Haverit.netEurajokilainen Wuojoki Gods Ab:n omistama suurenpuoleinen hinaajahöyrylaiva Assistance upposi Gåshällan luotsipaikan luona Kaskisten pohjoispuolella törmättyään matalikolle. Laiva makaa kuuden sylen syvyydessä niin että vain mastonhuiput jäivät pinnalle. Laiva oli matkalla Raumalta Kemiin noutamaan Wuojoki-yhtiön tukkilauttaa. Laivaa ei saatu pelastattua vaan se jäi hylyksi. Rauman Lehti 8.9.1914 no 100 Uudenkaupungin Sanomat 12.9.1914 no 101 Åbo Underrättelser […]
Joulukuun 23. 1916 raumalta lähtenyt ruotsalainen höyrylaiva Frigga (247 brt) ajoi miinaan Valkeakarin edustalla. Onnettomuudessa sai surmansa laivan lämmittäjä. Miinan oli todennäköisesti laskenut saksalainen UC 27. Karjalan Aamulehti 6.1.1917 no 4 Pedersöre 7.1.1917 no 10 Savolainen 13.1.1917 no 4 Hufvudstadsbladet 4.2.1917 no 33 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, […]
Saksalainen sukellusvene UB 36 teki purjehduskaudella 1916 tuhojaan Selkämerellä. Vene upotti lokakuussa Mäntyluodon luoteiskulmalla pienen 88 brt:n ruotsalaisen Ellyn. Hufvudstagsbladet 26.11.1916 no 322 Uusi Aura 28.11.1916 no 321 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 399-400
Tammikuussa 1916 vesille laskettiin saksalainen sukellusvene UB 36 ja sen päälliköksi määrättiin luutnantti Kurt Albrecht. Kolmannen matkan operaatioalue oli Selkämeri. Ensimmäinen tarkastettava alus oli vanha ruotsalainen kuunari Anna, joka oli kuljetamassa rautamalmia Ruotsista. Lasti tulkittiin sotakieltotavaraksi ja laiva upotettiin räjäyttämällä 30.7.1916 Rauman edustalla. Sosialisti 16.8.1916 no 187 Vakka-Suomi 19.8.1916 no 91 Rauman merenkulun historia, Hannu […]
185 lästinen (183,15 rt, pituus 25,09 m) kuunari Siivo oli rakennettu Rostockissa vuonna 1844. Sen pääisäntä Raumalla oli Wilhelm Gustaf Zimmermann. Talvehtimassa ollut Siivo upposi Rauman edustalla 1898. Siivon signaalitunnus Rauman laivarekisterissä oli VDBQ. Uusi Aura 22.1.1898 no 10 Sanomia Turusta 22.1.1898 no 17 Rauman Lehti 22.1.1898 no 8 Kansalainen 22.1.1898 no 11 Rauman merenkulun […]
Raumalainen 50 lästinen kuunari Alkaja (kapt. Anders Fröberg) ajatui maihin Isokarin läheisyydessä joulukuussa 1863 sen ollessa viemässä puutavaralastia Lyypekkiin. Miehistö pelastettu. Alkajasta pelastettua laivairtaimistoa myytiin alkuvuodesta järjestetyssä huutokaupassa. Björneborg’s Tidning 11.12.1863 no 50 Åbo Underrättelser 15.12.1863 no 148 Lännetär 16.12.1863 no 25 Helsingfors Tidningar 16.12.1863 no 292 Helsingfors Dagbladet 17.12.1863 no 293 Finlands Allmänna Tidning […]
Syyskuun 9. päivä 1842 haaksirikkoutui ruotsalainen priki Försöket Aikon saaren edustalla Mansikkakarin rantaan, jolloin osa laivan puutavaralastista pelastettiin karille. Pelastettu lasti inventoitiin huolellisesti ja huutokaupattiin myöhemmin. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 146 Åbo Underrättelser 24.9.1842 no 75 Åbo Underrättelser 28.9.1842 no 76 Åbo Underrättelser 1.10.1842 no 77 […]
Raumalainen pieni viiden lästin alus (öppna kajut båt) Lilla Pärlan upposi vuonna 1810 Rihtniemen edustalla. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 118
