Haverit.netKuuuarilaiwa,Usko, jonka omistaa kapteeni Ekroth, ja joka oli kaukana Rauman ulkosatamassa ankkurissa alkoi, kun molemmat ankkurikettingit oliwat katkenneet, kello 5 ajoissa tiistai aamulla siirtyä pois paikaltaan. Se ajantui Järviluodon rannalle, missä se, kiwiä wastaan murskantuneena, on saanut aukkoja pohjaansa, ja muutoinkin wahingoittunut siinä määrin, että pelätään sen tulewan ehkä täydelleen haaksirikkoiseksi. (Uudenkaupungin Sanomat 19.11.1897 no […]
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Malmöläinen rautaparkki ajoi karille ja tuhoutui 21.10. 1896 Äggörarnalla Brändön pohjoispuolella. Miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Haaksirikkoja. Uusikaupunki lokal. 22 p. parkkilaiva Havela Malmöstä, puulastissa, matkalla Torniosta Englantiin, ajoi eilis-iltana karille Enskärin luona. Laiwa on vettä täynnä ja jää hylyksi. Miehistö on pelastunut. (Rauman Lehti 28.10.1899 no 123) Haaksirikko. […]
Haaksirikko. Parkkilaiwa Nikolai kotoisin Kemiöstä, kapt, Ahlgren, joutui wiime lauantaina Lännen matalalle Isonkarin luona Uudenkaupungin edustalla klo 11 aikaan aamupäiwällä, Kun apua ei saatu paheni laiwan tila ja maanantaita wastaan yöllä joutui se kokonaan hylyksi. Miehistö pääsi maihin Isonkarin majakkaan, kruunun luotsi oli laiwalla. Alus toi suolalastia Ibitsasta toiminimi Linden ja Wallinille Uuteenkaupunkiin. Ainoastaan suolat […]
Saksalainen pirtulaiva haaksirikkoutui helmikuussa 1925 Merikarvialla, joka onnettomuus suuresti kiinnosti viranomaisia. Aluksen 11 henkinen miehistö joutui pidätetyksi ja majakkahenkilöstön vartioimaksi. Aluksessa oli noin 30.000 litraa pirtua. Uusi Aura 5.2.1925 no 16 Uudenkaupungin Sanomat 7.2.1925 no 15
Saksalainen spriilaiva tehnyt haaksirikon Merikarvian luona. Hiljan kerroimme kahdesta saksalaisesta pirturisteilijästä, jotka liikkuivat Kristiinan saaristossa. Nyt on näistä yksi tehnyt haaksirikon Merikarvian rannikolla. Asiasta kertoo S. K.:Viime päivinä vallinneen myrskyn yltyessä keskiviikkona pahimmilleen tempasi se Merikarvian luona puolueettomalla vyöhykkeellä ankkuroineen saksalaisen moottorikaljaasin Bachus:n, ajaen laivan matalikolle. Laivan miehistö, johon kuului kapteeni, perämies ja 8 matruusia, […]
Gevlestä kotoisin ollut vuonna 1881 rakennettu höyrylaiva Drott (1286 brt), kapt. N.J.Smith, ajoi miinaan ja upposi kappaletavaralastissa matkalla Tukholmasta Raumalle 21.1.1915 Relandersgrundin lähellä. Kapteeni ja neljä miehistönjäsentä hukkui, höyrylaiva Birgit pelasti muut. Suomen Vakuutusyhdistyksen aikakauslehti 4.2.1915 no 2 Östra Nyland 27.1.1915 no 6 https://www.hylyt.net/item/drott-482/#content Dyk & Hav: https://www.dykohav.se/vrak/drott (Åbo Underrättelser 23.01.1915 no 22)
Therese oli rakennettu 1915 Sjötorpsissa. Se oli vetoisuudeltaan 208 grt ja sen pituus oli 30,7 m. Toukokuun 19. päivänä 1917 Therese oli matkalla Gävlestä Raumalle, lastina 295 tonnia koneita, rautaa ja muuta kappaletavaralastia. Suomen rannikolla UC-58 pysäytti höyrylaivan ja upotti sen. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden […]
Pauline oli rakennettu 1873 Motalassa Ruotsissa ja oli vetoisuudeltaan 168 grt. Toukokuun 19. päivänä 1917 Pauline oli matkalla Raumalle lastina 230 tonnia sementtiä, sähkölamppuja, kirveitä ja muuta rauta- ja kappaletavaralastia. Sen pysäytti UC-58 ja upotti 20 nm etäisyydelle Raumalta. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden suomalaisen ja […]
