Vuonna 1890 Utön lähellä haaksirikkoutunut ruotsalainen kaljaasi ajautui luoteeseen kohti Kökaria. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996
Avainsana: Utö
Saksalainen kuunari tuhoutui joulukuussa vuonna 1855 Utön luona. Ulkosaaristossa, Benedict Zilliacus, Tammi, Helsinki 1974, s. 104Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Talvisodan puhjettua olivat Punalaivaston sukellusveneet siirtyneet Suomenlahdella vaanimaan siellä tapahtuvaa laivaliikennettä. Joulukuun 10. päivä jäi virolainen hl Kassari sukellusvene SC-323:n uhriksi Utön (P 59 47 ja I 21 22) eteläpuolella. Kassari oli vakinaisella vuorollaan – tällä kertaa tosin ilman matkustajia – Sundsvallista Tallinnaan, kun SC-323 upotti sen tykkitulella Utön ja Hiidenmaan välillä. Varoituksetta ammutuista kranaateista […]
W.H.Seymour (1869) – ?
Englantilainen laiva W.H. Seymour (kapt. H.B. Belding) oli tulossa puutavaralastissa Ruotsista Norrbottenista kun se lokakuun 17. päivänä 1869 haaksirikkoutui Utön luona. Miehistö pelastettiin Turkuun. Hylky ajelehti tämän jälkeen pari viikkoa Suomenlahdella, kunnes se havaittiin Inkoon saaristossa. Aluksi pienet höyryt Aina ja Ilo yrittivät hinata sitä Porkkalaan, mutta siihen niiden voimat eivät riittäneet. Lopulta höyrylaiva Neptun […]
Eestiläinen jaala tuhoutui lokakuussa 1856 Enskäristä länteen, Utön ulkopuolella. Alus oli ruislastissa ja kotoisin Wormsöstä. Sukeltaja 5/1994 Ulkosaaristossa, Benedict Zilliacus, Tryckeri & Tidnings Ab, Porvoo 1974, s. 104)
Utön luona havaittiin 18.10.1848 kivelle ajanut parkki, jolla oli hätäliput ylhäällä. Luotsien tultua onnettomuuspaikalle kävi ilmi, että alus on hollantilainen laiva matkalla viemässä arvokasta kappaletavaralastia Amsterdamista Pietariin. Alusta yritettiin aluksi irroittaa karilta varppaamalla. Lopulta tässä onnistuttiin ja alus saatiin kiveltä. Utön luotsit ja Jurmosta tulleet apujoukot palkittiin rahallisesti pelastustyöstä. Åbo Underrättelser 21.11.1848 no 92
U-479 (1944) – sukellusvene
Sukellusvene Lembitin sota oli alkanut saalistusmatkoilla Itämerellä. Se oli myös viettänyt kaksi sotavuotta korjaustelakoilla Lavansaaressa ja Leningradissa, joissa sen syvyyspommeista saamia vaurioita paikkailtiin. Suomen ja Neuvostoliiton aselevon jälkeen lokakuussa 1944 se lähetettiin rannikkomme saaristoväyliä pitkin jälleen ulos Itämerelle saksalaisten kiusaksi. Matka ei jäänytkään aivan tuloksettomaksi: sen torpedot upottivat saksalaisen säiliölaiva Terran ja apuraivaaja M 3619:n […]
Husavik (1929) – kuunari
Tanskalainen kolmimastoinen purjealus Husavik, kotoisin Marstalista oli lähtenyt tiiliiastissa Sölvesborgista Ruotsista matkalle Viipuriin. Merellä nousi myrsky, jolloin alus sai vuodon. Kun vuoto huomattiin, laiva oli 36 meripeninkulmaa Utöstä pohjoiskoilliseen (NNO 3/4). Pumppaaminen aloitettiin heti mutta puolenpäivän jälkeen laivan kapteeni M. Hansen havaitsi laivan alkavan upota ja komensi klo 3 maissa miehistön pelastusveneisiin. Veneitä vesille laskettaessa […]