Joulukuussa 1788 antoi porvari Matts Lagersted haastoi kauppias Petter Österingin oikeuteen neljänneksen omistamastaan aluksen Sofia Albertinen haaksirikkoon saattamisesta. Vuoden lähestyessä loppua oli tarkoitus purjehtia kotisatamaan Raumalle. Lyökki oltiin sivuutetty vielä kirkkaassa säässä ennenkuin usva oli laskeutunut Kantovuoren kohdalla. Haaksirikon väitettiin tapahtuneen, koska perämies Jöran Haurus oli ollut koko matkan humalassa eikä ollut osannut asettaa kurssia […]
Parkki Osmo oli rakennettu 1869 Raumalla. Rauman laivarekisterissä sen signaalitunnus oli RBKT. Parkin vetoisuus oli 751,25 rt ja pituus 55,67m. Vuonna 1937 alusta oltiin kunnostamassa purjelaivamuseoksi Uudessakaupungissa, mutta työ oli pysähdyksissä pitkät ajat varojen puutteen vuoksi. Kesäkuussa 1937 vallinneessa myrskyssä aluksen ankkurikettingit katkesivat ja vaurioitunut alus jäi makaamaan pohjaan vesilastissa. Vaasa 27.6.1937 no 168 Tenho […]
Parkki Prospero (372,93 rt) oli rakennettu Rostockissa vuonna 1853. Aluksen mitta oli 39,37 m. Jo iäkästä ”pikapurjehtijaa, kuparipulteilla rakennettua laivaa” kaupattiin Raumalla huhtikuussa 1901 ”halvalla”. Elokuussa alus jo oli uponnut kaupungin satamaan. Satakunta 18.4.1901 no 45 Rauman Lehti 15.8.1901 no 92 Rauman Lehti 17.8.1901 no 93
Raumalaisen kuunariparkki Delfin (rekist. R29) vetoisuus oli 195,05 rt ja pituus 31,65 m. Alus oli rakennettu Tanskassa. Delfin (kapt. Blomqvist) oli lähtenyt Travemundesta lokakuussa 1896. Ehdittyään Ahvenanmaalla Getan tasalle joutui alus ankaraan syysmyrskyyn. Yön aikana parkki sai useita pohjakosketuksia, kunnes ajelehti kalliota päin ja pirstoutui Wekarin (?) saaren luona, 4-5 peninkulmaa Uudestakaupungista. Hylystä saatiin pelastettua […]
264 lästinen porilainen laiva Atlas haaksirikkoutui 1834 (mahdollisesti 1835) Pohjanlahdella. Epävarmuutta on, oliko kippari valinnut Pohjanlahden länsi- vai itärannikon reitiksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 30
Translubeca oli 74.1 m pituinen ja 10.7 m leveä dieselmoottoroitu saksalainen rahtialus. Se oli vuoden 1975 viimeisenä päivänä matkalla terästankolastissa Luulajasta Belfastiin kun se joutui Selkämerellä kovaan, 10-12 boforin myrskyyn. Ollessaan 40 mpk Porista luoteeseen alus oli saanut pahan kallistuman. Lasti oli ilmeisesti siirtyillyt ruumassa. Apuun kiirehti neuvostoliittolainen säiliölaiva Ligovo, joka pelasti seitsemän miehistön yhdeksästä […]
RAHTILAIVA WISCHHAFENIN TALVINEN HAAKSIRIKKO Hampurilaisen Heinrich von Bergen varustamon omistama 500 brt:n moottorilaiva Wischhafen oli matkalla Lyypekistä Mäntyluotoon 700 tonnin glaubersuolalastissa. Laiva oli vuonna 1958 rakennettu 64 metrinen rahtilaiva, jossa kansirakennus sijaitsi tyypilliseen tapaan laivan perässä. Miehistöä merikapteeni Hans von Allwördenin lisäksi oli kahdeksan henkeä. Alus kynti merta Rauman ulkopuolella kovassa ja jäätävässä pohjoistuulessa tammikuun […]
Raumalainen sanomalehti kertoo, että torstaina 25.10.1888 klo 5.30 ajoi tanskalainen priki ”Rota”, kapteenina Jörgenssen, karille ns. Aikon matalille. Alus oli matkalla painolastissa Kööpenhaminasta Reposaareen, kun se kovan tuulen ja sumun takia ajautui matalikolle. Paikalliset kalastajat toivat laivan 8 henkisen miehistön Raumalle. Kuukautta myöhemmin pidetyssä huutokaupassa myytiin; ”Rota:sta korjatut taklaasit, purjeet, ruokatavarat ja muu kalusto, kuin […]
