Haverit.netTanskalainen ollut moottorilaiva Irland ajoi marraskuussa 1935 matalalle Vaasan edustalla Norrskärin luona. Lastina oli 5.000 tonnia vehnää, joka pilaantui käyttökelvottomaksi. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 214 Vaasa 21.11.1935 no 271 Salon Seudun Kunnallislehti 28.11.1935 no 136 Ilkka 28.11.1935 no 276 Vaasa 29.11.1936 no 278 Kajaani 30.11.1935 no 136 Raahen […]
Höyrylaiva Carl XV ajoi 4.7.1936 karille Vaasan edustalla Rönnskärin ja Norrskärin välissä. Matkustajat, joita aluksella oli 50 siirtyivät pelastusveneisiin. 7.7. ilmoitettiin, että alus on jätettävä, koska mitään ei sen eteen ollut tehtävissä kovassa myrskyssä. Karilleajo oli tapahtunut Wargögaddarna-matalikon eteläpuolella. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 131 Ilkka 5.7.1936 no 177 […]
Kaljaasi Ester tavattiin ajelehtimassa köli ylöspäin Vaasan edustalla Björkön luona syyskuussa 1909. Kun kaljaasi saatiin käännettyä kölilleen tavattiin aluksesta kolmen merimiehen ruumiit. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 127 Haminan Sanomat 21.9.1909 no 105
Kuunari Alphean (kapt. Rasmus Gommes, 173,29 rt) kohtaloksi koitui 1.10.1879 pahamaineiset Wargögaddarna Vaasan Bergön saaristossa. Kuunari oli kotoisin Schleswigistä ja oli pyrkimässä Malmöstä Skellefteåhon. Alus sai pohjakosketuksesta vuodon ja vaipui kantta myöten pohjaan. Miehistö pelastui. laivairtaimistoa kaupattiin myöhemmin järjestetyssä huutokaupassa. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 124 Helsingfors 4.10.1879 no […]
Tanskalainen parkki Skjeldemöen (kapt. Johan Bernhard Johsen) oli tulossa painolastissa Dünkirchenistä määränpäänä Skellefteå kun se sai pahan kallistuman Vaasan edustalla Niskalla Grundilla, kaakkoon Rönnskäristä 18.9.1879. Koska laiva otti voimakkaasti vettä päätti miehistö jättää aluksen. Alus oli eksynyt kurssista merivirtojen johdosta. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 124 Vasabladet 20.9.1878 no […]
Syksyllä 1849 raivosi Pohjanlahdella myrsky kun kaljaasi Julius (kapt. Strandblom) oli viemässä 700 tonnin kruunun jauholastia Porista Ouluun. Lokakuun 14. päivänä päätettiin pyrkiä Kokkolaan sataman suojiin ja otettiin suunta kohti Tankaria. Myrskyssä saatiin kuitenkin pohjakosketus. Miehistö yritti pelastautua kiipeämällä takilaan. Kolme miehistön jäsentä saatiin pelastettua. Perämies H. Eriksson jätti 22.10.1849 Kokkolassa meriselityksen. Åbo sjöfarts historia […]
Carl Gustaf Wolff oli aikanaan Vaasan merkittävin laivanomista. Eräs hänen laivoistaan oli 102½ lästiä vetävä priki Vänskapen, tehty 1830 Petsamossa. Priki oli tulossa kapteeni C.W. Strömstenin komennossa Liverpoolista, lastina 1.900 tynnyriä suolaa kun se haaksirikkoutui 11.10.1848 Vaasan lounasipuolella Wargögaddarenin luona. [Risto Sajaniemi: Wargö on nykyään Bergö. Bergögaddarna 62.92 N 20.84 E. Strömmingsbådanin ja Valassaarten väliä […]
Kuunari Alexander (kapt. P. Bocklund) oli tervalastissa matkalla Vaasasta Tukholmaan kun se haaksirikkoutui Wallgrundetilla 4.11.1854. Lasti ja alus menetettiin kokonaisuudessaan. [Risto Sajaniemi: Wallgrundet ei löydy.] Gefle 25.11.1854