Jörn (550 dwt) oli rakennettu 1939 Hollannissa. Aluksen pituus 45,68 m ja siinä oli dieselkoneet. Alus oli 26.10.1968 paperimassalastissa matkalla Västervikistä Pietarsaareen kun se tuhoutui totaalihaaksirikossa Utön majakan lähistöllä. Dyk & Hav: https://www.dykohav.se/vrak/ jorn
Oliva (1942) – höyrylaiva
Turun luotsipiirin raportin mukaan bremeniläinen laiva Oliva tuli 28.12.1942 pimeässä ja myrskyssä sisään Utöstä ilman loistoja ja joutui liiaksi väylän itäpuolelle, jossa se ajautui karille. Onnettomuuspaikka oli Örebådanilla Utön maan eteläpuolella. Alus oli matkalla Turkuun. Aluksen myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa. (Turun luotsipiirin haaksirikot 1942)
Simpson (1978) – hinaaja
Utön eteläpuolella upposi turkulainen hinaaja Simpson noin 30 metrin syvyyteen 20.9.1978. Simpson oli hinaamassa Atlas-nimistä proomua, joka myös joutui karille. Proomu saatiin pelastetua myöhemmin. (Hinaaja Simpsonia ei aiota nostaa. Helsingin Sanomat 22.9.1978) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?93752
Puurunkoinen, neljällä mastolla varustettu Brando (200 grt) oli rakennettu 1919, sen pituus oli 38,3 m.Kotisatama Brandolla oli Vaasa. 10.11.1926 aluksen ollessa matkalla Randburgista kotisatamaansa fosfaattilastissa haaksirikkoutui se Utön lähellä. Svenska Pressen 20.11.1926 no 269 Huvudstadsbladet 12.11.1926 no 306 Österbottningen 16.11.1916 no 91 Åbo Underrättelser 17.11.1916 no 314 Åbo Underrättelser 20.11.1926 no 317 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?306358
Vuonna 1889 rakennettu 1103 grt höyrylaiva. Laiva ajoi karille ja tuli hylyksi 30.3.1905. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1830 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?235794 Turkusteamers.com: http://www.turkusteamers.com/ Haaksirikko. Keskiwiikona wallinnut ankara myrsky on piessyt Regululsen hylyksi. Pelastuslaiwat owat poistuneet haaksirikkopaikalta. (Satakunta 8.4.1905 no 40🙂 Reguluksen karille ajo. Wiime torstaina ajoi, kuten lauvantaina kerroimme, höyryl. Relus karille Utön tienoilla. Lauvantaina ilmoitettiin Turusta, että Reaulus […]
Östersjön (1968) – hinaaja
Ruotsalainen hinaaja upposi 14.1.1968 4 mpk Utöstä lounaaseen. (Vapaalahti, Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973, s. 110) Ruotsalainen hinaaja Östersjön, ex Viking, upposi 14.1.1968 Fåglenin luona, Utöstä 4 mpk lounaaseen. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; Marcus Lindholm) Tugboatlars.se
Myrsky teki kiusaa 23.11 ruotsalaiselle kuunari Sofialle. Lerhamnista kotoisin ollut alus oli matkalla Åhusista Lappoon Utöstä ottanut luotsin kyytiinsä, minkä jälkeen joutunut luovimaan kovaa pohjoismyrskyä vastaan. Myrsky oli niin voimakas, että molemmat ankkurit jouduttiin laskemaan lähellä Groharua, mutta kettingit katkesivat. Silloin kapteeni Nils Petter Hansson ja miehistö laskivat laivaveneen ja rantautuivat Groharu klippornalle. He joutuivat […]