Kerrotaan, että venäläiset polttivat Matts Joninpoika Bergin aluksen Kristiinankaupungin Skaftungissa vuonna 1713. Purjeiden kaupunki, Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Christer Norrvik, Oy Fram Ab, Vaasa 1999, s. 23
Merikarvian edustalle haaksirikkoutui alus vuonna 1660. Alus oli 60 lästin kantoinen ja sen omisti kaksi vaasalaista miestä. Merikarvialaiset rantarosvot hajoittivat ja ryöstivät aluksen. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 30
Kuunari Minnet ajoi karille vuonna 1852 Härkmeren pookin luona (Torngrund) Kristiinankaupungissa. Aluksen omisti J.R. Sandbeg ja kapteenina oli C.J. Pettersson Uudestakaarlepyystä. Minnetin kantavuus oli 60 lästiä. Purjeiden kaupunki, Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Christer Norrvik, Oy Fram Ab, Vaasa 1999, s. 130, s. 233, s. 615
Uudenkaupungin luona ruotsalainen purjelaiva merihätään täyttyen vedellä. Miehistö pelastui kokonaisuudessan. Uudenkaupungin Sanomat 8.10.1912 no 114 Wiipuri 8.10.1912 no 232 Uudenkaupungin Sanomat 10.10.1912 no 115 Mikkelin Sanomat 10.10.1912 no 115 Västra Nyland 10.10.1912 no 117 Vakka-Suomi 10.10.1912 no 115 Suomalainen Wirallinen Lehti 24.10.1912 no 247
Ahvenanmaalainen kaljaasi Elsa joutui kamppailemaan lokakuussa 1912 Lyökin luona. Kaljaasi oli halkolastissa matkalla Luvialta Tukholmaan. Elsa joutui ankkuroitumaan myrskyä pitämään. Ankkurit pettivät ja alus ajautui rantaan, jossa riki menetettiin. Alus saatiin hinattua myöhemmin Uuteenkaupunkiin. Uudenkaupungin Sanomat 5.10.1912 no 113 Turun Sanomat 6.10.1912 no 2337
Kaljaasi upposi kahdentoista sylen syvyyteen noin yksi maili NV / V Kojakarista Reposaaren luona. Aluksen kaksi mastoa pistää merestä, toinen kolmen ja toinen yhden jalan korkeudelle. Helsingfors Dagblad 30.9.1868 no 227
RAHTILAIVA CERES JA KOHTALOKAS KALLISTUMALokakuun 10. päivä vuonna 1973 valkeni harmaana ja myrskyisenä, kun moottorilaiva Ceres kynti pohjanlahdella matkalla Kemistä Saksaan, Rostockiin. Laivan ruumassa oli lastina paperia ja selluloosapaaleja 1500 tonnia. Kansilastina oli lisäksi 240 tonnia selluloosapaaleja. Tuuli puhalsi yli 20 m/s pohjoisesta ja laiva kallisteli perän takaa puhaltavassa tuulessa. Myrsky oli raivonnut koko yön […]
Troolari Anneli (ex Vesta) oli matkalla ulos, kun se lauantaina 31.1.1970 joutui jäiden puristuksiin Kylmäpihlajan ulkopuolella. Maanantaina 2.2.1970 klo 13 aikaan jäiden paine puristi aluksen kyljet konehuoneen kohdalta puhki ja väki jätti laivan pelastautuen jäälle.Anneli oli vetoisuudeltaan 67.2 tn ja aikaisemmin toiminut mm. tulli- ja rajavartiolaitoksen aluksena. Se oli upotessaan ilmeisesti Suomen vanhin kalastusrekisterissä ollut […]
Raumalle matkalla olleen ruotsalaisen Astrid:n (204 grt) upotti tykkitulella 11.11.1916 saksalainen sukellusvene U-22. Hylky on osin palanut. Miehistö pelastui.Tuohon aikaan Rauma oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääsatama. I maailmansodan aikana saksalaiset sukellusveneet upottivat Pohjanlahteen viitisenkymmentä alusta. Niistä Rauman ja Gävlen väliselle merialueelle noin kolmekymmentä. Vakka-Suomi 28.11.1916 no 134 Suomalainen Wirallinen Lehti 9.1.1917 no 6 Uboat.net: https://uboat.net/wwi/ships_hit/512.html Wrecksite.eu: […]
