Haverit.netParkki Paramatta (922,9 rt) oli rakennettu vuonna 1880 St Johnissa ja oli mitaltaan 53,3 metriä. Sen turkulaisena varustajana toimi M.J. Eklund. Paramatta paloi vuonna 1904 Norjan Tönsbergissä. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 212-213, 230-231 Västra Finland 18.2.1905 no 14 Åbo Tidning 18.2.1905 no 47 Wasa-Posten 22.2.1905 no […]
Turussa 1752 rakennettu 312 lästinen laiva. Haaksirikkoutui vuonna 1761 Norjan rannikolla. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 238-239
Raumalta kotoisin ollut kuunari Robert (kapt. F.W. Silfström) haaksirikkoutui 25.1.1854 Norjan rannikolla. Alus oli tulossa Lontoosta kun se luotsin ollessa laivalla ajoi Rasvågin edustalla karille ja upposi 16 jalan syvyyteen. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939 Helsingfors Annonsblad 3.3.1854 no 17
Porilainen 212 lästinen laiva Emelie haaksirikkoutui Norjan rannikolla vuonna 1860. Laivan isäntänä toimi C. Pettersson. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Alma (kapt. Nysten (Lind?)) haaksirikkoutui myrskyssä ja sumussa 28.2.1854 Norjan rannikolla. Väki on pelastettu, mutta laiva seisoo uponneena pohjassa. Myöhemmin alus saatiin hinattua satamaan. Åbo Underrättelser 14.3.1854 no 20 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12 Helsingfors Annonsblad 7.4.1854 no 27
111 lästinen priki kuului Porvoon laivastoon vuosina 1857-1876. Alus haaksirikkoutui Norjan rannikolla joulupäivänä 1876. Hamari – Portti Merelle. Porvoon merenkulkua ja laivanrakennusta, Lea Nevanlinna, Hammars Ungdomsförening rf. Porvoo 1994, s. 72
Kristiinankaupungin Lappjärdistä kotoisin ollut ja kapteeni Janssonin ohjastama kuunari Esea oli tuomassa jääastia Norjan Brewigistä ja matkalla Grimsbyhyn kun se koki myrskyssä totaalihaaksirikon 5.2.1878 Norjan rannikolla, Wandalissa. Åbo Underrättelser 7.3.1879 no 64 Sanomia Turusta 12.3.1879 no 20
Kapteeni Swahnin komennossa ollut Pietarsaaresta kotoisin ollut kuunari Suomi kaatui Norjan rannikolla Risørissä, jolloin koko miehistö katosi meren aaltoihin. Åbo Underrättelser 25.2.1864 no 24
S/S Tauri (4.850 dwt) rakennettiin 1909 Sunderlandissa. Vuonna 1936 Tauri ostettiin Maarianhaminaan. Ollessaan painolastissa matkalla Trondheimista Oskarshamniin RAF lentokone pommitti alusta 4 nm Mosterhavnin ulkopuolella. Vaurioitunut alus hinattiin satamaan, jossa se upposi. Alus romutettiin vuonna 1953. Äänimeri: https://aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1478 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?130195
Hl. Sigrid (6.100 dwt) valmistui West Hartlepoolissa 1906, aluksen pituus oli 110,40 m. Laiva ostettiin Helsinkiin 1935. Sigridin ollessa matkalla 26.12.1938 painolastissa Teesistä Narvikiin se haaksirikkoutui Sognefjordissa Bergenin ulkopuolella. Myöhemmin aluksen hylky romutetiin Stavangerissa. Varsinais-Suomi 28.12.1938 no 290 Keskisuomalainen 31.12.1938 no 300 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/29 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?271360
Puurunkoinen parkki (kuunari?) Saima (101 nrt) oli rakennettu 1896 Kotkassa ja sen pituus oli 28,8 m. 14.10.1899 Saima oli hiilastissa matkalla Hullista Viipuriin kun se haaksirikkoutui etelä-Norjan rannikolla Lillesandin eteläpuolella. Björneborgs Tidning 21.10.1899 no 121A Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?291058
