Haverit.netSementtilastissa ollut moottorialus Luikke haaksirikkoutui Blogrundissa Ruotsin Västerbottenissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 50
Västerbottenin läänissä Lilla Truthällanissa on viljalastissa olevan Kristiinankaupungista kotoisin olevan kaljaasi Tarciksen hylky, joka upposi vuonna 1894. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 52
Vuonna 1854 Ruotsin Väsrbottenissa, Lillbådanissa kaakkoon Bredskärin luotsipaikasta haaksirikkoutui vuonna 1854 suomalainen kanneton alus, jonka tervalastista osa saatiin pelastettua. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 49
Kokkolaan oli rekisteröity Superb-niminen 163 lästinen parkki (pituus 107,6 jalkaa). Parkki (kapt. Aspgren) haaksirikkoutui 1845 Ruotsin Västerbottenissa Halöshällanissa sen ollessa kuljettamassa Välimerelle terva- ja pikilastia. Lastia saatiin pelastettua, mutta alus jouduttiin jättämään hylyksi. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 45 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan […]
Ruotsin merikarttoihin on paikkaan 63 59 2 / 20 58 1 merkitty suomalaisen höyrylaiva s/s Meri uppoamispaikka. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 43
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kaljaasi Seraphim ajoi maihin vuonna 1842 Ruotsin rannikolla Vesterbottenissa. Tarkempi paikka Bjuröklubbs Hamn. Alus oli kuljettamassa tervaa ja lankkuja. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 40
Maarienhaminasta kotoisin olleesta laiva Heimosta tuli hylky 9.6.1894 Bredgrundissa Ruotsissa sen ollessa tulossa Dalkarlsåsta. Vaurioitunut alus pystyttiin irroittamaan ja viemään purkupaikalle. Åland 18.7.1894 no 57 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk […]
Maarienhaminalaisparkki Oscar & Georg (492 nrt) ajoi luotsin ollessa aluksella karille 6.6.1892 Åbyssä Ruotsin rannikolla. Alus oli alkujaan rakennettu 1861 Raahessa. Vaurioitunut parkki myytiin seuraavana vuonna Saksaan. Åbo Underrättelser 4.9.1893 no 239 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut fregatti Equator (1.059 / 974 tn) oli lähtenyt kotisatamastaan kohti Englantia viemään sinne puutavaraa ja tervaa. Sakeassa sumussa alus ajoi karille ja se päätyi laivojen hautausmaalle Holmenin pohjoispuolella Holmsundissa. Finland 17.11.1886 no 267 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 64 Westerdahl, Christer: […]
Uudestakaupungista kotoisin ollut priki Onnilla syttyi tulipalo sen lastauksen yhteydessä Skeppsvikin satamassa 2.10.1883. Tuhoutunut hylky todennäköisesti upposi tai upotettiin ja saattaa olla Ruotsin merkortissa Bjurenissa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 62 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk […]
Virolahtelainen kuunari Toivo (kapt. M. Jonkihainen) oli matkalla Pietarista Tornioon viemään sinne jauholastin. Kuunari joutui merihätään ja sai vakavan vuodon lokakuussa 1870 Holmön luona Ruotsin puoleisella rannikolla. Alusta ei pystytty pelastamaan ja se jäi sinne hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54 Westerdahl, Christer: […]
Kuunari Friggan oli rakennettu Lemlandissa 1841 ja sen vetoisuus oli 101 lästiä. Aluksen ollessa puutavaralastissa matkalla Skellefteåsta Nakskoviin koki sen totaalihaaksirikon 17.7.1866 Gaddenin majakan lähistöllä Ruotsin vesillä. Onnettomuus tapahtui vaikeissa meriolosuhteissa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn 1988, […]
79 lästinen kuunari Lejmaus oki kotoisin Pietarsaaresta. Kuunari koki haaksirikon 10.11.1861 Holmössä Ruotsin rannikolla. Alus oli viemässä puutavaralastia sekä tervaa Cadiziin. Hylystä pystyttiin pelastamaan vain pieni osa lastista. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 47 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. […]
Suomalainen kaljaasi Johanna (74 lästiä) tuhoutui Ruotsin rannikolla Lång-Ratauddenissa 11.7.1852. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 41 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 44
