Haverit.netNauvolainen parkki Venio (kapt. Swanhnström) oli kesällä 1890 purjehtimassa painolastissa hyvässä kelissä Southamptonista Luleåån kun äkkiä Pohjanmerellä nousi sumu. Parkilta kuultiin lähestyvän höyrylaivan ääni eikä yhteentörmäystä kyetty välttämään ja parkki halkesi vesirajaan saakka. Miehistö pelastettiin. Nagu sockens historia II, s. 103 Päivälehti 14.6.1890 no 135 Folkwännen 14.6.1890 no 135 Hangö 15.6.1890 no 22 Nya Pressen […]
Parkki Gustaf Metzler (359,96 rt) oli rakennettu vuonna 1874 Rostockissa. Parkin pituus oli 35,7 m. Sen turkulainen varustaja oli F.A. Söderström. Parkki (kapt. T.A. Söderström) paloi Pohjanmerellä Texelin saaren lähistöllä vuonna 1900. Miehistön pelasti norjalainen alus. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s 224-225 Åbo Tidning 3.10.1900 no 268 […]
Kuunari Betlehem oli sakennettu Taipalsaarella vuonna 1857. Alus oli vetoisuudeltaan 89,75 lästiä ja pituutta sillä oli 94,3 jalkaa. Turkulainen varustaja E.J. Helin omisti aluksen (kapt. Gustaw Adolf Weckman) kun se upposi miehineen päivineen Texelin saaren luona Pohjanmerellä 20.12.1862. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223 Tähti 26.6.1863 no […]
Saksan Luftwaffe upotti suomalaisen rannikkolaiva Ukon Pohjanmerellä 19.12.1939 80 nm Norjan Utsirasta etelään. Ruotsalainen Sir Ernest Cassel pelasti miehistön. Wikipedia
Rauman laivarekisteriissa ollut parkki, signaalitunnus VDKB, 936,22 rt, pituus 54,75 m. Lokakuussa Hermes (kapt. W. Korhonen) joutui merihätään Pohjanmerellä ja eräs höyrylaiva hinasi sen Lontooseen. Rauman Lehti 5.10.1911 no 113 Hangö 12.10.1911 no 119 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 548
Kristiinankaupungista kotoisin ollut höyrylaiva Sorento oli matkalla Porista Lontooseen kun se upposi matkalla Pohjanmerellä. 22 henkisen miehistön pelasti englantilainen kutteri ja laski heidät maihin Kristiansandissa. Westra Finland 3.9.1890 no 70 Päivälehti 6.9.1890 no 206 Rauman Lehti 10.9.1890 no 72
Viipurista kotoisin ollut kuunari Uimari (kapt. Rikkonen) joutui haaksirikkoon Norjan rannikolla syysmyrskyissä 1862. Kaksi miehistön jäsentä hukkui turmassa. Otawa 31.10.1862 no 43
Miinaräjähdys vaati Indrasta kolme kuolonuhria. Alus oli matkalla puutavaralastissa Hollantiin ja purjehti Maarianhaminan kautta Sundsvaliin ja sieltä edelleen Trelleborgiin, josta otettiin kyytiin miinaluotsi. Lokakuun 9. päivä 1939 ajettiin kuitenkin ajelehtivaan irtomiinaan, joka räjähti juuri laivan konehuoneen alla. Pian oli kone- ja pannuhuoneet täyttyneet vedellä. Laiva kallistui ylähankaan päin. Alahangan pelastusvene laskettin vesille ja tunnin verran […]
Kolmimastoisen parkkilaiva Reginan (571 nrt) yksitoistahenkisen miehistön toi turvaan West Hartlepooliin norjalainen höyrylaiva Dag. Kapteeni Porkkan komennossa oltiin tuomassa hiililastia Blythistä Helsinkiin kun Pohjanmerellä iski ankara sää 7.10.1901 ja alus alkoi vuotaa. Pumppuja ei jostain syystä saatu toimimaan tyydyttävästi. Miehistön onneksi norjalaisalus oli nähnyt hätämerkit ja rientänyt apuun. Pian tämän jälkeen Reginan nähtiin vajoavan syvyyksiin. […]
