Avainsana: Ruotsi-Uppsala

Uppsalassa Klockarbodassa upposi rannan lähellä suomalainen Laura-niminen sluuppi vuonna 1836. Laura oli kotoisin Kristiinankaupungista. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 112

Porista kotoisin ollut laiva Nestor haaksirikkoutui Uppsalassa vuonna 1851. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 116

Suomalainen höyrylaiva Ottawa tuhoutui 3-4’ pohjoiseen Grundkallenin majakalta vuonna 1917. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 108

Gräsön itäpuolelle rantautui 18.11.1834 porilainen priki Themis (kapt. G.A. Moliis) mastot katkaistuina. Miehistö oli joutunut värjöttelemään vuorokautta aluksen keulassa, koska perä oli veden alla. Lastin pelastaminen jäi riippumaan säätilan kehittymisestä. Helsingfors Tidningar 29.11.1834 no 95 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 115

Kokkolalainen kaljaasi Concordia (28,5 lästiä) oli rakennettu 1833 ja sen pituus oli 57,80 jalkaa. Kaljaasi (kapt. Richardt) haaksirikkoutui loppuvuonna 1841 Uppsalan rannikolla Ängskärissä. Concordia oli tuomassa kappaletavaraa Lyypekistä kotikaupunkiinsa. Aluksen pelastetusta irtaimistosta järjestettiin huutokauppa vuonna 1845. Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari Ojala, Jyväskylä 1996, s. 372 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av […]

Uppsalan rannikolla Simpnäs Klubbilla, Arnholmin lähellä, haaksirikkoutui 1.9.1860 suomalainen kaljaasi Wandringsman (kapt. Rösgren). Kaljaasi oli matkalla Kristiinankaupungista Lyypekkiin viemään mm tervaa ja potaskaa. Lähes koko lasti saatiin pelastettua. Åbo Underrättelser 15.9.1860 no 110 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 114

Uppsalan rannikolla Gräsön luona haaksirikkoutui Suomesta kotoisin ollut Elisabeth-niminen alus vuonna 1842. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 114

Porista kotoisin ollut alus Svarta Örn haaksirikkoutui vuonna 1801 Uppsalan rannikolla Gräsön luona vuonna 1801. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 114

Uudestakaupungista kotoisin ollut kuunari Enigheten (kapt. Evert Erholm) haaksirikkoutui Uppasalan rannikolla Gräsön itäpuolella Gåsgrundilla 4.9.1850. Alus oli kuljettamassa puutavaralastia Uudestakaupungista Rostockiin. Miehistö saatiin turvaan; samoin lastin arveltiin voitavan pelastaa, mutta itse alus jäi hylyksi. Jo yhdeksän päivän päästä Finlands Allmänna Tining-lehdessä ilmoitettiin myöhemmin samassa kuussa pidettävästä huutokaupasta Föglössä, jossa huutokaupattiin samannimisen kuunarin vaurioitunut runko ja […]

Uppalassa Gräsön itäpuolella olevan hylyn arvellaan olevan turkulaisen kuunari Imatran hylky. Uppoamisvuosi on ollut 1887. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 111

Kristiinankaupungista kotoisin ollut suomalainen laiva Meri haaksirikkoutui ½ mailia Uppsalan Örskäristä kaakkoon vuonna 1852. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 111

Korppoosta (Turusta?) kotoisin ollut kuunariparkki Imatra (kapt. Hamberg) ajoi karille Ruotsin Öregrundissa ja tuli kokonaan hylyksi. Laiva oli lähtenyt 20.9.1849 Porista Lontooseen puutavaralastissa. Åbo Tidning 9.10.1847 no 274 Sanomia Turusta 10.10.1847 no 234 Nya Pressen 10.10.1847 no 275

