Haverit.netTurkulainen fregatti Åbo (kapt. F.E. Wikström) lähti Burman Rangoonista 20.4.1869 kohti Falmouthia, jonne se ei koskaan saapunut. Laiva hävisi 16 henkisine miehistöineen matkalla. Fregatti oli rakennettu turkulaisella varvilla vuonna 1860 ja oli vetoisuudeltaan 432 lästiä. Fregatin pituus oli 119,7 jalkaa. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s.187, 232-233 Åbo […]
Parkki Fredrik (111,13 lästiä) oli rakennettu Sauvon Rajalahdessa vuonna 1848 ja sen pituus oli 92,3 jalkaa. Sen turkulaiset varustajat olivat V.A. Reims ja Ad. Tengström. Katosi merellä. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 224-225
Turussa rakennettu 20 lästinen kuunari, pituus 60,2 jalkaa. Hävisi Suomenlahdella vuonna 1851. Alus (kapt. Thomas Söderström) oli lähtenyt tuomaan 450 säkkiä ruista Kronstadtista Turkuun kun se luultavasti hävisi miehineen päivineen 29.10.1851 vallinneessa myrskyssä. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 154, 238-239 Åbo Underrättelser 19.12.1851 no 98 Ilmarinen 24.12.1851 […]
Pietarsaaressa vuonna 1804 männystä rakennettu 70 lästinen snau, pituus 73 jalkaa. Turun laivarekisterissä 1815-1824. Tuhoutui Portugaliin suuntautuneella paluureissullaan vuonna 1824. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 254-255
Turussa vuonna 1760 rakennettu 340 lästinen laiva, haaksirikkoutui kotimatkalla vuonna 1762. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 240-241
Helsingissä vuonna 1755 tammesta rakennettu 230 lästinen laiva, joka sittemmin siirtyi turkulais omistukseen. Haaksirikkoutui todennäköisesti vuonna 1760. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 238-239
Carl Gustaf Wolff Vaasasta omisti vajaa 150 lästisen priki Carolinan. Laiva oli varsin lyhytikäinen, sillä se tuhoutui melko pian valmistumisensa jälkeen vuonna 1838. Prikin määränpäänä oli Marseilles, jonne se eikä yksikään sen miehistä koskaan päässyt. Vaasan historia III, Anneli Mäkelä, Vaasa Oy 1985, s. 148
Raumalainen 82 lästin kuunari Freden (kapt. B. Westerling) oli kivihiililastissa matkalla Skildsistä Araniin kun se haakririkkoutui. Aluksen omisti J.M. Ilvan. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
25 lästinen kaljaasi Wandringsman haaksirikkoutui vuonna 1836. Aluksen omisti raumalainen A. Paqvalen. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Raumalainen 40 lästinen kaljaasi Aleksander tuhoutui haaksirikossa vuonna 1836. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Raunalainen 26 lästinen kaljaasi Sjö Häst tuhoutui vuonna 1835. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Raumalainen 56 46/112 lästinen kaljaasi Minerva haaksirikkoutui vuonna 1830. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
26 8/112 lästinen kaljaasi Mariana, jonka omisti raumalainen Sa. Joh. Smedberg tujoutui haaksirikossa vuonna 1829. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Raumalainen 27 1/10 lästinen kaljaasi Felix haaksirikkoutui vuonna 1829. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Raumalainen 24½ lästinen kravellikaljaasi haaksirikkoutui vuonna 1823. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Raumalainen 53 1/10 lästinen klikkarikaljaasi Wictoria haaksirikkoutui miehistöineen vuonna 1823. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Raumalainen 44½ lästinen klikkarikaljaasi Mitt Försök tujoutui vuonna 1819. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Raumalainen 76 lästin ktavellikreijari Finnland tuhoutui vuonna 1818. