Haverit.netKauden ensimmäisellä matkallaan Turusta syntyi höyrylaiva Åbo:lla matkustajien keskuudessa pieni paniikki kun ruumasta havaittiin nousevan savua. Savun syyksi paljastui lopulta ylikuumentunut potkuriakseli. Hufvudstadsbladet 20.5.1876 no 116
Åbo Underrättelser 4.5.1874 no 101
Fregatti. Kantavuus 274 lästiä. Rakennettu Oulussa 1838. P.119j.5t. L.32j.4t.. 17-miehinen miehistö… Matkoja: Kesäkuussa 1844 teki Abr. Ravander matkan Kööpenhaminaan, jolta kotiuduttuaan hän purjehti Lontooseen ja sieltä takaisin Ouluun1845. Samana vuonna laiva lähti Oulusta viimeiselle matkalleen, jolloin se haaksirikkoutui. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s 35, 73 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 73
Xenia, kotoisin Lappväärtistä, hävisi kivihiililastissa syksyllä 1878 matkalla Ruotsiin. Folkwännen 24.12.1878 no 92 Åbo Underrättelser 24.12.1878 no 350 (Fartyget Ellidas hafveri. Skeppet Xenia från Lappfjerd försvunnit. Fregattskepp Syskonens sammanstötning – 1878 23.XII hd n:o 350)
Saksalainen sukellusvene upotti höyrylaivan matkalla Ruotsista Suomeen pohjanlahdella lastinaan sotatavaraa elokuussa 1916. (Per-Olaf Ekman, Havs vargar) Vuoden 1916 loppupuolella Pohjanlahden meriliikenne muuttui varsin vaaralliseksi, sillä saksalaiset sukellusveneiden aloitettua siellä syysoperaationsa ne toimivat hyvin aktiivisesti, varsinkin elokuun alussa. Silloin upotettiin ruotsalaiset höyrylaivat Hudiksvall, Bror Oscar ja Värmland. (Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies) Västra Finland 8.8.1916 no […]
Tästä laivasta ei ole muita tietoja, kuin että sen päällikkö Hans Holmström marraskuussa 1834 Oulun merimieshuoneelle suoritti säädetyt maksut 13 merimiehestä. Merkinnässä puhutaan tuhotusta laivasta (skepp). P.W. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875, s. 34
Höyrylaiva Wiriä vaurioitui laskun yhteydessä ja joutui korjattavaksi. Helsingfors Dagbladet 27.5.1873 no 142 (B:borg. Ångf. Wiriäs haveri – 1873 6.VIII b:borgs t n:o 62) (Ångskeppet Wiriä öfverraskats af jordbäfning – 1873 11.V hd n:o 126)
(Ångb. Wirilä på grund I närh. Af Raumo – 1872 4.IX hd n:o 241) [Kävi kivellä 29.8.1872, rikkoi potkurinlavan ja jatkoi matkaansa]
Kuunari Wilkas (kapt. Holjersson) oli joulukuussa 1867 rapsilastissa matkalla Trelleborgista Tukholmaan kun se ajoi karille. Helsingfors Dagbladet 7.1.1868 no 4
(Kollision. Ångf. Viktoria o. briggen Ystävä – 1863 15.V åu n:o 56).
(Haveri, skonaren Ukko – 1869 13.XI b:borg n:o 46) (Sjöolycka. Skonerten Ukko fr. Björneborg – 1869 16.XI hd n:o 266)
(Ångfartygen Törnudd o Ystävä I kollision – 1875 17.VIII vbg.t n:o 95).