Kuunari Delphin (kapt. Westerberg) oli matkalla Tukholmasta Luleåån kun se haaksirikkoutui 13-14.9.1858 Vaaan edustalla Östra Norrskärissä. Gefle 23.10.1858 Svenska Tidning 21.10.1858 Dagli Allehanda 21.10.1858
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunari Ceres (kapt. John Palm) sai vuodon 31.5.1865, joka paheni niin, ettei alusta enää pumpuilla voinut pitää tyhjänä. Lopulta miehistön oli jätettävä alus ja siirryttävä apuun tulleeseen norjalaiseen alukseen, josta heidät lopulta laskettiin maihin Siipyyssä. Alus oli matkalla Lyypekkiin. Sanomia Turusta 16.6.1865 no 24 Suometar 19.6.1865 no 139 Helsingfors Tidningar 29.6.1865 no […]
Suomen Sodan aikaan menettiin kovassa myrskyssä Kaskisissa 2.10.1808 Maria-niminen alus (jagtbåt) ja sen kyydissa olleet 20 hevosta. Gefleborgs Läns Weckonblad 31.10.1812
Avokantinen kaljaasi (hukare galeas) Wälgång haaksirikkoutui 2.10.1808 myrskyssä evakuoinnin yhteydessä Kaskisissä matkalla Gevleen. Haaksirikossa menetettiin tykistöä ja ammuksia. Toisessa lähteessä puhutaan Anna-nimisestä jahdista saman haaksirikon yhteydessä. Gefleborgs läns Wecko-Blad 21.10.1812 (31.10.1812?)
Kokkolan edustalla (”Rinögrundet i Kellvia socken”) haaksirikkoutui 50-60 lästinen kaljaasi 26.5.1806. [Risto Sajaniemi: Kellvia on Kälviä. Renögrundet on ulkosaari Kokkolan pohjoispuolella.] Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, DM.05-06
24.6.1805 haaksirikkoutui Vaasassa (”vid Gula hällen”) terva- ja pikilastissa ollut alus, joka oli matkalla North Carleystä Tukholmaan. Lasti ja takila saatiin pelastettua. [Risto Sajaniemi: Vaasasta ei löydy Gula Hälleniä. On pieni luoto Ruotsin rannikolla Arkösundin eteläpuolella.] Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dm.05-06
Syksyinen pimeys ja myrsky aiheuttivat lähes samassa paikkaa peräkkäin kahden suomalaisen aluksen haaksirikot lokakuussa 1958. Onnettomuudet johtuivat majakan puutteesta, joka voisi ohjata merenkulkijat vaarallisten Bergö Gaddarnan (Wardögaddarna) kivikoiden ohi Vaasan Maalahdessa tultaessa Ruotsin puolelta ja ennenkuin Norrkärin majakan valo saadaan näkyviin. Paikassa haaksirikkoutuivat raumalainen parkki Ida ja Lyypekistä paluumatkalla ollut pietarsaarelainen kuunari Eos. Eoksen kapteeni […]
Syksyinen pimeys ja myrsky aiheuttivat lähes samassa paikkaa peräkkäin kahden suomalaisen aluksen haaksirikot lokakuussa 1958. Onnettomuudet johtuivat majakan puutteesta, joka voisi ohjata merenkulkijat vaarallisten Bergö Gaddarnan (Wardögaddarna) kivikoiden ohi Vaasan Maalahdessa tultaessa Ruotsin puolelta ja ennenkuin Norrkärin majakan valo saadaan näkyviin. Paikassa haaksirikkoutuivat raumalainen parkki Ida ja pietarsaarelainen kuunari Eos. Molempien miehistö selvisi turvaan. Ida […]
Marraskuussa 1971 Pohjanlahdella raivosi ajoittain 10 boforin syysmyrsky, joka ajoi pietarsaarelaisen hinaaja kiville, jossa se hakkautui hylyksi. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 154 Myrsky koetteli rannikkoalueita. Helsingin Sanomat 12.11.1971