Kuunari Saari, Pori, omistaja V. Hacklin, haaksirikkoutui Pohjanmerellä vuonna 1920 ja julistettiin hylyksi. Turun Sanomat 11.1.1921 no 4938
Parkki Olga, Jomala, 542 rt, rakennettu 1874 Jomalassa, omistaja M.Lundqvist, haaksirikkoutui Pohjanmerellä vuonna 1920 ja julistettiin hylyksi. Parkki tavattiin ohjauskyvyttömänä ajelehtimasta merellä, jolloin norjalainen höyrylaiva hinasi haaksirikkoisen Stavangeriin. Västra Finland 1.4.1920 no 39 Turun Sanomat 11.1.1920 no 4938 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788
Parkki Gustaf Adolf, Maarianhamina, 380 rt, rakennettu 1802 Ruotsissa, omistaja Rederi Ab Baltic, haaksirikkoutui Pohjanmerellä ja tuomittiin hylyksi. Turun Sanomat 11.1.1921 no 4938
Priki Alexander, Rauma, 220 rt, rakennettu Helsingissä 1904 (mm. John Nurminen) haaksirikkoutui vuonna 1920 Pohjanmerellä ja tuomittiin hylyksi. Alus menetti peräsimensä, jonka jälkeen syntyi vakava vuoto. Alus saatiin hinattu Shetlannin Saarelle. Uusi Suomi 10.10.1920 no 234 Ylimaa 14.10.1920 no 115 Länsi-Suomi 21.10.1920 no 119 Turun Sanomat 11.1.1921 no 4938
Sunderlandin telakalla 1905 valmistunut höyrylaiva Edna (1.275 DWT) oli 61,56 metriä pitkä. Ahvenanmaan Saltvikiin alus ostettiin 1946. Ollessaan matkalla Trondheimistä Prestoniin selluloosalastissa alus lähetti Fluggan koillispuolelta paikasta 61 30N 01 50E viestin, että alus on uppoamassa ja miehistö jättämässä alusta. Laivasta ja sen miehistöstä ei ole tämän jälkeen havaintoa. (Ednasta ei jälkeäkään. Myrsky estää pelastusyritykset. […]
Kuunari oli vetoisuudeltaan 185 nrt ja rakennettu 1874. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Maarianhaminassa. S:t Julius sai vuodon Pohjanmerellä ollessa hiililastissa, jolloin alus jouduttiin hylkäämään. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 794
Rakennettu 1850 (?), vetoisuus 101 lästiä. Kotipaikka Hammarlund. Tuhoutui Pohjanmerellä 1860. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788
Kuunari Delfin (120 lästiä) oli rakennettu 1861, jolloin sen kotisatamaksi tuli Vårdö Ahvenanmaalla. Montaa kesää Delfin ei ennättänyt purjehtia kun se haaksirikkoutui miehineen kaikkineen Pohjanmerellä ollessaan malmilastissa. Folkwännen 30.8.1865 no 35 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772
Parkki Dagmar (260 lästiä) oli rakennettu Eckerössä 1872. Kapteeni Hamnströmin komennuksessa se haaksirikkoutui jo ensimmäisenä vuotena Pohjanmerellä sen kaaduttua vaikeassa säässä. Miehistö joutui jättämään aluksen. Åbo Underrättelser 15.3.1872 no 41 Suomalainen Wirallinen Lehti 29.12.1874 no 154 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772
Parkki Salo (426 nrt) oli rakennettu Wederlacksissa 1878, ostettiin Maarianhaminaan 1900. Tuhoutui haaksirikossa Pohjanmerellä syksyllä 1902 kun parkki oli viemässä puutavaralastia Englantiin. Alus upposi nopesti ja miehistö joutui värjöttelemään vaikeissa olosuhteissa pelastusveneessä ennenkuin ruotsalainen kalastuskuunari pelasti heidät Kristiansandiin Åland 20.9.1902 no 91 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 790
