Haverit.netTorniosta Lyypekkiin tervalastissa matkalla ollut sluuppi Fortuna (kapt. Philse) haaksirikkoutui Henckenhagenin (?) edustalla. Kapteeni ja yksi miehistön jäsen selvisi haaksirikosta kolmen muun hukkuessa. Åbo Underrättelser 30.9.1843 no 76
Kuunari Erika oli rakennettu Westanfjärdissä vuonna 1873. Se oli vetoisuudeltaan 246,03 rt. Kun se oli hankittu Rauman laivarekisteriin sai kuunari signaalitunnuksen RCTV. Erika (kapt. B. Ekroos) teki täydellisen haaksirikon huhtikuussa 1903 Saksan matkallaan. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 547 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. […]
Suomalainen laiva Kulkewa (kapt. Söderlund) ajoi maihin Trawemündessa ja jäi hylyksi. Hufvudstadsblad 27.11.1868 no 277
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kuunari Carolina (kapt. Söderlund) oli lastannut puutavaraa Skellefteåsta Flensburgiin vietäväksi kun se ajoi Saksan rannikolla matalaan. Miehistö pelastettu. Kun lasti oli saatu purettu saatiin itse aluskin pois karilta. Folkwännen 27.11.1867 no 48 Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289
Kuunari Hoppet oli kotoisin Uudestakaupungista, kapteeni Sjöblom (Sjöhokm?). Hoppet oli matkalla Kööpenhaminasta Raumalle 12.4.1874 kun se haakrikkoutui Arcona [Arkona] Saksan pohjoisrannalla. Vakuutusyhtiö suoritti haverista 23.175 markan korvauksen. Morgonbladet 20.4.1874 no 89 Folkwännen 22.4.1874 no 16 Åbo Posten 25.4.1874 no 48 Åbo Posten 13.3.1875 no 31
Velkualta kotoisin ollut parkki Toimi haaksirikkoutui Saksan rannikolla vuonna 1881. Suomalainen Wirallinen Lehti 25.10.1881 no 126 Huvudstadsbladet 23.10.1881 no 245 Morgonbladet 24.10.1881 no 245
Lokakuun 15. pv 1881 joutui Saksan rannikolla haaksirikkoon A.W Frondenin omistama kuunari Wilhelm. Yhtään laivaväkeen kuuluvaa ei hukkunut. Aura 9.12.1881 no 49
Ahvenanmaalainen kuunari Ella joutui elokuussa 1912 hirmumyrskyn kouriin Zingstissä Saksan rannikolla. Miehistö pelastui pelastusveneillä, mutta kuunari tuhoutui. Uusmaalainen 19.8.1912 no 93 Vakka-Suomi 20.8.1912 no 93 Satakunta 22.8.1912 no 93 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?216234
Viipurilainen kuunari Väinölä oli tuomassa hiililastia Blythistä kotisatamaansa kun se haaksirikkoutui Elbe-joen luona Tricherissä 6.11.1923. Wiborg Nyheter 12.11.1923 no 262 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?196011
Dragsfjärdissä rakennettiin puinen nelimastokuunari Polstjärnan (1.028 grt), joka varustettiin myös diesel-apukoneella. Aluksen mitta oli 67,06 m. Aluksen seilatessa Kielin kanavassa 20.10.1926 kun sillä tapahtui räjähdys. Tätä seurasi tulipalo ja laiva hinattiin nopeasti pois kanaalisya Elbe-joen rannalle. Kärsinyt hylky saatettiin sen lopullisselle paikalleen Blankeneseen, jossa se toimi aallonmurtajana. Österbottningen 22.10.1926 no 84 Västra Nyland 28.12.1926 no […]
5.2.1920 tavattiin Saksan rannikolla Spiekeroogin luona hädänalaisessa asemassa oleva porilainen suuri parkki Paul (709 rek.tn). Hinaaja oli rientänyt apuun Helgolandista. Myöhemmin uutisoitiin, että alus oli haaksirikkoutunut Itä-Friiseinsarten luona ja että kapteeni ja muuta muu miehistön jäsen olivat kateissa ja todennäköisesti hukkuneet. Työn Voima 12.2.1920 no 133 Iltalehti 14.2.1920 no 37 Turun Sanomat 14.2.1920 no 4635 […]
Höyrylaiva Minerva (3.100 dwt) valmistui 1889 Middlesbroughissa ja oli pituudeltaan 87,38 m. Maarianhaminaan alus hankittiin 1930. 9.11.1940 Minervan ollessa matkalla Pietarsaaresta Embeen se ajoi kivelle ja upposi Borkumin lähistöllä Saksan Pohjanmeren rannikolla paikassa 53.40,1 N 6.37,1 E. Koko miehistö saatiin pelastettua. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1332 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?936
Kuunaritakiloitu ja neljällä mastolla varustettu Margareta (943 grt) oli rakennettu 1919 Norjassa. Margareta varustettiin myöhemmin myös diesel-apukoneella. Aluksen pituus oli 64,2 m. Maarianhaminaan alus ostettiin 1926. 29.1.1950 kuunari oli viemässä hiililastia Szczecinistä Nyborgiin kun se osui vedenalaiseen esteeseen ja upposi 6 nm Griefwalderista Saksan rannikolla. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/229 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?164921