Turkulainen kaljaasi Simon (kapt. Forström) oli lautalastissa matkalla Luulajasta Lyypekkiin kun se 27-28 päivien välissä elokuussa 1871 kun se vaurioitui Finngrunnanin kohdalla Pohjanlahdella niin pahoin, että miehistön oli jätettävä alus. Paikalle tullut Charlotta-kuunari pelasti miehistön. Sanomia Turusta 11.8.1871 no 32 Keski-Suomi 26.8.1871 no 34
Kaljaasi Alku oli 64 lästin vetoinen oululainen alus. Se purjehti Oulusta vuosina 1827-30 ja määrasatamat olivat yleensä Ystad, Malmö, Kööpenhamina ja Tukholma. Vuoden 1830 lokakuussa se oli jälleen kerran lähtenyt Oulusta kapteeni Samuel Henr. Sahlbomin päällikkyydessä. Se tuhoutui kuitenkin Kaskisten edustalla (toisen tiedon mukaan Kokkolan edustalla). Koko kahdeksanhenkinen miehistö menehtyi onnettomuudessa. Ruotsissa pidettiin huutokauppa siellä […]
14.10.1879 joutui kapteeni Steniuksen oma Maria -niminen raumalainen priki haaksirikkoon palatessaan Lyypekin matkaltaan. Laivaväki pelastui. Maria oli rakennettu 1858 ja oli vetoisuudeltaan 85 lästiä. Onnettomuus sattui ns Niemikovan karilla, n 2 nm Raumalta. Sanomia Turusta 22.10.1879 no 84 Suomalainen Wirallinen Lehti 23.10.1879 np 126 Morgonbladet 22.8.1882 no 193 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella – […]
Haaksirikko. Sen mvrskyn ajalla, jota menneen wiikon loppupuolella raiwosi, on paljon haaksirikkoja tapahtunut. Taaskin kuuluu eltä kuunari ”Emerentia”, katteini B. W. Fröberg, kotoisin Ruotsista, oli matkalla Tukholmasta Hernösand’in kaupunkiin pohjois-Ruotsissa, lastattuna painolastilla joutunut myrskyn ja kowain laineiden ruhjottawaksi. Tuuli oli repinyt kaikki purjeet, joten ei kuunarilla muuta neuwotsi kun myötä tuulessa lähteä hätäsatamaa etsimään. Perjantaina […]
Marraskuussa 1947 Pohjanlahdella vallitsi Ankara lumimyrsky, joka koitui luvialaisen moottorikuunari Saturnin ja sen miehistön kohtaloksi. Saturn oli matkalla täydessä puutavaralastissa Kemistä Etelä-Ruotsiin. Reposaaren kohdalla se joutui ankarassa myrskyssä ohjauskyvyttömäksi ja ajautui täysin purjein Reposaaren edustalla sijaitsevan Tarhakarin rantaan. Yhdeksänhenkinen miehistö oli nähtävästi päässyt siirtymään pelastusveneisiin, mutta vain viiden miehistön jäsenen jäätyneet ruumiit löydettiin 2 km […]
Vårdöstä kotoisin ollut moottorijahti Reima ajoi karille Uudenkaupungin edustalla olevalle Harmaaletton matalikolle Lyökin ulkopuolella, jonne se lopulta jouduttiin jättämään hylyksi. Reima oli parkkilastissa matkalla Maarianhaminasta Raumalle. Uusi Aura 1.8.1938 no 203 Varsinais-Suomi 2.8.1939 no 174 Helsingin Sanomat 3.8.1938 no 205 Uudenkaupungin Sanomat 4.8.1939 no 87
Haaksirikko Pohjanlahdella. Keskiwiikkona aamulla lähti Reposaarelta ruotsalainen moottorikuunari.Hawörnen, täydessä puutawaralastissa matkalle Etelä-Ruotsiin. tultuaan Säpin eteläpuolelle noin 16 meripenikulman päähän Säpistä. alkoi laiwa. saatuaan jostain syystä kowan wuodon, nopeasti upota. Miehistö poistui laiwasta ia pelastui Relanderinmatalan loistolaiwaan. Laiwa on todennäköisesti uponnut, sillä haaksirikkopaikalta on löydetty wain uiskentelewia lankkuja. (Sosialisti 6.8.1928 no 181) Uusi Suomi 4.8.1928 no […]