Kuunari Ocean (229 nrt) oli rakennettu kemiöläisellä varvilla 1877. Vuonna 1884 se siirtyi ahvenanmaalaisomistukseen Sundiin. Kuunari tuhoutui 5.6.1896 Cuxhavenin lähistöllä, jolloin sen kapteeni M.E.Haglund hukkui. Nya Pressen 29.7.1896 no 31 Wasa Tidning 29.7.1896 no 61 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788 Sjöfart och Skeppsbyggeri i Kimito, Wästanfjärd, Dragsfjärd och Hitis under hundra år. […]
Priki Hilma (250 nrt) oli rakennettu Föglössä 1865 ja sai kotisatamakseen Ahvenanmaan Vårdön. Tuhoutui kaaduttuaan Ruotsin etelärannikolla marraskuussa 1893, jolloin sen kapteeni Evert Johansson kuoli. Hilma oli viemässä hiililastia Englannista Malmösen. Åland 25.11.1893 no 94 Åbo Underrättelser 2.12.1893 no 328 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
Vetoisuudeltaan 91 lästinen kuunari Bergö rakennettiin Finströmissä 1873. Se sai kotisatamakseen Hammarlandin Ahvenanmaalla. Alus oli valmistumisvuotenaan varsin nuoren kapteenin, 23 vuotiaan Karl Alfred Hammarströmin komennuksessa. Kohtalokkaaksi muodostuneella hiililastinhakumatkalla Englannin Grimsbystä aluksen vanhinkin miehistön jäsen oli vain 28 vuotias. Hiilastissa lähdettiin 28.11.1873 ja alus hukkui todennäköisesti jo alkutaipaleella Pohjanmereen. Åbo Posten 10.3.1874 no 28 Den Ålandska […]
Parkki oli rakennettu Saksassa 1875 ja oli vetoisuudeltaan 398 nrt. Kotisatama Ahvenanmaalla sillä oli Förlössä. Anna Precht tuhoutui syyskuussa vuonna 1906 Pohjanmerellä, joilloin kaksi sen miehistön jäsentä kuoli. Parkki oli rautalastissa. Turun Lehti 22.9.1906 no 112 Wasabladet 22.9.1906 no 114 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?171842
Hilda oli rakennettu 1879 ja oli vetoisuudeltaan 260 grt, pituus 32,1m. Alus oli rakennettu puusta ja oli takiloinniltaan kaksimastokuunari. Hilda oli turkulaisomistuksessa (Andersson C.G.). Sen ollessa matkalla Yarmouthista kotisatamaansa painolastissa alus haaksirikkoutui 5.7.1910 Pohjanmerellä. Turun Lehti 14.7.1910 no 80 Uusi Aura 14.7.1910 no 81 Uusi Suometar 18.8.1910 no 188 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?151837
Rakennettu 1888 UK:ssa, 3700 dwt, pituus 90m. Ostettiin Turkuun vuonna 1913. Huhtikuussa 1917 Frixos oli matkalla rautamalmilastissa Kirkkoniemestä Middlesboroughiin kun sen torpedoi saksalainen sukellusvene U-30 paikassa 60.04N 00.45E. Tuhosta pelastui ainoastaan yksi henkilö muiden 19 menehtyessä. Huvudstadsbladet 30.4.1917 no 115 Wiborg Nyheter 23.4.1917 no 92 Wasa Posten 25.4.1917 no 33 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1197 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?131953 Uboat.net: […]
Haaksirikko Kuunari Mathilda, kapteni Klami, kotoisin Haminasta, on matkalla sieltä Hulliin tämän kuun 11 p:nä joutunut haaksirikkoon Pohjanmerellä. Kaptenin ja laiwawäen, 6 miestä, pelasti Grimsbystä kotoisin olewa laiwa Stag, kapteni Douglas. (Uusi Suometar 26.6.1882 no 144)
Hukkunut laiwa. S. T. kertoo: Suomalainen priki Adolf, kotoisin Turusta ja kapteni G. W. Hambergin johtama, joka lastattuna raudalla oli matkalla Newcastlesta kotiseudulle, joutui kowan myrskyn waltaan wiime huhtikuun 30 päiwänä Pohjanmerellä. Laiwa rupesi wuotamaan niin että wesi nousi lastiruumassa kaksi jalkaa tunnissa. Sen huomasi norjalainen parkki Norden, joka pelasti koko laiwawäen, 11 miestä. Haaksirikkoon […]