Parkkilaiva Tähdellä on suoritettu katsastus viime sunnuntaina sen Itämerelle kokeman viime viikkoisen haverin johdosta. Katsastuksessa kävi ilmi, että keulakuva, jotkut nostoparrut, laudoitus sekä eräät purjeet ovat vaurioituneet ja arvioidaan tämän kaiken arvoksi noin 3.860 markkaan. Laiva, joka korjataan täällä, arvioidaan viikon päästä voivan jatkaa matkaansa määränpäähänsä Kristiinankaupunkiin. Lasti on suolaa ja on vahingoittumaton (1890 16.X […]
(Selitys. Miksi parkkilaiva Turku on joutunut karille – 1869 11.VI us n:o 46)
(Ångb. Sven Dufva stött på grund – 1876 25.IX åu n:o 222) [Vaaraton karilla käynti]
(Ångf. Suomi grundstött – 1859 21.VI åu n:o 47)
(Ångf. Storfursten stött på grund – 1880 10.IX hd n:o 245)
(Några ord till Morgonbladet I anledning af dess uppgift ang.orsaken till ångf.”Storfurstens” grundstötning – 1844 27.VII ht n:0 74) (Om ångf. Storfurstens grundstötning – 1844 27.VII n:o 59) (Helsingfors. Storfursten stött på grundd – 1844 1.VIII s n:o 31 (Storfursten stött på grund – 1844 27.VII åt n:o 59)
Hankoon matkalla ollut ruotsalainen postivene kärsi jäiden aiheuttamista vaikeuksista vuodenvaihteessa 1870-71. Hufvudstadsbladet 3.1.1871 no 2 (Postångaren Sofia fördröd – 1871 8.I hd n:o 6) (Postångaren Sofias resor, drifis – 1871 6.II hd n:o 35)
(Erehdys. Höyrylaivain Sibbon ja Aallottaren onnettomuudet – 1865 8.VIII suometar n:o 181) (Ångb. Sibbo grundstött – 1866 15.V hfbl n:o 110)
Alus Seura (kapt. Antman) oli viemässä tervalastia Oulusta Kööpenhaminaan kun se 25.8.1864 lähellä Gallenia rantautui. Miehistö pelastettu, mutta alus vettä täysi. Sanomia Turusta 16.9.1864 no 37 (Haaksirikkoja. Alus Seura Oulusta – 1864 16.IX st n:o 37) Sajaniemi: Olisiko rantautumispaikka Grundkallen? Majakkasaari Märketistä pohjoisluoteeseen. Sopiva paikka reitin ja haverin kannalta.
Wismarissa vuonna 1840 rakennettu priki, 198,88 rt, pituus 26,70m. Uudenkaupungin rekisteritunnus VBKN. Varustaja J.F. Palmros. Hylyksi 1905. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, s. 112. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 558
(B:borg. Ångbåten Salama stött på grund – 1882 b:borgs t n:o 70) (Pori. Höyrylaiva Salama karahti karille – 1882 sat n:o 70) (Pori. Höyrylaiva Salaman kone epäkunnossa – 1882 sat n:o 85)
(Ångb. Salamas haveri. Trafiken på Rafsö – 1869 b:borg n:o 19)
(Ångfartyget Salama stött på grund – 1858 29.VI fat n:o 146) (Björneborg. Ångf. Salama stött på grund – 1858 3.VIII ht n:o 52
(Bborg. Ångaren Räfsö grundstötte – 1886 b:borgs t n:o 32)
(Sjöfart och handeln. Raumo. Wolgas och Ruriks hafveri – 1859 16.VIII åu n:o 62)
(Sjöolyckor: barkskeppet Rauha fr. Åbo, Barkskeppet Ilma fr.Åbo, och briggen Suometar – 1864 7.I folkv. n:o 1)
Beriktigade af notisen I N.Pr. n:o 346 under rubrik ”Tullmål” ang. ångbåten Priroso haveri – 1886 n.pr n:o 347)
Turkulaisvarustamo Åbo Nya Ångfartygsaktiebolag tilasi vuonna 1863 Tukholmasta Bergsundin telakalta 150 jalkaa pitkän ja koneteholtaan 100-hevosvoimaisen potkurialuksen. Alus, joka valmistui seuraavana vuonna sai nimen Porthan. Se liikennöi linjalla Turku-Helsinki-Lyypekki ja myöhemmin lisäksi rannikkolinjalla Oulu-Pietari. Höyrylaiva Porthan (kapt. G. Mattsn) otti lastin Luupekistä myöhäissyksyllä 1882 ja lähti tuomaan sitä Suomeen ennenkuin purjehduskausi jäiden takia loppuisi. Matkalla […]
(Ångf.Porthan stött på grund – 1869 22.VIII hfbl n:o 193)
(Höyrylaiva Pehr Brahe joutunut karille Nornholman luona – 1890 st n:o 89)