Hl Luna (1.079 nrt) oli rakennettu 1905 Fredrikstadissa Norjassa. Aluksen pituus oli 65,98 m ja sen kotisatama oli Tukholma. Luna oli erittäin vaaralliseksi osoittauvalla matkalla Mäntyluotoon 6.12.1914. Luna oli juuri luotsien ohjaamana lähdössä pois Mäntyluodon satamasta kun siltä havaittiin toisen ruotsalaisaluksen Everildan luona hirveä räjähdys. Välittömästi selvisi, että Everilda oli ajanut miinaan ja nopeutta nostettiin, […]
Hl Everilda (1.387,84 brt / 1.046,84 nrt) oli rakennettu 1882 Englannissa. Aluksen mitta oli 72,85 m. Aluksen kotisatama oli Helsingborg. Alus oli tuomassa Tukholmasta Mäntyluotoon ruumassaan kappaletavaralastia ja kannelle oli lastattu tynnyreissä kloorikalkkia. Kun 6.12.1914 oltiin 6-7 nm päässä Mäntyluodosta havaittiin komentosillalta ajomiina 100 metrin päässä styyrpuurin puolella. Tuskin vaarallinen miina oli saatu ohitettua kun […]
Parkki August (346,20 brt, 313,20 nrt) oli rakennettu 1871 Ruotsin Härnösandsissa. Parkin pituus oli 40,02 m. Aluksen kotisatama oli Tukholmassa. Sen ollessa matkalla 21.10.1916 Gevlestä Raumalle saksalainen sukellusvene U-59 pysäytti sen Lyökin pookin lähistöllä ja kahdeksan miehistön jäsentä komennettiin vedenalaiselle, jonka jälkeen parkki upotettiin. Uusimaa 29.12.1916 no 147 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?173190 Uboat.net: https://uboat.net/wwi/ships_hit/6693.html Dyk & Hav: […]
Hl Åhus (347,53 brt, 227,92 nrt) oli rakennettu 1890 Norjassa ja sen pituus oli 39,5 m. Ähus oli tulossa Mäntyluotoon 17.1.1915 kun sen nähtiin ajavan miinaan Relandergrundin lähistöllä. Aluksessa arvellaan olleen yhdeksän miestä ja kaksi suomalaista luotsia, joista kukaan ei selvinnyt räjähdyksestä. Veckobladet 23.1.1915 no 7 Västra-Finland 9.2.1915 no 15 Wasa-Posten 10.2.1915 no 12 Veckobladet […]
Kolmimastoinen kuunarilaiva Esmeralda (100 lästiä, 378 tn) oli rakennettu 1869 Nantesissa ja oli pituudeltaan 38,25 m. Sen signaalitunnus Rauman laivarekisterissä oli TFNM. 3.10.1899 kuunari oli painolastissa matkalla Lyypekistä kohti kotikaupunkiaan kun se haaksirikkoutui Rauman edustalla. Uudenkaupungin Sanomat 4.10.1899 no 77 Uusi Suometar 6.10.1899 no 250 Uusi Aura 7.10.1899 no 117 Vasabladet 10.10.1899 no 121 Åbo […]
Åter två svenska fartyg sänkta utanför Raumo. Eilen puolenpäivän aikaan saksalainen sukellusvene Rauman edustalla upotti ruotsalaiset purjealukset ”Ellen” ja ”Alida”. Ruotsalainen höyrylaiva, jonka nimeä ei tiedetä, pääsi satamaan. Uponneiden alusten miehistöt saapuivat Raumalle eilen klo 1 päivänä. (Wiborgs Nyheter 8.6.1917 no 129)
Åter två svenska fartyg sänkta utanför Raumo. Eilen puolenpäivän aikaan saksalainen sukellusvene Rauman edustalla upotti ruotsalaiset purjealukset ”Ellen” ja ”Alida”. Ruotsalainen höyrylaiva, jonka nimeä ei tiedetä, pääti satamaan. Uponneiden alusten miehistöt saapuivat Raumalle eilen klo 1 päivänä. (Wiborgs Nyheter 8.6.1917 no 129)
Kuunari Björn, Pori, 280 rt., rakennettu 1869 Ruotsissa, omisti Edith Heino, tuhoutui Reposaaren edustalla vuonna 1920. Ylimaa 25.11.1920 no 133 Länsi-Suomi 11.12.1920 no 141 Turun Sanomat 11.1.1921 no 4938
Kingston (218 grt) oli suomalainen 33,9 metrinen troolari, joka upposi myrskyssä Ahvenanmaan pohjoispuolella 25.2.2000. Nelihenkinen miehistö menehtyi turmassa. Kingstonin hylky löydettiin 80 metrin syvyydestä ruotsalaisen pienoissukellusveneen avulla. Wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kingston_(troolari) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?297478