Olga oli 83 grt vetoinen ruotsalainen purjelaiva, jonka upotti UC-58 Rauman edustalle sen ollessa matkalla Tukholmasta Raumalle rautalastissa. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden suomalaisen ja kaksi venäläistä alusta. Se palasi vielä marraskuussa upottamaan kaksi venäläistä sota-alusta. Samana päivänä kun UC-58 upotti Olgan upotti tai kaappasi se […]
Ruotsalainen Kyros oli rakennettu 1859 ja oli vetoisuudeltaan 221 grt. Toukokuun 19. päivänä 1917 Kyros oli lähtenyt Tukholmasta kappaletavaralastissa. Lastina oli lisäksi 50 laatikkoa konjakkia ja liköörejä. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden suomalaisen ja kaksi venäläistä alusta. Se palasi vielä marraskuussa upottamaan kaksi venäläistä sota-alusta. Samana […]
Kjell oli varsin uusi ruotsalainen teräslaiva ja oli rakennettu 1915. Sen vetoisuus oli 235 grt. Toukokuun 19. 1917 alus oli matkalla Tukholmasta Mäntyluotoon kappaletavaralastissa kun se joutui UC-58:n upottamaksi Rauman edustalla. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden suomalaisen ja kaksi venäläistä alusta. Se palasi vielä marraskuussa upottamaan […]
Göta oli kappaletavaralastissa tulossa Tukholamsta Raumalle kun sen matkan katkaisi saksalainen miinanlaskusukellusvene UC-58 19.5.1917. Göta upotettiin paikkaan Suomen rannikolle 60° 15’N, 19° 44’E. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden suomalaisen ja kaksi venäläistä alusta. Se palasi vielä marraskuussa upottamaan kaksi venäläistä sota-alusta. Samana päivänä kun UC-58 upotti […]
Cleo oli rakennettu 1904 ja oli vetoisuudelta 92 grt. Kesäkuussa Cleo oli matkalla Tukholmasta Vaasaan kappaletavaralastissa kun sen matkan päätti UC-58:n laskema miina 5,5 nm länteen Rönnskärin pookista. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden suomalaisen ja kaksi venäläistä alusta. Se palasi vielä marraskuussa upottamaan kaksi venäläistä sota-alusta. […]
Elinna oli 75 tonnin ruotsalainen purjelaiva (rakennettu 1892). Sotakesänä saksalainen miinanlaskusukellusvene UC-58. Elinna oli maasälpälastissa matkalla Dalaröstä Raumalle kun sen ja UC-58 reitit kohtasivat, Elinnalle varsin tuhoisin seurauksin kun se upotettiin 6.6.1917 Rauman ulkopuolelle. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 ruotsalaista, yhden suomalaisen ja kaksi venäläistä alusta. Se palasi […]
MT1 (25 grt) oli rakennettu Andre Rozenkvist telakalla Turussa vuonna 1917 ja se kuului Venäjän keisarilliseen laivastoon. Valmistumisvuonaan se ajoi Rauman edustalla saksalaisen miinanlaskusukellusvene UC-58:n laskemaan miinaan, samoin kuin sen sisaralukset MT11 ja MT14. wrecksite.eu uboat.net
Sotakesällä 1917 saksalaiset sukellusveneet vaanivat myös Pohjanlahdella. Kapteeni Friedrich Wißmann komensi miinanlaskusukellusvene UC-57:ä joka havaitsi hinaaja Martinniemen lähestyvän Raumaa hinaten kahta proomua (ks Marie ja Tervo). Sukellusvene täytti käskynsä ja upotti vielä silloisen vihollismaan hinaajan ja sen kaksi proomua. Sukellusvene vieraili Suomen rannikolla hieman toisenlaisella asialla myöhemmin samana vuonna marraskuussa kun se toi suomalaisia jääkäreitä […]