Boas oli lemlandilainen 502 nrt:n parkki. Boas koki haaksirikon joulukuussa 1882 Pohjanmerellä. Muut miehistön jäsenet saatiin pelastettua paitsi laivan kirvesmies. Åbo Posten 19.12.1882 no 295 Åbo Posten 20.12.1882 no 296 Åbo Tidning 13.1.1883 no 11 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-2003. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003, s. […]
Haaksirikko. Tukholmasta, lokak. 3 p. Kolmimastoinen kuunari Aino, Helsingistä, tawattiin torstaina 56 30 pohjoista leweyttä 5 itäistä pituutta ajelehtimana ilman etu- ja suurmastoa. Ainoatakaan ihmistä ei ollut laiwassa. (Uusi Suometar 4.10.1896 no 231)
Kolmimastoinen kuunari, rakennettu männystä. Uppouma 400 dwt. Rakennettu Marstalissa Tanskassa 1884. Sköld-nimesenä aluksena kuunari koki haaksirikon Itämerellä kaatuen siellä. Miehistö onnistuttiin pelastaa ja hylky hinattiin Uuteenkaupunkiin. Alus myytiin huutokaupalla ja John Nurminen osti siitä 1/7 osuuden na nimettiin uudelleen Muistoksi. Seuraavaksi Raahen Laiva Oy osti kuunarin ja nimesi sen Annaksi, koska varustamolla oli jo Muisto-niminen […]
Rakennettu 1872 Amerikassa, vetoisuudeltaan 502 nrt. Kotipaikka Sund, Vårdö. Tuhoutui 1900. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Haaksirikko. Kapteeni Jonas Wirtin omistama parktilaiwa Sara, kotoisin Koiwistolta, kapteenina I. Karlssen, joutui matkalla Koiwistolta Hulliin Pohjanmerellä wesilastiin, niin että se täytyi jättää hylyksi. Wäen pelasti eräs höyrylaiwa ja wei Amsterdamiin. Laiwa oli wakuuttamaton. (Kotkan […]
Valmistunut 1882 UK:ssa, 2300 dwt, pituus 80,93 m. Hankittiin Suomeen 1938. Lähti maaliskuussa 1940 Bergenistä saattueessa määränpäänä Methilin Brittein Saarilla. Matkalle osui saksalainen sukellusvene U-38, joka torpedoi Signen paikassa 58.52N 01.31 W 2.4.1940. Koko 19 henkinen miehistö menehtyi. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2013-2014. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2014, s. 87-97 wrecksite.eu Äänimeri Uboat.net Wikipedia.org
Vuonna 1922 Tanskassa tammesta rakennettu nelimastoinen kuunari. Aluksen vetoisuudet olivat 269 nrt ja pituus 43,40 m. Aluksessa oli myös 120 hv moottori. Seuraavana vuonna alus ostettiin keskentekoisena Ahvenanmaalle, josta se päätyi muutamien omistajien kautta lopulta vuonna 1955 Raumalle. Täällä siihen asennettiin uusi 320 hv:n moottori. 3.10.1957 alus haaksirikkoutui myrskyssä Pohjanmerellä. Alus upposi, mutta miehistö pelastui […]
Vuonna 1874 Uudenkaupungin Edväisissä rakennettu 271 nrt:n kuunari. Kuunari oli pyhärantalaisomistuksessa kun se haaksirikkoutuu vuonna 1880 Pohjanmerellä. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 450 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/suosiopy.htm