Rigel upposi 28.11.1966 sokerijuurikaslastissa matkalla Turkuun 15 mpk Utöstä lounaaseen keulaluukun murruttua. Alus oli 480 tonnin saksalainen lastialus, jonka turmasta pelastettiin kaksi henkilöä neljän todennäköisesti hukuttua. Vapalahti, Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973, s. 102
Olivia (1942) – höyrylaiva
7.12. 1942 höyrylaiva Oliva ajoi Utön luona karille ja hakkautui hylyksi. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri)
Kemiössä vuonna 1891 rakennettu kuunariparkki, jonka vetoisuudet olivat 409 brt / 391 nrt, pituus 39,92 m. Vuonna 1918 Laura siirtyi uusikaupunkilaisomistukseen Uudenmaan Laiva Oy:lle. Myöhäissyksyllä vallinneessa myrskyssä Laura koki haaksirikon Utön luona 21.11.1922, josta miehistö pelastui. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/laura.htm Kuunariparkki Laura, vetoisuus 391,7 nrt/ 409 brt, pituus 39,92 m, leveys 9,06 m. Rakennettu Kemiössä 1891. Ostettu Uuteenkaupunkiin […]
Jatkaja (1865) – kuunari
Haaveri. Kuunari Jatkaja, kooltaan 68 lästinen, C & F Åkermanin kauppatalon omistama alus. Kapteeni F.A. Mattsson on 27 lokakuuta 1865 kello 17.00-18.00 kovassa myrskyssä, korkeassa meressä, pimeydessä ja rankkasateessa rantautunut Utön sataman sisääntulo väylän viereen. Kun luotsin piti nousta alukseen, niin alus ajelehti rantaan. Molemmat ankkurit laskettiin, mutta ne eivät ottaneet kiinni, ennen kuin rantautuminen […]
Iris. (kirjoitetan myös Isis). Fregatti. Rakennettu 1836. Uppouma 173 lästiä…Matkoja: heinäkuussa 1839 Bränholm palasi Ouluun, josta hän seuraavana elokuussa lähti uudelleen merimatkalle. Se päättyi kuitenkin onnettomasti, sillä pian sen jälkeen tuhoutui laiva. Merimiesten päästökatselmus toimitettiin Oulussa 28/9 1839. Åbo Tidning 21.9.1839 no 75 Åbo Underrättelser 21.9.1839 no 75 Helsingfors Tidning 25.9.1839 no 76 Åbo Underrättelser […]
Bergenistä Norjasta kotoisin ollut s/s Harald Haarfager upposi ajettuaan matalikolle 9.9. 1891 lähellä Nätgrundia Utön lounaispuolella. Alus oli matkalla Javalta Turkuun sokerilastissa. Koko miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Aura 15.9.1891 no 74 Aura 29.9.1891 no 78 Uusi Suometar 15.9.1891 no 213
Fortuna (1874) – ?
Utön tullipaikalta on meille ilmoitettu, että Utön luotojen sisäpuolelta on pelastettu 38 astiaa tervaa ja kaksi tyhjää vesiastiaa. Myöskin sieltä on löydetty pieniä arvottomia puunkappaleita, niin kuin arvellaan siitä aluksesta, jossa oli se tervalasti josta yllä mainittu on osa, jopa nimikilpi jossa nimi Fortuna, josta on päätelty niin, että sen niminen alus on haaksirikkoutunut Bogskärissä. […]
Moottori, 3-mastoinen, kaljaasi, 296 nrt., 150 hevosvoiman kone, rakennettu Dragsfjärdissä 1919, varustaja J.E. Tervainen ja Niilo Saarinen. Haaksirikko 11.11. 1929 Utön lähellä, 11:sta miehestä hukkui 5. (Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat) Kaiku Varjonen, Meren ja Jumalan armoilla. Uudenkaupungin viimeiset purjelaivat 1914-1942. Uudenkaupungin kirjapaino 1976, s. 257-260 https://fi.wikipedia.org/wiki/Draken_(kuunari)