Rahtihöyry Oscar Midling (3.500 dwt) valmistui 1889 South Shieldsissä Englannissa. Aluksen pituus oli 91,60 m. Laiva ostettiin Suomeen 1937. Moskovan Rauhan toi näennäisen mahdollisuuden seilata turvallisesti Suomen lipun alla. 5.12.1940 Oscar Midling oli tuomassa nikkelimalmia Kirkkoniemestä Saksaan kun brittiläinen sukellusvene Swordfish torpedoi aluksen paikassa 62.03N 5.06E Ålesundin rannikolla Norjassa.Koko 23 henkinen miehistö ja kaksi norjalaista […]
Moottoripujelaiva Neptun 3:nnen haaksirikko. Hildöläiset vaativat 50.000 kruunun pelastuspalkkiota. Norjan rannikolla Hildön luona haaksirikkoutunut suomalainen moottoripurjelaiva Neptun 3 on muutama päivä sitten tuotu Mandalin läheisyydessä olevaan Gismeröeniin. pelastustöihin osaaottaneet Hildön saaren asujamet vaativat 50,000 Norjan kruunua polastuspalkkiota. Asia tulee ratkaistavaksi sikäläisessä merioikeudessa. (Kauppalehti 13.1.1919 no 9) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?212284
Parkki Njörd, Turku, 550 rt, rakennettu 1893 Grimstadissa, omistaja Oy Meri Ltd, tuhoutui Norjan rannikolla. Parkki ajelehti maihin lähellä Arendalia joulukuussa 1920. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 228-229 Turun Sanomat 7.12.1920 no 4909 Västra Finland 9.12.1920 no 141 Västra Finland 18.12.1920 no 145 Satakunnan Lehti 9.12.1920 no […]
SS Hogland (7.500 dwt) oli rakennettu South Shiledissä Yhdistyneessä Kuningaskunnassa 1914. Aluksen pituus oli 114,25 m. Hogland ostettiin Helsinkiin vuonna 1936. Alus lähti norjalaisesta satamasta 21.8.1941 malmilastissa määränpäänä Saksam Itämeren satama. Ranskalainen sukellusvene Rubis laukaisi alusta kohti torpedo ja upotti Hoglandin Norjan rannikolle paikkaan 58°27.00N 05°46.00E. Kahdeksan miehistön jäsentä kuoli turmassa ja muut pelasti norjalainen […]
Höyrylaiva Hilmer (250 dwt) oli rakennettu 1908 Ruotsin Sjötorpissa ja sen pituus oli 31,9 m. Suomessa alus oli ensin ahvenanmaalais- ja sitten porilaisomistuksessa. Saksalaiset takavarikoivat aluksen syyskuussa 1944, jonka jälkeen se tuhoutui Arendalin luona Norjassa. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/965 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?242130
Höyrylaiva Bodia (1.865 grt) oli rakennettu 1899 Stockton-on-Teessä UK:ssa ja sen pituus oli 84,83 m. Alus hankittiin Maarianhaminaan 1936. Ollessaan painolastissa matkalla Ostendistä Narvikiin se haaksirikkoutui 4.12.1936 Aalesundissa, Rundessa Norjan rannikolla. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?236954 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/190 Aamulehti 8.12.1936 no 333 Jakobstads Tidning 8.12.1936 no 139 Österbotniska Posten 11.12.1936 no 50 Syd-Österbotten 8.12.1936 no 97 Syd-Österbotten 10.12.1936 […]
106 lästinen kuunari oli rakennettu nimensä mukaisesti Saltvikissä vuonna 1859 ja josta se myös sai kotisatamasa Ahvenanmaalla. Kuunari tuhoutui Norjan vesillä 1868. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 790 Suomalainen Wirallinen Lehti 27.3.1869 no 37
175 lästinen priki Erland oli rakennettu vuonna 1860 Lemlandissa, jonne sen kotipakkakin tuli. Prikin tiedetään ajaneen maihin luultavasti vuonna 1885 Kjögebuktenissa etelä-Norjan rannikolla Kristiansandin edustalla. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776
176 lästinen Algona oli rakennettu 1871 Hammarlandissa, jossa myös sen kotisatama oli. Algona haaksirikkoutui Norjan rannikolla 20.1.1877. Helsingfors Dagbladet 31.1.1877 no 29 Åbo Underrättelser 9.3.1877 no 66 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766