Rahtilaiva Kehrwieder (340 grt) oli rakennettu 1943 ja sen pituus oli 44,6 m. Suomeen alus ostettiin 1993, jolloin sen kotisamaksi tuli Helsinki. Jo hankintavuotta seuraava vuonna alus koki haaksirikon 1.10.1994 10 nm Uudenkaupungin ulkopuolella Nurmisen saaren pohjoiskärkeen. Alus oli palaamassa tyhjänä Olkiluodosta Uuteenkaupunkiin kun myrsky työnsi aluksen keulan tiukasta maihin. (Suomen yli pyyhkäissyt syysmyrsky teki […]
Kuunari Ingrid (287 grt) oli rakennettu 1865 ja oli pituudeltaan 34 m. 25.6.1910 ollessaan matkalla painolastissa Yxpilasta Pyhämaalle kärsi se haaksirikon lähellä määränpäätään. Uusi Aura 7.7.1910 no 78: Åbo Underrättelser 7.7.1910 no 181 Wrecksite.eu Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 556
Kuunari Gefion (143 grt) oli rakennettu Tanskassa puusta 1926 ja varustettu apukoneella. Moottorikuunarin pituus oli 29,5 m. Ollessaan matkalla Ruotsin Örnsköldsvikiin 18.9.1963 sai alus konevian ja vakavan vuodon, jonka seurauksena lopulta upposi Itämerellä. Viisihenkinen miehistö saatiin turvaan uppoavasta aluksesta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. […]
Lokertti on kaksi- tai kolmimastoinen lokkerttipurjeilla varustettu purjealus. Alfred rakennettiin 1851 ja sai kotisatamakseen Lumparlandin Ahvenanmaalla. Alfredin matkan pää oli Lökössä, jossa se kaatui ja tuhoutui muutaman purjehduskauden jälkeen vuonna 1885. Kuusihenkinen miehistö joutui kellumaan lankkujen päällä seitsemän tuntia ennenkuin heidät saatiin turvaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766 Rauman Lehti 13.6.1885 […]
Saksalaiset upottivat ruotsalaisen moottorikuunari Olgan 20.5.1917 Isokarin ulkopuolella. (Per-Olaf Ekman, Havs vargar). VIDEO Mtv-uutiset 3.6.2012
Kuunari Emma ostettiin Tanskasta 1905 ja rekisteröitiin Uudenkaupungin laivarekisteriin. Mittakirjan mukaan sen pituus oli 29,77 m ja nettovetoisuus 184,85 rek.tonnia. Vuoden 1919 kesällä Emma vei Suomesta kaksi puutavaralastia Tanskaan, joilta se saapui Reposaareen syyskuun lopussa. Ankkurit pettivät ja Emma ajautui rantamatalikolle jääden hylyksi. (Kaiku Varjonen, Meren ja Jumalan armoilla. Uudenkaupungin viimeiset purjelaivat 1914-1942. Uudenkaupungin kirjapaino […]
Haaksirikko. Kuunari Pyyhämaatar, jota kuljettaa kapteni Pihlman, on viime kuun 19 p:nä tehnyt haaksirikon Talholman eteläpäässä. Lastina oli puutawaroita. (Uudenkaupungin Sanomat 21.1.1892 no 1)
Rakennettu 1866, vetoisuus 65 lästiä ja kotipaikka Hammarland Ahvenanmaalla. Tuhoutui ajetteaan rantaa Reposaaren luona vuonna 1878. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788 Åbo Posten 5.11.1878 no 258
Kuuuarilaiwa,Usko, jonka omistaa kapteeni Ekroth, ja joka oli kaukana Rauman ulkosatamassa ankkurissa alkoi, kun molemmat ankkurikettingit oliwat katkenneet, kello 5 ajoissa tiistai aamulla siirtyä pois paikaltaan. Se ajantui Järviluodon rannalle, missä se, kiwiä wastaan murskantuneena, on saanut aukkoja pohjaansa, ja muutoinkin wahingoittunut siinä määrin, että pelätään sen tulewan ehkä täydelleen haaksirikkoiseksi. (Uudenkaupungin Sanomat 19.11.1897 no […]