Sotakesällä 1917 saksalaiset sukellusveneet vaanivat myös Pohjanlahdella. Kapteeni Friedrich Wißmann komensi miinanlaskusukellusvene UC-57:ä joka havaitsi hinaaja Martinniemen lähestyvän Raumaa hinaten kahta proomua (ks Marie). Sukellusvene täytti käskynsä ja upotti vielä silloisen vihollismaan hinaajan ja sen proomut. Sukellusvene vieraili Suomen rannikolla hieman toisenlaisella asialla myöhemmin samana vuonna marraskuussa kun se toi suomalaisia jääkäreitä ja 2000 kiloa […]
Rakennettu 1874. Kulkuvoimana oli höyrykone, mutta sillä oli myös purjeet. 428 grt ja pituus 43,9 m. Saksalainen sukellusvene upotti Ägirin 3.11.1916 kuusi mailia Rauman Santakarin majakalta. U-22 teki tuhojaan viikon ajan Selkämerellä. Se oli upottanut suomalaisen kuunari Vanadiksen 2.11, seuraavana päivänä ruotsalaisen rahtilaiva Fransin ja Jönköpingin ja nyt Ägirin sekä vallannut vielä samoin ruotsalaisen höyrylaiva […]
Nalle oli rakennettu USA:n ylijäämävarastosta ostetusta hinaajasta jäänsärkijäksi. Se toimi Rauman satamajäänsärkijänä. Nalle katosi Porin edustalla huhtikuussa 1951. Kadonnutta alusta haettiin lentokoneella Säpin pohjoispuolelta. Lopulta havaittiin noin kolmen meripeninkulman päässä Säpin majakasta etelälounaaseen kumollaan ollut pelastusvene. Paikalle lähetettiin pelastusaluksia, mutta ne eivät Nella tavanneet, jonka uskottiin nopeasti painuneen pohjaan veden tunkeuduttua kannelle. Aluksella oli kuuden […]
Ensimmäisessä maailmansodassa saksalainen sukellusvene UC-58 upotti Pohjanlahdella toistakymmentä alusta. Sen uhriksi joutui 6.6.1917 myös ruotsalainen höyrylaiva Edvard, joka oli tuomassa Tukholmasta suolasillilastia Raumalle. Kapteeni Karl Vesper määräsi höyrylaivan upotettavaksi paikassa 20 nm Raumalta. https://en.wikipedia.org/wiki/SM_UC-58 uboat.net: https://uboat.net/wwi/ships_hit/1817.html wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?146241
Elintarvikkeita kuljettava kaljaasi haaksirikkoutunut Uudenkaupungin edustalla. Luvian elintarvikelautakunnalle viljaa kuljettava luvialainen kaljaasi Jalava: on tk. 23 pnä vallinneessa kovassa myrskyssä haaksirikkoutunut Uudenkaupungin edustalla Lyökissä. Koko viljalasti on kastunut Haaksirikon aiheutti ankkuriketjun katkeaminen laivan omistaja ja kuljettaja on entinen luotsi J. Lindgren, Luvialta. (Uusi Suometar 27.10.1917 no 250)
Surkea haaksirikko. 4 wuorokautta köytettynä haaksirikkoiseen laiwaan. 3 miestä saanut surmansa. Wiime maanantaina noin klo 4 aikaan i.p. huomattiin Rauman edustalla olemasta loistolaiwasta Relandersgrundista merellä ajelehtimassa laiwahylky. Tällöin laskettiin loistolaiwasta weteen moottoriwene. jolla lähdettiin lähemmin tarkastamaan hylkyä. Perille tultaessa kohtasi moottoriweneessä olewia kaamea näky. Hylyn peräpuolessa oliwat köysillä kiinnitettyinä laiwan kapteeni ja perämies, joista jälkimäinen […]
Tanskalainen Esbjergistä kotoisin ollut moottorialus Brita Dan (3065 brt) haaksirikkoutui 7.11.1964 Rauman edustalla. Miehistö pelastui?. (Merenkulkuhallituksen tiedonantoja, 48 vuosikerta, 1965) (Mikko Montonen, Itämeren kolmio, Newprint Oy 2006) http://ribewiki.dk/da/Brita_Dan_1964_Rauma https://www.sbib.dk/files/bibliotek/statistik/1964.pdf
Haaksirikon kuuluu eräs täkäläinen laiwuri K. G. Stenrosin omistama kaljaasi Kaarlo tehneen tässä hiljattain. Miehistö on pelastunut. (Satakunta 7.12.1901 no 142)