Pietarsaarelainen laiva Sylphide (kapt. C.E. Idman) oli lähtenyt viemään kotikaupungistaan lankku- ja tervalastia Marseilleen kun se haaksirikkoutui Uppsalan rannikolla Gräsössä nk Grundkalle Grundetille 25.11.1849. Aluksesta tuli hylky, mutta miehistö pääsi turvaan. Åbo Underrättelser 18.12.1849 no 100 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 108

Vaasasta kotoisin ollut parkki Libertas (kapt. Nicklin) oli viemässä lankku- ja tervalastia kotikaupungistaan Marseillesiin kun se haaksirikkoutui 29.10.1849 Uppsalassa Gråsön itäpuolella. Åbo Underrättelser 20.11.1849 no 92 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 108

Kaljaasi Tärnan oli rakennettu 1831. Alus oli vetoisuudeltaan 10,5 lästiä ja sen pituus oli 42,30 jalkaa. Tärnan (kapt. Chorén) kärsi haaksirikon Uppsalassa Grundkallenin pohjoiskärjessä vuonna 1836 ollessaan viemässä potaskaa Kokkolasta Lyypekkiin. Alus upposi välittömästi, mutta miehistö pelastautui laivaveneeseen. Åbo Underrättelser 3.8.1836 no 61 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari Ojala, Jyväskylä 1996, s. 194 […]

Ahvenanmaalta koisin ollut kaljaasi Svan haaksirikkoutui vuonna 1837 Uppsalan rannikolla Norrbodanissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 107

Lukuisilla eri kirjoitusasuilla esiintynyt Vaasasta kotoisin ollut kuunari Vivi (kapt. Östman) haaksirikkoutui Uppsalan Bredbådanilla 26.10.1868. Kuunari oli viemässä lauta-, terva- ja voilastia Vaasasta Lyypekkiin. Åbo Underrättelser 3.10.1868 no 118 Hufvudstadsbladet 9.10.1868 no 235 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 107

Uppsalassa Finngrundetille haaksirikkoutui periöläiskaljaasi Simon vuonna 1870. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 105

Sora Öland ( 1873) – kuunari Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 105

Uppsalassa Sikhjälman satamassa on 14 kyynärän päässä rannasta suomalaisen Onni-nimisen sluupin hylky, joka upposi vuonna 1844. Sora Öland ( 1873) – kuunari Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 102

Nauvosta kotoisin ollut kaljaasi Couriren (kapt. Mattson) tuhoutui haaksirikossa Uppsalan läänin alueella Skälgrundissa syksyllä vuonna 1840. Alus oli matkalla Piteåsta Tukholmaan. Åbo Underrättelser 30.9.1840 no 76 Finlands Allmänna Tidning 28.11.1840 no 278 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 101

Torniosta kotoisin ollut Jehu-niminen alus haaksitikkoutui Uppsalan läänin aluelle Dalälvensissä. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 99

Kolmimastoalus Estonia (387 nrt /475 grt) oli rakennettu Virossa 1921. 5.10.1936 ollessaan puutavaralastissa matkalla Hernosandista Portsmountiin haaksirikkoutui alus lähellä Örskäria Ruotsin rannikolla. Uppoamispaikka on oletettavasti saanut nimensä haaksirikosta: ”Estoniahällan”. Estonia oli rekisteröity Ahvenanmaalle 1927 ja lukeutui G. Eriksonin laivastoon. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, […]

Parkkilaiva Saturn (kapt. T. Lewelius) lähti Vaasasta 20.10.1869, mutta joutui matkalla haaksirikkoon Uppsalan rannikolla Gåsgrundilla. Aluksella oli lastina lankkuja ja tervaa. Miehistö tiedetään pelastetun. Sanomia Turusta 5.11.1869 no 44 Suomalainen Wirallinen Lehti 9.11.1869 no 134 (Haaksirikkoja. Priki Balder ja parkkilaiva Saturn Waasasta – 1869 11.XI us n:o 90) (Skeppbrott. Briggen Balder och skeppet Saturn från […]