotimaahansa Hollannin rannikolla tuhoutuneesta höyrylaiva Lovisasta. Suometar 21.10.1853 no 42 (Skeppet Lovisa förlist – 1853 12.X ht n:o 80) (Höyrylaiva Hengist saapunut tuoden merimiehet Hollandin rannalla haaksirikkoon joutuneesta Lovisa laivasta – 1853 21.X suometar n:o 42)

Priki Elisabeth oli rakennettu Virolahdella 1874 ollen vetoisuudeltaan 324 nrt (175 lästiä). Alus ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1883. Samana vuonna alus koki haaksirikon Vlissingenissä Hollannissa. (Briggen Elisabeth från Nystad stött på grund söder om Hogland – 1883 kotka n:o 22) (Briggen Elisabeth från Nystad grundstött vid Hogland – 1883 viborgs bladet n:o 132) Priki, 324 nrt., rakennettu 1874, […]

Turusta kotoisin ollut laiva Catharina (kapt. Hellström) oli matkalla Turusta Barcelonaan kun se ollessa redillä Alankomaiden Hardingissa ajatui se 11.11.1863 rantaan. Åbo Underrättelser 24.11.1863 no 139 (Haaksirikkoja. Laivat Landtdagen, Catharina, Ines Kokkolasta ja Carolina – 1863 27.XI tähti n:o 36)

Angela oli Lemlandissa 1883 rakennettu 255 rtn:n kuunarilaiva, kotipaikka Lemland. Tuhoutui marraskuussa 1884 Vlissingenissä Hollannin rannikolla. Åbo Tidning 3.11.1884 no 299 Nya Pressen 10.11.1884 no 307 Åbo Tidningen 17.11.1884 no 313 Åbo Underrättelser 21.12.1884 no 348A Sanomia Turusta 10.11.1884 no 263 Oulun Lehti 12.11.1884 no 91 Nya Pressen 15.11.1884 no 312 Åbo Tidning 31.12.1884 no […]