Jäämeri (4.000 dwt) oli rakennettu 1920 Walesissa ja sen pituus oli 95,41 m. Alus ostettiin vuonna 1930 Maarianhaminaan. Jatkosodan aikana 26.4.1944 Jäämeri oli matkalla Bremenistä Danzigiin painolastissa kun se ajoi miinaan Rügenin länsipuolella paikassa 54.39 N / 12.30 E. Turmassa kuoli kaksi miehistön jäsentä. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?138927 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/233 Vragguiden DK: https://www.vragguiden.dk/wreck.asp?wreckid=393 Wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_toisessa_maailmansodassa_upotetuista_suomalaislaivoista
Höyrylaiva oli rakennettu 1912 ja sen pituus oli 112,8 (4.021 grt). Alus ostettiin Suomeen 1947 Laiva Oy Lahdelle, Helsinkiin. John Nurmisen tonnistoon alus siirtyi kaksi vuotta myöhemmin. Aina Maria Nurminen ajoi miinaan jo pitkän ajan kuluttua sodan päättymisestä, 28.7.1953 paikassa 54.34.6N/10.34E sen ollessa puutavaralastissa matkalla Lontooseen. Miinaanajopaikka oli 35nm luoteeseen Saksan rannikolla olevasta Fehrmarin saaresta. […]
Neptun oli rakennettu Vaasassa 1862 ja sen vetoisuus oli 434 nrt. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Lemlandissa. Neptun tuhoutui Pohjanmeren Saksan rannikon edustalla olevan Spiekeroogin edustalla. Alla oleva linkki Åbo Tidningnin 16.10.1890 artikkeliin on todennäköisesti tämän Neptunin onnettomuusuutinen. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788 Åbo Tidning 16.10.1890 no 281 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?304183
Kapteeni Mattssonin komentama suomalainen kuunari Nöjet oli matkalla Skellefteåsta puutavaralastissa kun se ajoi maihin Saksan Siechenbuchtissa. Morgonbladet 25.11.1872 no 275
Suomalainen kuunari Fredrik Johannes (kapt. Sjölund) oli matkalla Söderhamnista puutavaralastissa Saksaan kun se ajoi maihin Travemunden luona. Morgonbladet 25.11.1872 no 275
Porilainen kuunari, kapteenina Nylund, oli puu- ja tervalastissa kun se ajoi rannalle Saksan Travemundessä. Helsingfors Dagbladet 24.11.1872 no 322 Morgonbladet 25.11.1872 no 275
Kuunari Ocean (229 nrt) oli rakennettu kemiöläisellä varvilla 1877. Vuonna 1884 se siirtyi ahvenanmaalaisomistukseen Sundiin. Kuunari tuhoutui 5.6.1896 Cuxhavenin lähistöllä, jolloin sen kapteeni M.E.Haglund hukkui. Nya Pressen 29.7.1896 no 31 Wasa Tidning 29.7.1896 no 61 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788 Sjöfart och Skeppsbyggeri i Kimito, Wästanfjärd, Dragsfjärd och Hitis under hundra år. […]
Alus oli rakennettu 1904 ja sen vetoisuus oli 2324 grt, pituus 93 m. Höyrylaiva ostettiin Helsinkiin Antti Wihurille 1932. 23.2.1944 höyrylaivan ollessa matkalla Gävlestä Bremeniin rautamalmilastissa haaksirikkoutui se myrskyssä Elben ulkopuolella. Laivalla olleesta 25 merimiehestä 19 menehtyi. Äänimeri Wrecksite.eu
Orient oli rakennettu 1914 ja oli vetoisuudeltaan 4160 grt, pituus 113,7m. Orient ostettiin Turkuun 1934. 21.7.1944 Orient oli rautamalmilastissa saattueessa matkalla Luleåsta Emdeniin kun Jade Bayn suulla brittiläinen lentokone torpedoi aluksen upoksiin. Alus katkesi räjähdyksestä kahtia, myös kaksi miehistön jäsentä menehtyi. Äänimeri Wrecksite.eu
Haaksirikko. Äskeisissä kowissa myrskyissä meni Bremerhavenin kohdalla haaksirikkoon suomalainen parkki Arel. Yhdeksän henkeä sen miehistöstä pelasti kalastajahöyry Dora, sähkötetään Bremerhavenista. (Aura 17.12.1895 no 146)
Valmistunut 1899. 1980 dwt, pituus 75,70 m. Ostettu Antti Wihurin tonnistoon 1936. Wirpin ollessa matkalla Bremenistä Turkuun ajoi se miinaan 19-3-1944 Elbe II -majakkalaivan länsipuolella. Miehistö pelastui. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1048 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?31165