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Raumalainen 23½ lästin kaljaasi Johannes haaksirikkoutui vuonna 1816. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Porilainen 124 lästinen priki Helena (kapt. Enberg) haaksirikkoutui todennälöisesti joulukuussa 1844 sataman edustalla (?) ja hakkaantui rikki. Miehistö pelastui. Helena oli puutavaralastissa. Aluksella oli onnettomuuden sattuessa kahdentoista hengen miehistö. Prikin isäntänä toimi J. Svanström. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, LXXXVII Åbo Underrättelser 11.1.1845 no 13 Åbo Underrättelser 18.1.1845 no 5
Porilainen 87 lästinen priki Maria kärsi haaksirikon vuonna 1828. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII
Porilainen 41 lästinen priki Nereiden kärsi haaksirikon vuonna 1821. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII
60 lästinen porilainen priki Elisa kärsi haaksirikon vuonna 1819. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII
Porilainen pieni 39 lästin priki Charlotta haaksirikkoutui vuonna 1821. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII
Porilainen laiva Eurydice (kapt. Häggblom, 275 lästiä). Porissa laivan isäntinä olivat Björkman & Rosenlew. Aluksen uutisoitiin lähteneen Lontoosta kohti Italian Terravecchiaa jo helmikuussa, mutta siitä ei oltu kuultu vielä saman vuoden heinäkuussa mitään. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVI Åbo Underrättelser 11.7.1848 no 54
Porilainen laiva Fredrik (139 lästiä) hukkui ”voimella merellä” vuonna 1839. Laivan isäntänä toimi C.G. Sandell. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, LXXXX
Ruotsin laivaston rahdinkuljetusalus upposi Suomen rannikolla kesäkuussa 1721. Alus oli otettu palvelukseen vasta edellisenä vuonna. Forum Navale 25, Uppsala 1970
5.11.1780 Pietariin pyrkineen Stockton-nimisen aluksen haaksirikosta ei tiedetä muuta kuin, että se tapahtui Suomenlahdella. Inrikes Tidning 12/1780
Syyskuussa 1745 Jochim Janckensin komentama alus Finska Lasten haaksirikkoutui. H:gin Kaupunginarkisto Huutokauppakamari, 1745 (Ga:1)
Kapteeni Teunis Fisherin alus Riddar St.Georg haaksirikkoutui vuonna 1744. Pelastusmaksusta syntyi kiistaa. H:gin kaupungin arkisto Huutokauppakamari 24.4.1744 (Ga:1) Maistraatin pöytäkirjat 25.2. ja 6.3.1745 (Ca:46)
Vuonna 1721 Ruotsin laivasto menetti Suomen saaristossa 95 lästisen aluksensa (brännare). Alus oli laskettu vesille Flensburgissa 1704. Forum Navale 25, Uppsala 1970
Marraskuussa 1721 Ruotsin laivasto menetti Suuren Pohjansodan aikaan vetaytymisen yhteydessä lastia kuljettaneen aluksensa. Kuunari oli otettu käyttöön 6/1720. Forum Navale 25
Syksyllä 1700 Ruotsin laivasto menetti Constantia kreijarin Suomen vesillä (Finska skär). Forum Navale, Uppsala 1970. 25
Syksyllä 1700 upposi Ruotsin laivastoon kuuluva kreijari (brännare) Suomen vesillä (Finska skären). Forum Navale 25, Uppsala 1970
Kapteeni Weismanin komennossa ollut kaljaasi Hoppet koki haaksirikon Suomenlahdella vuonna 1795. Loviisassa järjestettiin hylystä pelastetun irtaimiston huutokauppa 29.2.1796. Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.99-02
Luutnantti Petter Montelin komentaman kruunun brikantiini oli painolastissa matkalla Helsingistä Kalmariin kun se 24.9.1786 rantautui ”½ mil utan för Wallö holme”. Mastot pelastettiin, mutta alusta ei voitu pelastaa. [Risto Sajaniemi: Kalmari on Öölannin länsipuolella mantereella. Wallö ei löydy mistään.] Lotskontoret Dykerihandlingar 86-87 Inrikes Tidning 15.6.1786