Alus oli rakennettu 1922 Göteborgissa ja oli vetoisuudeltaan 1808 grt, pituus 92,2 m. Savonmaan ollessa tuomassa kappaletavara- ja puumassalastia Viipurista Helsingin kautta Mancasteriin haaksirikkoutui alus kovassa myrskyssä 20.1.1937 Norjan rannikolla paikassa 57:58,08 7:38,00. Koko 26 henkinen miehistö menehtyi turmassa. Helsingin Sanomat 21.1.1937 no 19 Kotka Nyheter 23.1.1937 no 6 Tammerfors Aftonblad 26.2.1937 no 47 Västra […]
Kolmimastoparkki Njaal oli rakennettu Norjassa 1881 ja oli vetoisuudeltaan 586 grt, pituus 44,8m. Sen kotipaikka oli Sundissa Ahvenanmaalla. 12.4.1918 Njaal oli tuomassa hiililastia West Hartlepoolista Marvikeniin kun sen upotti saksalainen sukellusvene U-104 Norjan rannikolla. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 277, 788 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?159382
Rakennettu 1897 Gourlay Brothers & Co varvilla. 3579 grt, pituus 100,68m. Ostettiin Helsinkiin 1899. Ollessaan 11. toukokuuta 1917 matkalla kivihiililastissa Newportista Archangeliin saksalainen sukellusvene torpedoi aluksen upoksiin 30 nm Vuoreijan ulkopuolella. Miehistö jätti aluksen. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/155 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?174644 Uboat.net: https://uboat.net/wwi/ships_hit/7071.html
Rakennettu 1871 Jomalassa, vetoisuus 142 lästiä. Kotipaikka Jomala Ahvenanmaalla. Hävisi miehineen päivineen kun oli tuomassa hiiltä Hullista. Haaksirikkoutunut runko löytyi sittemmin Norjan rannikolta. Suomalainen Wirallinen Lehti 3.3.1874 no 26 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 244, 774
Rakennettu Hammarlandissa 1892, vetoisuus 558 nrt. Kotipaikka Hammarland. Haaksirikkoutui Arendalissa Norjassa 1914. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796 Västra Finland 3.9.1914 no 100: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1343552?term=Vega&term=Arendal&page=4
Kanadan New Brunswickissä vuonna 1884 kovapuusta rakennettu parkki. Vetoisuudet 795,20 brt / 749,51 nrt ja pituus 51,40 m. Alus hankittiin Ahvenanmaalle 1905.Joulukuussa 1907 painolastissa ollut parkki purjehti sumussa ja kovassa myrskyssä karille Norjan rannikolla. Karilleajo oli niin raju, että runko murtui kahteen osaan ja 14 miestä hukkui, vain laivapoika selvisi haaksirikosta. Den Ålandska segelsjöfartens historia […]
Rakennettu Getassa 1868, vetoisuus 414 nrt. Kotipaikka Geta. Sanotaan tuhoutuneen hiililastissa Kopervikissä Norjassa 1883. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Åbo Posten 3.2.1883 no 28 Helsingfors Dagbladet 2.2.1883 no 31 Östra Nyland 3.2.1883 no 9 Folkwännen 3.2.1883 no 28 Sanomia Turusta 5.2.1883 no 19
Rakennettu 1867, vetoisuus 164 lästiä. Kotipaikka Vårdö Ahvenanmaalla. Tuhoutui Norjan länsirannikolla 1878. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788
Rautafregatti Mermerus rakennettiin Hammarlandissa 1863, vetoisuus 274 nrt, kotipaikka Hammarland. Ajoi Norjan rannikolla maihin 1901. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786 Åbo Underrättelser 21.12.1909 no 347:
Rakennettu 1875 Saltvikissä, 245 nrt, kotipaikka Saltvik. Tuhoutui vuoden 1890 paikkeilla Norjan rannikolla. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 784
Haaksirikko. Parkkilaiwa Sawanna, kotoisin Kristiinasta, on ajanut rantaan Norjan rannikolle ja hukkunut. 17 miehestä pelastui waan 5. (Uusi Suometar 5.1.1897 no 3)