Vuonna 1818 Uudessakaupungissa rakennettu 58 lästinen kreijari. Laiva takiloitiin v 1846 uudestaan parkiksi, jolloin sen kantavuuttakin kasvatettiin 84 lästiin. Lokakuussa 1864 kapteeni Enrothin komennossa, jolloin alus viemässä tervalastia Hulliin, jouduttiin mastot kaatamaan ja vuotavana se pääsi turvasatamaan. Myös 118 tynnyriä tervaa jouduttiin heittämään yli laidan Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/mariakre.htm
Merikarviassa vuonna 1836 rakennettu 126 lästinen parkki. Siirtynyt jossain vaiheessa uusikaupunkilasiomistukseen. Tehnyt haaksirikon Pohjanmerellä 8.1.1848, jolloin päällikkö ja neljä miehistön jäsentä kuolivat nälkään ja viluun. Maamiehen Ystävä 1.7.1848 no 28 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/minerva.htm
Mainessa (USA) tammesta ja Oregonin männystä rakennettu, raudalla ja kuparilla kiinnitetty fregatti, jonka pohja oli peitetty yellow-metallilla. Vetoisuus 1102 tonnia, pituus 51,60 m.Uuteenkaupunkiin alus hankittiin vuonna 1891. Sitä ennen alus oli muutettu parkiksi. Pohjanmerellä 4.2.1898 aluksen ruumassa oli vettä 11 jalkaa ja perämies ja miehistö päättivät poistua aluksesta paikalle tulleen kalastusaluksen kyytiin. Kapteeni jäi yksin […]
Olivebank oli varsin kookas Skotlannissa 1892 rakennettu nelimastoinen teräsparkki. Sen vetoisuus oli 2794,81 brt / 2426,83 nrt ja pituus 102,45 m. Purjepinta-alaa sillä oli 4 023 m2. Parkki ostettiin legendaarisen ahvenanmaalaisvarustaja Eriksonin laivastoon lokakuussa 1924. Viimeiselle matkalleen Olivebank lähti painolastissa elokuussa1939 Walesin Barrystä määränpäänään kotisatama. 8.9 sen tielle osui kavala miina. Päällikkö ja 13 merimiestä […]
Kanadan Nova Scotiassa vuonna 1891 rautakaarille rakennettu komposiittiparkki. Kovapuinen, galvanoidulla raudalla ja kuparilla kiinnitetty sekä pohja yellow-metallilla peitetty. Vetoisuus 958,32 brt / 910,41 nrt. Pituus 52,80 m. Ahvenanmaalaisomistukseen parkki hankittiin vuonna 1903. Alus oli ottanut puutavaralastin Loviisasta viedäkseen sen Lontooseen kun se joutui ankaraan myrskyyn ja hakeutumaan hätäsatamaan Norjan Fredrikstadiin. Sieltä lähdettyään jälleen kohti Lontoota […]
Oulussa 1840 rakennettu 224 lästinen fregatti. Pituus 118 jalkaa. Constantin tuhoutui jo ensimmäisellä matkallaan. Kapteeni Fellman lähti Oulusta Kööpenhaminaan ja sieltä Välimerelle vuonna 1840. Paluumatkalla Algeriasta Constantin tuhoutui Pohjanmerellä 4.6.1841. 12 henkisen miehistön pelasti kokkolalainen priki Charlotta. Åbo Underrättelser 7.7.1841 no 53 Åbo Underrättelser 21.7.1841 no 57 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva […]
46 lästiä / rakennettu 1848 / mitat 72’ x 20’80 x 9’. Ohitti Doverin tammikuussa 1854 alussa suolalastissa matkalla Göteborgiin. Sen jälkeen ei saatu mitään tietoa yhtä vähän laivasta kuin sen miehistöstäkään. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 66)
Priki Suometar (kapt. F. Fagerström) lähti Viipurista marraskuussa 1863. Pohjanmerellä priki joutui myrskyn runtelemaksi ja joutui menemään hätäsatamaan korjauttamaan vaurioitaan. Helsingfors Tidningar 19.1.1864 no 14 Helsingfors Tidningar 4.1.1864 no 2 (Sjöolyckor: barkskeppet Rauha fr. Åbo, Barkskeppet Ilma fr.Åbo, och briggen Suometar – 1864 7.I folkv. n:o 1) (Briggen Suometar, tillhörig hr Gadd och Alfthan lidit […]
