Haverit.netAhvenanmaalta kotoisin ollut kuunari Carolina (kapt. Söderlund) oli lastannut puutavaraa Skellefteåsta Flensburgiin vietäväksi kun se ajoi Saksan rannikolla matalaan. Miehistö pelastettu. Kun lasti oli saatu purettu saatiin itse aluskin pois karilta. Folkwännen 27.11.1867 no 48 Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289
Priki Suomalainen (kapt. Palm) kaatui lounaismyrskyssä 5.10.1851) Buenos Airesin lähettyvillä. Miehistö pelastettiin samoin kuin alus jo seuraavana päivänä. Åbo Tidningar 30.12.1851 no 100
Suomalainen kuunari Hoppet (kapt. C.J. Fagerlund oli matkalla Ruotsin Dalaröhön hakemaan malmilastia. Sen päästyä päästyä 12.5.1869 Hufvudskärin [Huvudskär] kohdalle jatkoi avomerelle luotsien opastamana ja kun Jernholmssund oli sivuutettu, törmäsi se Utön [Ruotsissa] itäpuolella karttoihin merkitsemättömään kiveen. Kuunari pääsi kuitenkin pian itse irti ja jatkamaan matkaa. Åbo Underrättelser 25.5.1869 no 79 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, […]
Utön luona havaittiin 18.10.1848 kivelle ajanut parkki, jolla oli hätäliput ylhäällä. Luotsien tultua onnettomuuspaikalle kävi ilmi, että alus on hollantilainen laiva matkalla viemässä arvokasta kappaletavaralastia Amsterdamista Pietariin. Alusta yritettiin aluksi irroittaa karilta varppaamalla. Lopulta tässä onnistuttiin ja alus saatiin kiveltä. Utön luotsit ja Jurmosta tulleet apujoukot palkittiin rahallisesti pelastustyöstä. Åbo Underrättelser 21.11.1848 no 92
Se suuri englantilainen höyrylaiwa Benton, joka toisiltana joutui Aleksanderinsaaren ja Lågharan wälillä olewalle Östergrund nimiselle karille, lähti, Narwa määräpaikkana, k:lo 12 5 satamasta, eikä merelle tultuaan saanut luotsia, waikka useampia kertoja luotsimerkkejä annettiin. Heti kun tieto onnettomuudesta tuli kaupunkiin, riensiwät hinaajaalus Lennart ja wähän myöhemmin Jakobstad konsuli Krogius ja satamakapteeni Andstön mukana Bennin awuksi. Nämät […]
Saksalainen höyrylaiva ajoi karille 6.1.1914 lumipyryn aiheuttamassa huonossa näkyväisyydessä Lökhallin luodon vieressä Espoon ja Porkkalan välissä. Alus sai vuodon ja alkoi upota. Miehistö ei uskaltautunut pelastusveneisiin vaan sinnitteli veden päälle jääneen komentosillan katolla siihen saakka kunnes ohi ajanut toinen alus huomasi haaksirikkoiset. Alus selvisi paikallaan talven yli ja se saatiin seuraavana keväänä tyhjennettyä ja hinattua […]
Baltic (1100 dwt) oli yksi Suomen suurimmista tuon ajan höyrylaivoista. Se oli tulossa huhtikuussa 1906 Hangon suunnasta Helsinkiin kun se ajoi karille Porkkalassa Sommarön saaresta lounaaseen. Alus oli niin tukevasti karilla, että se saatiin irrotettua vasta muutaman viikon päästä ja se hinattiin Helsinkiin korjattavaksi. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, […]
Suomalaiskaljaasi oli tuomassa ruisjauholastia Tallinnasta myöhään syksyllä vuonna1900 kun se joutui karikolle Porkkalan edustalla. Lopulta alus onnistuttiin saattamaan Porkkalan tullisatamaan. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 298) (Uusi Suometar 12.10.1900)
Hangosta kotoisin ollut sumppuvene oli ruisjauholastissa matkalla Tallinnasta Porkkalaan kun se joutui lumimyrskyssä merihätään myöhään syksyllä 1898. Osa lastista jouduttiin heittämään yli laidan. Paikallinen kalastaja avusti haaksirikkoisen takaisin Hankoon. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 298) (HBl 24.10.1898) (Nya Pressen 26.10.1898)
Virolainen pelastusalus ajoi karille 15.10.1898 lähellä Porkkalan tullisatamaa ja sai vuodon. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 298) (Nya Pressen 19.10.1898)
Höyrylaiva Porkkala oli matkalla Helsingistä Porkkalaan kun se ajoi Linholmin luona karille. Aluksen potkurit rikkoutuivat. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 298) (ÅU 11.8.1898)
Luotsialus ajoi kivelle Porkkalan eteläpuolella 4.6.1892. Karilleajossa vaurioitui niin pahoin, että se jouduttiin myymään myöhemmin samana vuonna. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 297) (Nya Pressen 9.6.1892 ja 1.11.1893)