Tanskalainen rahtilaiva North Coast ajoi karille Merenkurkussa Rönnskäristä 5,5 mpk pohjoisluoteeseen, jolloin se sai repeämiä pohjaansa. North Coast oli kalkkikivilastissa Gotlannista Luulajaan. Syysmyrskyt vaikeuttivat pahasti pelastustöitä. Lopulta laiva päätettiin jättää hylyksi. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 145 Tanskalaisalus tyhjänä karilla. Helsingin Sanomat 20.12.1970
Ruotsin Brantevikista kotoisin ollut kuunariFörsök oli ajautunut marraskuussa 1898 Kristiinankaupungin edustalla Murgrundin lahteen. Kun kuunaria yritettiin hinata ulos lahdesta tarttui se kiinni kariin, eikä sitä saatu ittotettua. Miehistö oli jättänyt aluksen. Satakunta 26.11.1898 no 139 Pohjalainen 1.12.1898 no 143
Ruotsalaiskuunari (kapt. Pehr Nordbrandt) haaksirikkoutui Suomen puoleisessa Merenkurkussa syksyllä 1846. Aluksen omisti kauppias Lars Glas Umeåsta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 35
Pietarsaarelainen fregatti Otto (kapt. Carl Roos) oli matkalla Lyypekistä kotisatamaansa kun se koki totaalihaaksirikon 18.5.1841 eteläisessä Merenkurkussa.Miehistö selvitti itsensä maihin Vitörarniin, Tjäruskärissä. Aluksen hylky ajelehti sittemmin Suomen puolelle, jossa se otetiin talteen. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 33-34
264 lästinen porilainen laiva Atlas haaksirikkoutui 1834 (mahdollisesti 1835) Pohjanlahdella. Epävarmuutta on, oliko kippari valinnut Pohjanlahden länsi- vai itärannikon reitiksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 30
Oulun kauppalaivastoon kuulunut parkki Maria oli lähtenyt Oulusta 30. syyskuuta. Se oli puutavaralastissa matkalla Barrow in Furnessin satamaan Englantiin. Maria ajoi karille lumipyryssä Vaasassa, Valassaarten luona 7.10.1879. Kapteenina oli F.J. Neuman ja miehistöä oli 16-17. Aluksen pituus oli 156 jalkaa ja vetoisuus oli 280 lästiä (564 rt). Uleåborgs Toidning 9.10.1879 no 77 Oulun Wiikko-Sanomia 11.10.1879 […]
Kööpenhaminasta kotoisin ollut kuunari Vesta (kapt. Hansen) oli matkalla Vaasasta Kristiinankaupunkiin kun se koki haaksirikon 10.11.1863. Tanskalaismiehistö saatiin turvaan. Åbo Underrättelser 18.11.1863 no 268
Pohjanlahdella Snipanilla on höyrylaiva Nordwakten ajanut karille ja tuotu sen tähden Vaasan satamaan korjattavaksi. Hufvudstadsbladet 10.11.1868 no 262
Pietarsaarelainen kuunari Sultan oli palaamassa loppuvuodesta 1863 kotisatamaansa Lyypekkiin suuntautuneelta matkaltaan kun se ajoi karille kaupungin sisääntuloväylällä. Kuunari hakkaantui myrskyssä rikki seuraavana päivänä. Myös lastin arveltiin turmeltuneen. Äbo Underrättelse 14.11.1863 no 135 Helsingfors Dagblad 21.11.1863 no 271
Moottorikaljaasi Fagerö Närpiöstä haaksirikkoutui Bergön luotsipaikan luona. Myöhemmin hylystä pelastettua tarpeistoa myytiin huutokaupalla. Vasabladet 8.10.1912 no 121 Länsi-Suomi 10.10.1912 no 115 Vaasa 10.10.1912 no 119 Vasabladet 15.10.1912 no 124 Wasa-Posten 16.10.1912 no 83
Riilahden meritaistelun jälkeen Venäjän kaleerilaivastolla oli esteetön pääsy Ahvenanmerelle. Riilahden työvoitto oli merkinnyt Venäjän sodanjohdolle niin paljon, että siitedes yksi avomerilaivaston suurimmista laivoista oli aina nimeltään Hanko (Gangut). Tavasta luovuttiin vasta vuoden 1917 jälkeen. Ahvenameri ei kuitenkaan venäläisille ollut kylliksi vaan kauemmaksi oli päästävä.Turusta pohjoiseenAmiraali Fjodor Matvejevits Apraksin määräsi osan laivoistaan partioimaan eri puolille Ahvenanmerta, […]