70 lästinen oululaispriki Weljet oli rakennettu 1852. Jo samana vuonna priki (kapt. C.E. Junelius) haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Uumajan edustalla Gaddan eli Gaddsnytan nimisen saaren lähellä ollessaan palaamassa Hullista kotisatamaansa. 25.9.1852 klo 00:30 alus ajoi karille yön pimeydessä. Lastina aluksella oli kettinkiä, lankaa ja värejä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut parkki Hercules oli matkalla kotisatamastaan Grimsbyn kun se ajoi rantaan Fjäderäggissä 21.7.1852. Lastia purkamalla yritettiin saada alus kellumaan. Purjeet saatiin vetämään, mutta jouduttiin kivelle toistamiseen. Lasti purettin paikalla ja myöhemmin itse aluskin saatiin irti ja hinattiin Rataniin. Aluksen myöhemmästä kohtalosta ei ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf […]
Oletettavasti Pietarsaresta kotoisin ollut kuunari Circulation (kapt. Johan Berglund) haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Halönissä 14.10.1834. Onnettomuuden sanottiin johtuneen siitä, että majakka ei antanut valoa. Tervalasti tosin saatiin turvaan. Aluksen kantavuus oli 20,5 ”svåra läster”. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 32 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. […]
Torniosta kotoisin ollut kuunari Orient haaksirikkoutui vuonna 1836 Ruotsin rannikolla Lövö Nygrundilla. Aluksen lastina oli useita satoja pulloja erilaisia väkijuomia. Annetun meriselityksen mukaan alus jäi hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 32 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för […]
Kuunari Swalan (kapt. Johan Sowelius) vetoisuus oli ”35 svara läster”. Sen ollessa kesäkuussa 1836 matkalla Raahesta Riikaan Ruotsin rannikolla. Syyksi esitettiin se, että Norumsin majakassa ei ollut valoa. Alus koki täydellisen haaksirikon. Lastina oli 390 tynnyriä tervaa ja 30 tynnyriä pikeä. Kuunari oli yrittänyt päästä turvasatamaan Rataniin, jonne se ei selvinnyt. Kuusihenkinen miehistö pääsi vaivoin […]
Kapteeni John Niskan komentama oululainen priki teki matkaa Dieppestä takaisin Ouluun kun se koki täydellisen haaksirikon lokakuussa 1835 Täfteån saaristossa Ruotsin rannikolla. Onnettomuuspaikka on 3-4 NM Hafskantenista. Lizette oli rakennettu vuonna 1819 ja oli vetoisuudeltaan 149 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 31 Snellman, […]
Kokkolalainen purjealus Otto Herman tavattin 17.10.1834 ajelehtivan ilman miehistöä, viisi purjetta nostettuina. Miehistön arveltiin olleen tuolloin vallinneen koleeraepidemian uhreja ja menehtyneen. Myöhemmin pidetyssä katselmuksessa alus todettiin saaneen korjauskevottomat vauriot (obotliga skada) ja tuomittin hylyksi. Lastin arvoksi kirjattiin 12.000 rdr rgs. Otto Herman oli rakennettu 1827 ja oli vetoisuudeltaan 227 lästiä. Pituus 100,6 jalkaa. Vrak och […]
Kokkolalainen priki Aurora haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Västerbottenilla (Grossgrundet) lokakuun 27-28 pv välisenä yönä vuonna 1829 Grossgrundetissa, Holmössä. Syynä haaksirikkoon oli se, että Gaddan majakka ei antanut valoa. Seuraavan vuoden maaliskuun 29. pidettiin huutokauppa, jossa myytiin hylyn inventaaria. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 29 Westerdahl, […]
Kokkolalainen parkki Fortuna haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Holmön luona syyskuussa 1826. Seuraavan vuoden lokakuun 16. pidetyssä huutokaupassa realisoitiin haaksirikosta pelastettua inventaaria. Fortuna oli rakennettu 1815 ja sen vetoisuuden tiedetään olleen 117 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 29 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari […]
Pietarsaaressa 1802 (1796?) rakennettu priki Enigheten (122 lästiä, pituus 87,50 jalkaa) oli 1805 kapteeni Johan Brunströmin komennossa matkalla Tukholmasta kotisatamaansa. Lastina oli pelkkä painolasti sekä hieman muuta lastia. 18. lokakuuta 1805 ajoi laiva pimeyden vallitessa karille Holmögaddissa Ruotsin rannikolla ja jäi hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, […]