Haaksirikko. Wiime perjantaita wasten yöllä teki Helsingborgista kotoisin olewa priki Salem haaksirikon Storsanden rannalla, joka on N. W. Rönnskäristä. Alus meni kokonaan hylyksi ja on nyt wettä täynnä noin 10 sylen päässä rannasta. Salem oli wiimeksi lähtenyt painolastissa Trelleborgista ja oli matkalla Luulajaan. (Uusi Suometar 10.9.1902 no 209)
Reposaaren ulkopuolella höyrylaiva Falken Kaskisista upposi 1902 karilleajon seurauksena, mutta saatiin myöhemmin ylös ja talvehti Mäntyluodolla, jonka jälkeen konepajalla on perinpohjaisten korjausten jälkeen laskettu uudestaan vesille. Kansalainen 27.5.1903 no 60 Satakunta 31.1.1903 no 12
Wiime lauantaina ajoi ruotsalainen priki Fennewille Kalmarista karille Siipyyn edustalla Fladan sataman wäylällä wastapäätä Yttergrundin majakkaa. Laiwa jäi karille kokonaan kiinni, eikä sitä saanut irti paikalle saapunut hinaajalaiwa Skaftung. Priki jäänee luultavasti kokonaan hylyksi ja »vahingot owat tuntutuwat. (Vaasa 29.9.1910 no 112)
Keskiwiikkona saapui Porin satamaan parkkilaiwa Nordstjärnan tuoden mukanaan pelastamansa 4-henkisen miehistön kalkkialus Martnesta, joka sanottuna päiwänä oli joutunut haaksirikkoon noin 15 minuutin matkan päässä N.N.O-.suuntaan Kopparstenin johtoloistosta Porin edustalla. Kowassa myrskyssä oli alus saanut wuodon, ja kun sen lastina oli 970 hehtolitraa sammuttamatonta kalkkia, sytytti sisäänvirtaawa wesi tämän heti palamaan tehden kuunari Martinen perikadon warmaksi. […]
Margaretan haaksirikko. Karille joutuneen ruotsinmaalaisen purjelaivan Margaretan haaksirikosta kerromme entisen lisäksi seuraavaa: Sunnuntaina t. l:n 9 p:n aamuna lähti kuunariparkki höyrylaiva ”Aleksis Kiwen” hinaamana Merikarvian Rilspyyn satamasta ulos merelle. Laivaan oli Riispyyssä lastattu 148.57 englannin kuutiosyltä propsia. Kun oli päästy merelle, jätti höyrylaiva ”Margaretan”, joka nyt luotsin ohjaamana purjehti. Tavallisen matkan laivaa ohjattuaan, palasi luotsikin […]
Viime keskiwiikkoiltana haaksirikkoutui Pyhämaan rannikolla Pujon perukassa pyhämaalainen kaljaasi Muisto, kuljettaja ja omistaja A. Imppu. Kaljaasi oli lähtenyt Pyhämaasta lastina lähemmä 100 syltä halloja matkalle Ruotsin puolelle, mutta ankarassa tuulessa täytyi sen palata takaisin etsimään tyynempää vettä. Kuljettaja luottaen paikan tuntemiseensa laski pimeästä huolimatta hywää wauhtia, mutta yhtäkkä alus törmäsi 7 a 8 solmun nopeudella […]
Kaljaasi Kronan haaksirikosa on sen päällikkö Karl Johan Johansson antanut seuraavan meriselityksen: Sitten kun me Koskärin satamasta Merikarvian pitäjästä olimme laivanvarustajayhtiön laskuun ottaneet täyden ja mukavan halkolastin hyvin varustettuun laivaamme, läksimme me sieltä heinäk. 31 p. määränpäänä Tukholma. Matkaa suosivat vaihtelevat tuulet ja kaunis ilma yöhön elokuun 3 p:vää vasten asti, jolloin Enskärin johtoloiston luona […]
Rakennettu 1897, 533 grt ja pituus 49,5 m. Ostettu Suomeen v 1913. Maaliskuussa 1916 Ariel murskaantui jäihin ja upposi. Miehistö pelastui myös jäihin juuttuneeseen ss Lapponiaan. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/526 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?31276 [Haveripaikkaa hakiessa: Paikka 61 50 19 36 on keskellä Selkämerta, Merikarvian korkeudella, 10 km rannikolta merelle. Risto Sajaniemi]