(Höyryalus Pehr Brahe karille – 1878 23.XI st n:o 94) (Ångaren Pehr Brahes grundstötning – 1878 21.XI åu n:o 317) [Haveripaikkaa hakiessa: Jos sama hl Pehr Brahe kuin alla, niin kävi karilla monta kertaa ja upposi vasta 1916 sukellusveneen tykkitulella: http://www.turkusteamers.com/ulkomaanliikenne/pehrbrahe/laiva.html Ostettiin keväällä 1876 varustamo Pehr Brahelle Turkuun hintaan 100.000 Skr, nimeksi Pehr Brahe, ryhtyi ajamaan […]
(Merivahinko. Parkkilaiva Patria – 1865 14.X ovs n:o 41)
Siipyyssä vuonna 1852 rakennettu priki, jonka vetoisuus oli 103 lästiä ja pituus 103,6 jalkaa. Onni haaksirikkoutui 1866. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/onnipr1.htm (Haaksirikko. Suomen priki Onni Uudestakaupungista – 1866 28.XII st n:o 52)
Parkkilaiva, 497 nrt (263 läst.). Rakennettu Uudessakaupungissa 1865 kuparipulteilla. Varustajana J.F.O. Hartman, L.Kräki ja John Ramsell. Haaksirikko 1873 (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, s.106) Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätö 1987, s. 38 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 258, 558) http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/nystad.htm
(Åland, 1 nov. Väderleken & Skonerten Nordenstjernan m.fl. förolyckats under storm) – 1851 12.XI fat n:o 263)
(Sjöolyckor: Norden från Åbo – 1864 22.XI fat n:o 272) (Sjöolyckor. Antaja fr. Kristinestad. Josefina från Nyland, Norden från Åbo – 1864 23.XI folkv. N:o 47) (Skeppbrott: Skonerten Josefina från Nyland, och skonerten Norden fr. Åbo – 1864 22.XI hd n:o 272) (Sjöolycka: Skonerten Norden fr. Åbo – 1864 22.XI ht n:o 272) (Sjöolyckor: Skonerten […]
(Ångf. Nikolai skadats – 1876 31.X hd n:o 297) (Finska ångaren Nicolai stött på grund – 1876 28.X åp n:o 125)
(Skonerten Nanny från Åbo strandat – 1869 12.I hd n:o 8)
(Ångb.Munter skadad – 1874 4.VII hfbl n:o 151)
(Sjöfart och handeln. Furst Menschikoff på grund – 1852 19.VI fat n:o 1)
(Ångf. Menschikoff stött på grund – 1846 27.V åu n:o 41)
Turkulainen Aimo-alus, joka on matkalla Shieldsistä Akyabiin, on pakotettu ankkuroimaan Downsin myrskyisissä sääolosuhteissa ja laskemaan ankkurit ja 45 syltä annkurikettinkiä. (Åbo Underrättelser 11.12.1873 no 191)
Kristiinankaupungista kotoisin ollut Aimo laiva oli ollut matkalla Lontooseen kun sen ilmoitettiin menettäneen ainakin ankkurit ja kettinkiä. Åbo Underrättelse 3.9.1868 no 105 (Skeppet Aimo kapt. Erikson, förlust – 1868 5.IX hd n:o 206)
Suomalainen parkkilaiva Llanelly, joka Shields’istä aikoi tulla Turkuun kivihiili- ja rautalastilla, lokakuun 1 p. aamulla hinattiin ulos, jolloin hinausköysi katkesi ja laiva särkyi riuttoja vastaan niin pahasti, että alus jää hylyksi. Laivaväki pelastui. Järjestetyssä huutokaupassa hylystä saatiin £ 53. Sanomia Turusta 20.10.1871 no 42 Helsingfors Dagbladet 11.10.1871 no 276 Suomalainen Wirallinen Lehti 12.10.1871 no 121: […]
Priki. Kantavuus 96 lästiä. Rakennettu 1829. Miehistö 9-miehinen… Matkoja: Swanljung kävi 1829 Cadizissa kotiutuen seuraavana vuonna. Ömansson oli 1830 Rostockissa palaten samana vuonna Ouluun Kööpenhaminan kautta. Brander saapui 1833 Ouluun Ranskasta. Leonard purjehti 1834 Oulusta haaksirikkoutuen saman vuonna. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s. 33, 53 (Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 53)
Viipurista kotoisin ollut kuunari Laine (kapt. L. Schau) rantautui Hollannin rannikolla, jolloin koko miehistö katosi. Åbo Underrättelser 25.2.1864 no 24 (Barkskeppet Laine förlist hemma fr. Wiborg – 1864 16.I borgåbl n:o 2)
(Rörande ångb. Kotkas missöode – 1877 10.IX hd n:o 246)
(Kokkola stött på I Aura å – 1875 27.XI n:o 276)