Marraskuussa 1861oli alus Sankari (kapt. I.A. Rista) tulossa Oulusta Vaasan saaristoon hakemaan hätäsatamaa, mutta jäätilanne esti pääsyn kahta peninkulmaa lähemmäksi kaupunkia. Täällä aoittiin aloittaa lastin purkaminen, mutta 26.11 päivää vastaan yöllä löi kova myrsky aluksen rikki karia vastaan, jolloin myös lasti menetettiin. Haverista pelastettua irtaimistoa myytiin myöhemmin huutokaupalla. Sanomia Turusta 13.12.1861 no 50 Vasabladet 21.12.1861 […]
Merenkurkussa haaksirikkoutui vuonna 1848 reinikka (?) Fyrbåk Norrkärissä, Vaasan edustalla. Suometar 19.1.1849 no 3
Kauppias Åbergin alus Lyra meni haaksirikkoon Karwian [Kristiinankaupunki] rannalla. Sanomia Turusta 25.11.1856 no 48
Kronstadtista Ouluun matkalla ollut laiva Newa haaksirikkoutui Snipan-niemelle Merenkurkussa, jolloin tuhansia elintarviketynnyreitä meni hukkaan. Samalla paikalla tiedettiin tapahtuneen lukuisia muitakin merionnettomuuksia. Oulun Wiikko-Sanomia 25.10.1862 no 43 Oulun Wiikko-Sanomia 1.11.1862 no 44 Sanomia Turusta 7.11.1862 no Oulun Wiikko-Sanomia 8.11.1862 no 45
19.6.1865 törmäsi englantilainen priki Greenfels Ruisluodon kariin Vaasan edustalla. Priki oli kotoisin Sunderlandista ja matkalla Liverpoolista Pietarsaareen. Miehistö pelastui, mutta aluksen arveltiin jäävän hylyksi. Suometar 4.7.1865 no 151
Luotsiviraston ylihallitukselle annetun ilmoituksen mukaan on norjalainen kuunari Argo (kapt. Christensen) matkalla Oulusta Bremeniin 18. ja 19.päivien välisenä yönä lokakuussa 1869 rantautunut Pietarsaaren ulkopuolella. Laivaväki kerkesi pelastautumaan, mutta laivasta tuli hylky. Suomalainen Wirallinen Lehti 20.11.1869 no 139
Kuunari Express (kapt. Thörn) oli matkalla Kokkolasta Lyypekkiin tervalastissa 17.9.1871 kun se rantautui Mickelsörin saaristossa, pari peninkulmaan koilliseen Snipanin majakkalalivasta. Haaksirikkoisten luo ei päästy apua tarjoamaan ennenkuin kajuutta, jonne he olivat hakeutuneet turvaan, irtosi aluksesta ja ajelehti luotojen luo, josta kalastajat onnistuivat heidät lopulta turvaan saattamaan. Helsingfors Dagbladet 1.10.1871 no 266 Suomalainen Wirallinen Lehti 3.10.1871 […]
Parkkilaiva Minerva, joka kuului herra C. Harvaldsenille sekä muutamalle muulle laivanonomistajalle Drammenissa oli rakennettu vuonna 1838 Kristinestadissa, vetoisuudeltaan 192 lästiä, ja jota kuljetti kapteeni Hans Eriksen ja jonka reitti oli Kalixista Calaisin lankkulastissaa, rantautui lumimyrskyssä 14.10.1879 Snipgrundetissa (Snipan). Miehistö on pelastettu, mutta aluksen kohtalo on epävarma. [Östra ja Västra Snipansgrund ovat vierekkäin ulkona Merenkurkussa, Vaasasta […]
Siipyystä kotoisin olleen kapteeni Emeleuksen Julius niminen kaljaasi oli painolastissa matkalla Lyypekistä kotisatamaansa kun se 9.11.1879 yöllä myrskyssä joutui Starsö-karille Merikarvian rannikolla. Laivaväestön onnistui pelastautumaan laivasta maalle pingotetun nuoran avulla, mutta aluksesta tuli hylky. Kaljaasi oli rakennnettu 1875 ja oli 82 lästin vetoinen. Sanomia Turusta 26.11.1879 no 94