Fregatti Constancen (144 lästiä) arvellaan olleen kotoisin Oulusta. Alus haaksiriikoutui syyskuussa 1783 ollessaan matkalla Tukholmaan. Kyydissä oli 57 ihmistä ja lastina kauppatavaraa. Onnettomuus tapahtui Holmön kohdalla Merenkurkussa Ruotsin rannikolla. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 25 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima […]
Kokkolalainen alus St Johannes (39 lästiä) tuhoutui myrskyssä Ruotsin rannikolla Holmögaddissa. Miehistä selvisi maihin turvaan, mutta vain osa arvokkaasta lastista saatiin haaksirikosta pelastettua. Aluksen omisti Johan Malm, joka oli Johan Ludvig Runebergin isoisä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 25 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. […]
45 lästinen kaljaasi, rakennettu 1857 (1817?). Mitat 64’70 x 20’70 x 9’25/9’6”. Haaksirikkoutunut Holmön luona 1820. Aluksen omisti Matts Junell. Hylkytavarahuutokauppa pidettiin 16.10.1820 Umeåssa. Tuolloin kaupattiin aluksen riki sekä terva- ja potaskalasti. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 28 Vrak och Sjöolyckor vid […]
Vasta toisella merimatkallaan ollut kuunari Venus tuhoutui 15.9.1851 Merenkurkussa lähellä Holmötä. Miehistö pelastautui, samoin osa takilasta, mutta alus oli menetetty. Finlands Allmänna Tidning 16.10.1851 no 240 (Venus (Åbo, 15. Oktober. (Fortuna och Venus förolyckats) – 1851 21.X fat n:o 244) (Åland, 11. Okt. (Väderleken, skonerten Venus förolyckats) – 1851 16.X fat n:o 240) Vrak och […]
Raahesta kotoisin ollut kuunari Ruona oli ottanut lastin Tukholmasta kun se haaksirikkoutui Ruotsin Västebottenissa, Lillbådanissa. Sanomia Turusta 11.11.1870 no 45 35/42 lästiä / rakennettu 1857 / mitat 79’5 x 21’5 x 8’25/8″. Hukkunut Ruotsin vesillä 1870. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 73) Westerdahl, […]
Kantavuus 35 lästiä, rakennettu Oulussa 1844 ja takiloitu kuunariksi 1847. Pituus 59 jalkaa. Maria käy usein Tukholmassa, Lyypekissä, Amsterdamissa ja Rostockissa. Marraskuun 9 päivänä Marian ollessa paluumatkalla Tukholmasta ajoi se kovassa myrskyssä karille Bjurön (Bjuröklubb?) luona Skellefteån eteläpuolella tullen hylyksi. Kapteeni Samulin putosi yli laidan ja hävisi aallokkoon, muu miehistö pelastui. Lastina oli kuparia, rautaa […]
78,0 lästinen kuunari Ines (kapt. Alexander Möller) oli hankittu Kokkolaan 1859. Ines oli tulossa kotisatamaansa Riikasta lastina ruisjauhoja ja tupakanlehtiä kun se ajoi rantaan 31.10.1863 Malgrundetin, Holmön luona Merenkurkussa. Alus sai niin pahan vuodon, että kapteeni käski miehistön jättää aluksen. Åbo Underrättelser 24.11.1861 no 139 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari Ojala, Jyväskylä 1996, […]
Vaasasta kotoisin ollut kuunari Freden (kapt. Herman Svanström) oli kuljettamassa mm tervaa Vaasasta Kööpenhaminaan. 13.10.1868 sen matkalle tuli kuitenkin vaikeuksia ja se sai vuodon. Freden yritti päästä Ruotsin rannikolle suojaa hakemaan, mutta haaksirikkoutui sinne. Finlands Allmännä Tidning 8.11.1861 no 261 (Haaksirikko. Skuunari Freden Kokkolasta kotoisin – 1861 14.XI sjs n:o 87) Vrak och Sjöolyckor vid […]
Lokakuussa 1850 raivonneissa myrskyissä tuhoutui monia aluksia. Yksi niiden uhriksi joutunaista oli Raumalta kotoisin ollut kuunari Edvard (kapt. C.S.Ekroth). Kuunari oli matkalla Piteåsta Kööpenhaminaan kun se koki haaksirikon 11.10.1850 Holmössä Ruotsin rannikolla. Miehistö pelastui, aluksesta tuli hylky. Onnettomuus tapahtui 1 NM etelään Fjäderäggistä. Morgonbladet 30.11.1850 no 48 (Hafverier: Skonerten Edvard strandat vid Holmön – 1850 […]
Haaksirikko. Uusikaupunlilainen laiwa Atlantic, kapt. Blomros, on kapteenilta tulleen sähkösanoman mukaan joutunut haaksirikkoon Merenkurkussa. Laiwa on hylkynä, miehistö ja inventaarit pelastetut. Laiwa, jonka omisti ent. merimies Sundblom. kapteenit Blomroos ja Sandback y. m., oli wakuuttamaton. mutta rahti wakuutettu makuutusyhtiössä Ägir. (Aura 25.10.1889 no 249) Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. […]