Lavansaarelainen kaljaasi Walve joutui haaksirikkoon Pohjanlahdella Rauman ja Porin välillä. Kaljaasi oli matkalla Pietarista Poriin ruislastissa. Miehistö pelastui. Myrsky repi aluksen purjeet riekaleiksi. Alus pyrki turvaan, mutta päätyi Reposaaren edustalla olevalle matalikolle ja upposi. Haminan Sanomat 14.4.1913 no 84 Käkisalmen Sanomat 29.10.1913 no 124
Paraisilla vuonna 1904 rakennettu 21,94 kaljaasi, pituu 13,47 m. Ostettiin Pyhämaahan 1913. Haaksirikkoutui vuonna 1930 ajettuaan myrskyssä Kihlon rantaa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 446, 588
Vironlahdella vuonna 1891 rakennetu 22,26 rt kaljaasi. Ostettiin Pyhärantaan 1907. Alus tuhoutui myrskyssä Kukolanlahdella ja poistettiin rekisteristä 1918. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 431 [Haveripaikkaa hakiessa: Rauman eteläpuolella Rihtniemessä on Kukolan kylä. Merialue sen edessä on Kukolanlahti. Paikka 61.055 21.405. Risto Sajaniemi]
Koivistolla vuonna 1913 rakennettu 53,27 rt kaljaasi, pituus 22,85 m. Pyhärantaan Lauri ostettiin vuonna 1931 Salosta, jonka jälkeen sillä kuljetettiin pääasiassa polttopuita Turkuun ja Paraisille, paluulastina usein oli kalkkia ja sementtiä. Tällaisella reissulla oltiin myös kesällä 1939 kun aluksen huomattiin ottavan vettä sisäänsä ja se ajettiin Hirslahden Kieronmaan rantaan, jonne se jätettiin hylyksi. Tenho Hella […]
Santtiolla vuonna 1879 rakennettu 39,32 rt kaljaasi. Kaljaasi oli Pyhärantalaisia aluksia, jonne se jäi täysin palvenneena olen hylkynä Santtiolla Vähä-Liikeen rannassa. Rekisteristä Weljekset poistettiin 1912. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 417
Vuonna 1884 Luvialla rakennettu 37,51 rt kaljaasi, pituus 16,03 m. Kaljaasi kuului luvialaiseen tonnistoon kun se ajautui maihin Lyökin luona 26.10 1892. Miehistö pääsi lankkuja pitkin karille, jossa saivat odottaa pelastusta kolmatta päivää. Ainostaan ankkuri ja riki saatiin pelastettua, kaiken muun otti meri omakseen. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. […]
Vuonna 1892 Vehkalahdella rakennettu 95,08 rt kaljaasi, pituus 27,50 m. Vuonna 1934 kaljaasi ostettiin Eurajoelle, Kuivalahteen. Kaljaasilla kuljetettiin pääasiassa halkoja Tukholmaan ja Turkuun. Vuoden 1937 alkusyksystä vallitsi Selkämerellä hirmumyrsky, joka koitui useamman aluksen tuhoksi (ks kaljaasi Femma). Myrsky koitui myös Johanneksen tuhoksi, joka upposi Kuivalahden Särkän salmeen. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New […]
Finströmissä vuonna 1918 rakennettu 31,81 rt kaljaasi, pituus 24,94 m. Kaljaasi oli varustettu 40 hv:n moottorilla. Alus ostettiin vuonna 1929 Eurajoelle, Kuivalahteen. Vuoden 1937 alkusyksystä Selkämerellä vallitsi hirmumyrsky ja Femma ajautui Luvian Huilkarin (Huilrunnin?) rantaan, jossa joutui tuhon omaksi. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 345, 485, 566
Vuonna 1900 Pyhäjoella rakennettu 34,29 rt kaljaasi, pituus 16,91 m. Alus ostettiin Eurajoen Kuivalahteen vuonna 1916. Aluksella kuljetettiin pääasiassa halkoja Turkuun ja lähikaupunkeihin. Syksyllä 1921 vallitsi ankara myrsky ja neljä kaljaasia oli hakeutuneen Uudenkaupungin edustalla olleiden Haurusten saarten suojaan hätäsatamaan. Näistä eurajokelainen Santtio oli ajautunut rantakiville niin pahoin, että joutui kokonaan hylyksi. Muutkin suojaan hakeutuneet […]