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Paltenin luodolla, Märketistä 1,5 NM koilliseen vuonna 1939. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. Lastista jouduttiin heittämään mereen 1400 tonnia paperimassaa. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Tanskalainen moottorialus selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1960. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan merivartioaluksen avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Hollantilainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla vuonna 1957. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Inre Borgenin luona luona vuonna 1957. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1939. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ahvenanmaalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla vuonna 1938. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. Suurin osa lastina olleesta puulastista jouduttiin heittämään yli laidan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Norjalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1937. Alus saatiin myöhemmin pelastusalusten avittamana irtoamaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin majakan luona vuonna 1937. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura, s. 300) Aamulehti 4.11.1937 no 298
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märkkallornalla luoteeseen Högstenistä marraskuussa 1936. Kun suuri osa kansilastista oli heitetty yli laidan saivat pelastusaluksen hinattu haveristin irti ja hinattua Turkuun. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Saksalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Höggrundin luona vuonna 1935. Kun osa kansilastista oli heitetty yli laidan saatiin laiva irtaantumaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla heinäkuussa 1934. Alus pääsi irti omin voimin. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ruotsalainen höyrylaiva ajoi karille Gisslanin Södra Grynnanilla. Osa hiililastista heitettiin mereen, jonka jälkeen pelastusalukset saivat hinattua aluksen takasin vesille. Kivelleajo sattui vuonna 1934. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Virolainen kuunarilaiva ajoi karille Yttre Borgenin lähellä vuonna 1933. Miehistö pelastettiin. Myrsky irrotti aluksen myöhemmin ja se saatiin hinattua Maarianhaminaan. Vauriot olivat kuitenkin niin pahat, että alus tuomittiin hylyksi. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Saksalainen kolmimastoinen moottolilaiva selvisi karillea Yttre ja Inre Borgenin välillä. Alus pääsi irti omin voimin. Kivelleajo sattui vuonna 1931. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanilla pelastusalusten avuttamana. Kivelleajo sattui vuonna 1929. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Norjalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketillä pelastusalusten avuttamana. Kivelleajo sattui vuonna 1926. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Yhdysvaltalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Inre Borgenin luoteispuolella ruotsalaisen pelastusaluksen avuttamana. Kivelleajo sattui vuonna 1926. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Englantilainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Norra Sankanilla päästyä kahden päivän yrittämisen jälkeen itse irti karilta. Kivelleajo sattui vuonna 1926. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Englantilainen höyrylaiva pääsi lopulta irti omin konein ajettuaan kivelle Norrgrynnanilla vuonna 1925. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Norjalainen höyrylaiva saatiin lopulta pelastettu karilleajon jälkeen Märketin kaakkoisella niemellä vuonna 1924. Pelastuksessa apua antoivat pelastusalukset Freja ja Protektor. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ruotsista kotoisin ollut moottorikuunari ajautui maihin Signilskärissä syyskuussa 1923. Alus oli niin pahasti vaurioitunut, että miehistö jätti sen. Alus kuitenkin pelastettiin paikallisten toimesta ja viimeiset vuotensa se seilasi Linda-nimisenä. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Kaksimastoinen venäläinen kaljaasi saatiin pelastettu sen ensin ajettua karille Märketillä lokakuussa 1913. Kansilastia jouduttiin keventämään ennen kuin alus saatiin irti ja hinattua Svartklubbenille. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ruotsalainen höyrylaiva saatiin lopulta pelastettu sen ensin ajettua karille Norrgrynnanilla toukokuussa 1913.Aluksesta piti heittää mereen 80 tonnia hiiltä ennen kuin pelastusalukset saivat haveristin irti karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Myös ruotsalainen Arthur höyrylaiva oli yksi niistä monesta aluksesta, joka ajoi karille Märketskallanin vaarallisilla vesillä. Kun ensin oli heitetty 200 standardia lastina ollutta puutavaraa yli laidan saivat pelastusalukset haveristin irrotettua ja se voitiin hinata Tukholmaan. Tapahtumavuosi oli 1909. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Myös saksalainen höyrylaiva oli yksi niistä monesta aluksesta, joka ajoi karille Märketskallanin vaarallisilla vesillä. Kun osa kansilastista oli majakkamestari J.V.Eriksonin johdolla heivattu yli laidan saatiin alus taas syvään veteen. Tapahtumavuosi oli 1909. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ahvenanmaalainen kuunarilaiva Evelina saatiin pelastettu sen ajettu ensin karille Märketskallanilla vuona 1906. Pelastusalus hinasi haveristin Maarianhaminaan, mutta siellä todettiin, että alusta ei voi korjata ja se julistettiin hylyksi. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Suomalaisparkki selvisi karilleajosta Märketskallanilla toukokuussa 1906 pelastusalus Beloksen saatua vedettyä alauksen pois karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ahvenanmaalainen kaljaasi Rurik selvisi lopulta vuonna 1903 sattuneesta toukokuisesta karilleajosta Storbrottenilla. Haveristi irtosi jossain vaiheessa karilta ja lähti ajelehtimaan, mutta Märketin majakanvartijat saivat hinattua aluksen Hellmanin satamaan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ruotsalaisparkki saatiin irrotettua karilta Märketshällarilla syyskuisen haverin jälkeen vuonna 1900. Osa kansilastista jouduttiin heittämään yli laidan ennen kuin hinaaminen Tukholmaan kyettiin aloittamaan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Pelastusalus Poseidon auttoi karilta ranskalaisen höyrylaivan Märketin luona kesäkuussa 1900. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Englantilashöyry ajoi karille Gisslanilla vuonna 1899, mutta saatiin irrotettua pelastusalus Neptunin avustuksella. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Suomalainen parkki pääsi irti omin voimin irti kiveltä ajettuaan karille Södra Sankanilla vuonna 1899. Kansilasti jouduttiin tosin heivaamaan yli laidan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ruotsalainen pelastusalus Eol saatiin irrotettu karilta Södra Sankanilla vuonna 1898 tapahtuneen karilleajon jälkeen. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Englantilainen höyrylaiva Eldorado saatiin irrotettu karilta Stora Sankanilla vuonna 1898 tapahtuneen karilleajon jälkeen. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Norjalainen kuunarilaiva Elise saatiin pelastettua hinaamalla se Maarianhaminaan. Alus oli ajanut karille Märkets Hällangrundilla 11.8.1896. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Ruotsalaispriki Celina pääsi omin voimin jatkamaan matkaansa Långbådanin luona vuonna 1896 sattuneen karilleajon jälkeen. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Ruotsalaiskuunari ajoi karille koillisella Sankanilla 17.6.1894, mutta saatiin irrotettua. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Norjalainen höyrylava pystyi jatkamaan matkaansa Gisslanin itäpuolella tapahtuneen karilleajon jälkeen 25.9.1894 sen jälkeen kun hiililastia oli kevennetty 25 tn laidan yli heittämällä. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)