Vuonna 1816 rakennettu oululaispriki, uppouma 62 lästiä. Fortuna ennätti pujehtia 21 vuotta sen matkojen suuntautuessa pääasiassa Tukholmaan, Landskronaan, Kööpenhaminaan, Libaan, Wismariin ja Lyypekkiin. Tukholmaan laivattiin pääasiassa ruokatavaraa. Viimeisellä matkallaan se oli palaamassa Livernosta ja ollen matkalla Hampuriin kun se haaksirikkoutui Scharnhörnin lähellä Elbanjoensuussa tammikuussa 1837. Miehistö pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino […]
Uusikaupunkilainen laiva Naapuri, Berglund, rantautui 12.10.1867 Kunkelin luona, Travemunde. Miehistö pelastui. (Haaksirikkoja. Skonari laiva Draken Wiipurista ja laiva Naapuri Uudestakaupungista – 1867 25.X s.vir.l. n:o 86) Suomalainen Wirallinen Lehti 25.10.1867 no 86 (22.10.1867 Helsingfors Dagblad no 246) (Strandadt fartyg. Skeppet Naapuri, kapt. Berglund, fr. Nystad – 1867 22.X hd n:o 246) http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/naapuri.htm
Raumalainen kuunari Myran (73 lästiä), kapteeni Anders Fröberg, haaksirikkoutui puutavaralastissa matkalla Lybeckiin 25.8.1864 lähellä Arendseetä Mecklenburgin rannikolla. Miehistö ja lasti pelastettu. Sanomia Turusta 16.9.1864 no 37 (10.09.1864 Åbo Underrättelser no 107) (Haaksirikkoja. Alus Seura Oulusta Myran Raumalta – 1864 16.IX st n:o 37) Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, […]
Laiva Minerva (kapt. A.G. Lindfors) Helsingistä haaksirikkoutui 2.10.1852 ollessaan paluumatkalla Lyypekistä kotisatamaansa täydessä kappaletavaralastissa. Åbo Underrättelser 22.10.1852 no 83 Helsingfors Tidningar 23.10.1852 no 85 (Skonerten Minerva kapten A.G. Lindfors förlist – 1852 21.X fat n:o 24) (Fartyget Minerva förolyckats – 1852 25.X mbl n:o 80) (Yöllä lokak. 2 ja 3 p. välillä myrsky: Laiva Wänskapen, […]
Kielistä tulleen tiedon mukaan on sinne myrsky heittänyt maihin suomalaisen kuunari Marian (kapt. Andersson). Runsaalla avulla maista saatiin alus lopulta takaisin syvään veteen. Folkwännen 27.11.1867 no 48 Folkwännen 4.12.1867 no 49 (Sjöolyckor: Skonerten Hedvig, kapten Öhrbom, briggen Fursten, kapten Grönlund, skonerten Maria, kapten Andersson – 1867 4.XII hfbl n:o 283)
Suomalainen kuunari Kristina (kapt. Anderson) oli matkalla kivihiililastissa Hullista Tukholmaan. 21.7.1876 myrskyn riepottama Kristina jouduttiin hinaamaan Cuxhaveniin. Helsingfors Dagblad 28.7.1876 no 202 (Finska skonerten Kristina, kapten Andersson, strandat – 1876 29.VII bml n:o 173)
Suomalainen priki Helmi (kapt. Ramström) törmäsi englantilaisen höyrylaivan kanssa. Helmi jouduttiin vaurioituneena hinaamaan Cuxhaveniin. Suomalainen Wirallinen Lehti 2.11.1871 no 130 (Sjöskada: Briggen helmi d.26 okt. – 1871 1:XI hd n:o 297)
Saksan Fehrman-saaren rantaan 16.11.1867 haaksirikkoutuneesta suomalaispriki Carolinestä (kapt. Söderlund) saatiin lasti purettua, jonka jälkeen alus saatiin irrotettua vapaaseen veteen. Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289 (Sjöolyckor: Skonerten Joel från Kaskö; Skonerten Stora Finland fr. Åbo; briggen Rocca al Mare, kapt. Frisk; barkskeppet Ocean fr. Brahestad; fartyget Carl Johan, briggen Caroline, kapten Söderlund – 1867 11.XII […]
Suomalainen kuunari Amanda (kapt. Gallen) lähti 1.8.1865 Windausta [Ventspils, Latvia] kohti Flensburgia rautalastissa. Kuunari ajoi rannalle seuraavana päivänä ankarassa myrskyssä. Miehistö pelastui turmasta. Folkwännen 30.8.1865 no 35 (Skonerten Amanda strandat – 1865 30.VIII folkv n:o 35). (Haaksirikko. Kuunari Amanda – 1865 25.VIII tähti n:o 34)
Priki, 108 lästiä, rakennettu Merikarvialla Kasabölessä 1836, varustaja S.Seikow, I.W.Ramsel ja Aug. Lunden. Tehnyt haaksirikon 14.10.1873 Dierhagenissa Saksassa. Morgonbladet 29.10.1873 no 251 Jussila, Uudenkaupungin laivat, s. 84 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 254, 554
Aimo-nimisellä laivalla (kapt. Rosenberg) oli syttynyt tulipalo, jonka johdosta se oli ollut pakotettu menemään satamaan Brestiin. Helsingfors Dagblad 31.10.1868 no 254 (Wådeld på skeppet Aimo hemma I Åbo – 1868 31.X åu n:o 130)