Vuonna 1873 Vironlahdella rakennettu 22,66 rt kaljaasi, pituus 14,55 m. Uuteenkapunkiin alus ostettiin 1890, josta se myytiin Pyhärantaan 1907. Alus tuhoutui myrskyssä Kukolanlahdella ja poistetiin rekisteristä 1918. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 266 [Haveripaikkaa hakiessa: Rauman eteläpuolella Rihtniemessä on Kukolan kylä. Merialue sen edessä on Kukolanlahti. Paikka 61.055 21.405. Risto […]
Vuonna 1891 Rauman mlk:n Hanhisissa rakennettu yksimastoinen sumppu, jonka vetoisuudeksi on ilmoitettu 25 nrt ja pituudeksi 50 jalkaa. Alus vaihtoi omistajaa useita kertoja ja jossain yhteydessä se myös muutettiin jahdiksi. Alus oli haaksirikkoutunut joskus ennen vuotta 1915, jolloin se poistettiin rekisteristä Hirslahden Naperonpuhdissa. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/nalle.htm
Lefve oli rakennettu 1884 Raumalla, vetoisuus 229,15 rt, pituus 34,29 m. Pääisäntä G.Granlund. Rauman rekisteritunnus R13. Vuonna 1884 Raumalla rakennettu 113 lästinen kuunari, pituus 116 jalkaa. Vuonna 1897 kuunari lähti vielä lokakuussa Saksan matkalle. Se lähti paluumatkalle Lyypekistä 11.marraskuuta. Lefveä ruvettiin odottelemaan palaavaksi kotisatamassaan. Levottomuutta lisäsi Selkämerellä tuolloin vaikuttanut harvinaisen kova myrsky. Kuuskajaskarin rannasta löytyi […]
Vuonna 1866 Raumalla rakennettu 455 nrt:n parkki, pituus 140 jalkaa. Vuonna 1898 Arvio kärsi haaksirikon Rauman edustalla. Alus oli odottanut luotsia Relandersgrundin läheisyydessä, josta myrsky sen oli painanut Santakarin rantaan, jossa alus tuhoutui täysin. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/arvio.htm
Vuonna 1858 Saksan Swinemundessa rakennettu 346 nrt:n parkki, joka ostettiin ensin Uuteenkaupunkiin ja sieltä Pyhämaahan. Wasaborg joutuu haaksirikkoon Pyhämaan Pujon edustalla Närvenkarin rannassa. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/wasaborg.htm Haaksirikkoja. Pyhämaalainen parkki Wasaborg, kapteeni Henriksson, joutui matkalla Maarianhaminasta Pyhämaahan haaksirikkoon Haurusten satamassa Uudenkaupungin ja Rauman keskiwälillä arwatenkin hirmumyrskyssä yöllä tiistaita wastaa. Laiwa on vakuuttamaton. Wäki pelastunut. (Uusi Aura 23.11.1897 no […]
Kovin pitkään ei Prinssi kerinnyt meriä kyntää. 280 nrt:n kuunari rakennettiin Pyhämaan Pitkäluodossa. Prinssi haaksirikkoutui neitsytmatkallaan Kajakulman lähellä. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 447, 582 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/prinssi.htm
Vuonna 1899 Pyhärannassa rakennettu 23 nrt:n kaljaasi. Alus vaihtoi useasti omistajaan päätyen viimeksi Santtioon vuonna 1920. Seuraavana vuonna Neitto joutuu hylyksi Santtion edustalla Pihlajakarin luoteispäässä. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 417, 446 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/neitto.htm
Vuonna 1905 Pyhärannassa rakennettu pieni 23 nrt:n kaljaasi. Ostettiin Pyhärantaan, jossa kaljaasiin asennettiin 35 hv:n moottori. 28.7.1920 kaljaasi koki haaksirikon Kursilan Karhunmaan rannassa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 446 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/kaleva.htm