Fregatti. Kantavuus 270 lästiä. Rakennettu Oulussa 1840. P.210j. L.32j. 18-miehinen miehistö… Matkoja: Laiva ehti tehdä vain pari matkaa Hulliin ja Välimerelle ennen kuin se tuhoutui. Syksyllä 1841 se lähti Oulusta ja haaksirikkoutui tällä matkalla. Simon Bolivar tavattiin miehistön hylkäämänä ja mastonsa mentettäneenä ajelehtimassa Pohjanmerellä Åbo Underrättelser 15.2.1842 no 12 Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. […]
Porista kotoisin ollut priki Seura lähti Englannista 24.10.1869, mutta joutui Pohjanmerellä kovaan myrskyyn. Alus ja lasti menetettiin, mutta kapteeni ja miehistö selvisivät turvaan. Tampereen Sanomat 16.11.1869 no 46 (Förlist fartyg, briggen Seura – 1869 6.XI b:borg n:o 45) (Förlist fartyg. Briggen Seura från Björneborg – 1869 10.XI hd n:o 261)
Suomalainen kuunari Merkurius (kapt. Pentti), kotoisin Torniosta on matkalla Amsterdamista Pietariin saanut vuodon Pohjanmerellä. Miehistö joutui jättämään aluksen ja sen pelasti eräs saksalainen laiva. Suomalainen Wirallinen Lehti 25.9.1869 no 115 Oulun Wiikko-Sanomia 9.10.1869 no 41 (Haaksirikko. Kuunari Mercurius Torniosta – 1869 23.IX us n:o 76)
Viipurilainen kuunarilaiva Kullerwo joutui matkalla Norjasta Englantiin haaksirikkoon Pohjanmerellä. Alus oli kuljettamassa puutavaralastia. Kaksi miehistön jäsentä hukkui, mutta muu laivaväki saatiin turvaan. Suomalainen Wirallinen Lehti 25.1.1687 no 8 (Skonerten Kullervo lidit skeppbrott – 1867 5.II hd n:o 30) (Haaksirikko: Wiipurilainen kuunari Kullervo – 1867 18.I ilmarinen n:o 3) (Kuunari laiva Kullervo haaksirikossa – 1867 1.II […]
Kuunari Juno (kapt. Holmström) oli matkalla Hullista Viipuriin kun se menetti molemmat mastonsa Pohjanmerellä ja joutui miehistön hylkäämäksi. Finlands Allmänna Tidning 17.11.1865 no 268 (Sjöolycka. Skonerten Juno och Olga från Åbo – 1865 16.XI hd n:o 267)
Englantilainen hl Vulcan jätti Helsingborgiin suomalaisen priki Hermodin kapteenin ja kymmenhenkisen miehistön, jotka britit olivat pelastaneet Pohjanmereltä 28.11.1889. Turkulainen priki Hermod (kapt. Johansson) oli ollut matkalla Lontoosta kotiin kun alus sai vuodon, jota pumput eivät jaksaneet hoitaa ja alus alkoi täyttyä vedellä. Nya Pressen 9.12.1889 no 335
Uponnut laiwa. Kapteeni Jansenin johtaman tästä kaupungista kotoisin olemaa prtiki Hermes, joka painolastilla oli kotomatkalla Englannista, kohtasi eräänä päiwänä wiimekuluneena marraskuun lopulla Pohjanmerellä tuuliaispään tapainen myrsky, jolloin laiwa sai wuodon ja alkoi upota. Miehistö otettiin uppoawasta laidasta (ruumassa oli seitsemän jalkaa wettä) erääseen ohikulkewaan höyrylaiwaan, joka wei haaksirikkoiset maihin Helsingborg’iin, josta miehistö näinä päiwinä on […]
Suomalaisen kuunari Evan (kapt. Larsson) miehistö pelastettiin ruotsalaiseen alukseen Evan kärsittyä haaksirikon Pohjanmerellä loppuvuodesta 1880. Evasta tuli hylky. Helsingfors Dagblad 3.11.1880 no 299 Helsingfors 3.11.1880 no 255 (Galeasen Eva strandat – 1880 12.XII hfbl n:o 290A, 15.XII n:o 292A) (Skonaren Eva, kapten Larsson, strandat – 1880 2.XI åu n:o 299)