Vuonna 1889 Raumalla rakennettu 269 nrt:n kuunari, jonka pituus oli 123 jalkaa. Raumalle alus ostettiin 1891. Seuraavana vuonna se haaksirikkoutui Norjan rannikolla. Åbo Tidning 25.10.1892 no 290 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/onni.htm Wrecksite.eu Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 543
Parkkilaiva Uudestakaupungista, 552 nettorek.tonnia, rakennettu 1880 Norjassa. Talvisessa myrskyssä ja huonossa näkyväisyydessä Ahti koki haaksirikon Norjan rannikon eteläkärjen edustalla, Lodhavnin luona lähellä Farsundia 24.1.1924. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 78) Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätö 1987, s. 43 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]
Laivan omistajat olivat ainakin 1822-32 veljekset Johan ja Zacharis Franzén, edellinen Oulusta ja jälkimmäinen Raahesta. Laiva haaksirikkoutui Norjan rannikolla syksyllä 1832. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 267) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 36
192 lästiä / rakennettu 1837 / mitat 107’ x 30’60 x 15’20/16’6”. Haaksirikkoutui Norjassa 20.1.1840. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 35) Raahelainen alus Fredrik, kapt. Sovelius, suolalastissa matkalla Lissabonista Stavangeriin rantautui 20.1.1840 vastaisena yönä Lister vid Wherelle. Miehistö pelastettu, alus hylky. (19.02.1840 […]
Raumalainen parkki Wolga joutui myrskyn runtelemaksi Pohjanmerellä ja joutui Norjaan korjaustelakalle. Wolga oli rakennettu edellisenä vuonna ja sen pituus oli 30,50. Päävarustaja oli Paul Isak Salmen. Åbo Underrättelser 16.8.1859 no 62 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 187
Porvoolainen parkki Regina (kapt. R. Hacklin) joutui merihätään Norjan rannikolla syksyllä 1875. Regina oli matkalla Kotkasta Dubliniin. Helsingfors Dagblad 4.10.1875 no 270 Åbo Posten 16.10.1875 no 121 Helsingfors Dagblad 19.10.1875 no 285 (Ang. barkskeppet Reginas haveri – 1875 13.X borgåbl n:o 81)
Parkki Fortuna (kapt. Nils Gunbergen) puulastin Lontooseen vietäväksi. Norjan etelärannikolla alus joutui hurjiin myrskyihin, mutta selvisi hätäsatamaan. Åbo Underrättelser 23.10.1876 no 246
Ensimmäinen maininta 1828. 53 lästiä ja pituus 84 jalkaa. Finland (kapt. Sandström) oli matkalla Turusta Kadiksiin [Cadiz] kun se ajoi Norjan saaristossa 11.11.1861 karille. Purjeet ja laivakalut saatiin kerättyä talteen; myös laivaa yritettiin pelastaa. Sanomia Turusta 13.12.1861 no 51 (Onnettomuus merellä: Laiva Ariel Raahesta. Alus Sankari ja Totuus. Laivat: Seura, Finland ja Norma – 1861 […]
Laiva Evert joutui haaksirikkoon Norjan rannikolla. Åbo Underrättelser 23.11.1881 no 319
Suomalainen laiva Ellida tavattiin kumollansa Norjan rannalta ilman miehistöä, jonka arvellaan hukkuneen. Ellida lähti 25.11.1874 Hullista viemään hiiltä Tukholmaan, jonne se ei koskaan saapunut. Suomalainen Wirallinen Lehti 3.3.1874 no 26 (Haaksirikko: suomal.laiva Ellida – 1874 17.III s.lehti n:o 11) (Finska skeppet Ellida strandat – 1874 28.II fat n:o 49)
Höyrylaiva Albion saapui Kristiansandiin Lontoosta jouluaattona 1877. Matkan aikana oltiin koettu suuria koettelemuksia merellä ja miehistöä oli huuhtoutunut mereen. Dagens Nyheter 9.1.1878 no 7 (Ångaren Albion skadad genom storm d.24 dec – 1877).
Taivassalosta kotoisin ollut kuunari Adrian, Sjöberg haaksirikkoutui Norjan rannikolla lokakuussa 1864. Norjalainen kapteeni Nilsson sai kultamitalin, koska olin oman henkensä uhalla pelastanut miehistön. Suometar 20.10.1865 no 300 (Haaksirikko: laiva Adrian – 1865 30.XII päivätär n:o 51) (17.11.1864 Åbo Underrättelser no 136)