Tallinnasta Karlskronaan ruislastissa matkalla ollut ja kapteeni J. C. Åkerlundin komennossa ollut alus sai avomerellä vuodon marraskuussa vuonna 1777 läntisellä Suomenlahdella. Alus selvisi kuitenkin Turkuun. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1777-1780
Vuonna 1755 lähti Fagevikin ruukilta kuutti Tukholman eteläsaaristoon, Utön kaivoksille kapteeni Carl Mårtensonin komennossa kun se koki matkalla haaksirikon. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Miinanlaskija Kiviniemi upposi Talvisodassa joulukuussa -39 sen oman miinan räjähtäessä. Neljä miehistön jäsentä kuoli onnettomuudessa. Wikipedia
24 lästisen kaljaasi Rauhan pääisäntä Raumalla oli Kaarlo Holmberg. Rauha haaksirikkoutui vuonna 1907. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
42 lästinen jahti Rappu oli rakennettu vuonna 1880. Raumalla sen pääisäntä oli Victor ja Isak Salminen. Jahti haaksirikkoutui vuonna 1913. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Kaljaasi Jenny (42 lästiä) oli rakennettu 1893. Sen pääisäntä Raumalla oli Frans Aaltonen. Jenny haaksirikkoutui 4.6.1921. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Kuunarilaiva Fanny oli rakennettu 1877 Turussa. Sen vetoisuus oli 258,19 rt ja pituus 35,00 metriä. Raumalla sen pääisännät olivat Lunden Oscar Waldemar & knit. Fanny upposi 10.4.1904. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Kaljaasi Fanny oli rakennettu vuonna 1877 Kemiössä. Fannyn vetoisuus oli 34,06 rt ja pituus 14,55 metriä. Raumalle rekisteröityä se sai signaalitunnukseksi VDCF. Fannyn tiedetään haaksirikkoutuneen 1890-luvun lopussa. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella – New Print 2001, s. 541
Kuunarilaiva Ahto (318 tn) oli rakennettu 1905 ja hankittiin Raumalle. Sen pääisännät olivat Holmberg Carl Fredrik & knit. Ahto haaksirikkoutui 27.12.1908. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Haaksirikkoutuneessa aluksessa oli 34 ihmistä, jotka kaikki hukkuivat. Kyseessä saattaa olla 3-mastoinen alus. Tapahtuma on uutisoitu mm saksalaisessa lehdessä Augsburgin sanomalehdessä 17.12.1777: «Lübeck, den 6. dec. Man hat hier die traurige Nachricht erhalten, daß das im Oktober von hier nach Petersburg abgegangene Schiff ”die Stadt Frankfurt” Capitaine Herman Föcken genannt, auf den finnländischen Kusten verunglückt, […]
Olof Eriksonin päällikkyydessä purjehtinut alus upposi 1709 Tostholmenin luona matkalla Tallinnaan. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.32Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 [Risto Sajaniemi: Tostholmenia ei löydy mistään.]
Moottorilaiva Siby katosi vuonna 1955 matkallaan Puolasta Helsinkiin. Navigator-lehden vuosikerratHylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Tuntematon kaleeri on uponnut 1700-luvulla Heinäsaaren luona. Tietoa Syvyyksistä, J. Grönhagen ja H. Konttinen, Teredo Navalis Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 [Sajaniemi: Heinäsaaria on vähän joka paikassa. Yksi on Kotkan Kirkonmaan vieressä ja toinen siinä lähellä Boistön koillispuolella]
Yksi kolmikantisen venäläisaluksen Hesekielin kolossaalisista ankkureista on nostettu Viking-Linesin terminaalin pääsisäänkäynnin eteen Helsingin Katajanokalle. Tässä I lkn:n linjalaivassa on ollut kaikkiaan 72 tykkiä ja sen päällikkönä toimi taistelutilanteessa kapteeni Browtsyn. Kyseistä linjalaivaa oli käytetty mm. suomalaisten merikadettien koulutukseen yhdessä linjalaiva Pamjat Azovan, Imperatzija Alexandran, Kazbachin ja Ömhetenin kanssa (Ömheten oli saatu sotasaaliina ruotsalaisilta Viipurinlahdella vuonna […]