Haaksirikko. Parkkilaiwa „Argo” Kristianiasta, kapteiui H. Smith’in kulettama, on matkalla Skellefteån kaupunkiin tämä kuun 8 p:nä ajanut Storkallegrund’in karille. Laiwa muuttunee arwattawasti raniksi. Onnettomuus olisi luultawasti jäänyt tapahtumatta, jollei höyrymajakkalaiwa „Storkallegrund” juuri silloin olisi sattunut olemaan täällä ruokawaroja ja hiilejä ottamassa. (Vaasan Sanomat 13.6.1881 no 24)
Norjan Tønsbergistä kotoisin ollut parkki Stirner joutui karille 11.10.1881 Merenkurkussa noin kolmen meripeninkulman päässä Norrskärin majakasta. Luotsit pelastivat miehistön, mutta laiva särkyi. Sanomia Turusta 18.10.1881 no 122 Vaasan Sanomat 24.10.1881 no 43
HAAKSIRIKKO POHJANLAHDELLA. KAPTEENI OLI PELASTETTAVA LAIVASTAAN VÄKISIN Pohjanlahdella sattui torstaina Kaskisten kohdalla purjehdusaluksen haaksirikko, jossa alus joutui hylyksi, mutta kaikki siinä olleet 6 miestä selviytyivät hengissä. Myöhään torstai-iltana saapui Skinbrunnille viisi miestä, jotka olivat pelastuneet purjealus Karinista. Heidän aluksensa oli täyttynyt vedellä Suurkallagrundista 15 meripeninkulmaa etelään. Onnettomuuspaikalle hälytettiin heti pelastuslaiva, joka tapasi eilen vesilastissa ajelehtivan […]
Lokakuussa 1936 Pietarsaaren ulkopuolella tapahtui haaksirikko, jossa Marino-niminen hinaaja-alus upposi sen miehistön tullessa pelastetuksi monien tuntien yritysten jälkeen. Puutavaraliike Erikson & Kumppanin hinaaja oli lähtenyt Uudestakaarlepyystä Pietarsaareen. Merellä oli sankka sumu, jonka vallitessa 10 kilometrin päässä Pietarsaaresta Nygrundin luona tapahtui onnettomuus. Karilleajon jälkeen vain pieni osa aluksen yläosasta jäi aaltojen yläpuolelle. Aamulehti 26.10.1936 no 291 […]
Lokakuussa 1934 ajoi Vaasan edustalla Norrskärin luona karikolle kaksimastoinen Ruotsalainen kaljaasi Ruth Malmöstä. Kaljaasi oli matkalla etelästä pohjoiseen kalkkikivilastissa. Kantavuudeltaan kaljaasi oli 80 nrt.Kaljaasin kuusi miestä hakeutui turvaan laivan keulaosaan. Karilleajopaikka oli erittäin paha eikä haaksiriikoisten luokse onnistuttu pääsemään kovan tuulenkin takia. Kaljaasi hakkautui kiviä vasten poikki. Valassaarten meripelastusvene onnistui lopulta ampumaan rakettitykillä köysi haaksirikkoutuneille, […]
Kovan länsimyrskyn vallitessa joutui Kööpenhaminalainen höyrylaiva Cristiansborg, (kap teeni Friedrik Petersen), matkalla Newcastlesta Vaasaan, karille Rönnskärin luotsipaikan edustalla 27.7.1899 luotsia odottaessaan. Kapteenin rouva sekä eräs matkustaja rouva Edgar Englannista ja kaikki kannella olevat kiiruhtivat pelastusveneisiin ja pelastuivat maihin. Heti pelastusveneitten lähdettyä upposi laiva 10 sylen syvyydelle. Kapteeni ja eräs nuori englantilainen nainen, miss Watt, jotka […]
Priki Aid (279 r.) rakensi rakennusmestari Lindqvist 1873 Thorasin telakalla. Laiva oli hyvin lujarakenteinen ja teki mm yhden Välimeren matkan. Vuonna 1899 se teki heinäkuussa haaksirikon Vaasan saaristossa, Rönnskärin länsipuolella. Alus oli viemässä puutavaralastia Lontooseen. Myöhemmin lehdessä ilmoitettiin pidettävästä huutokaupasta, jossa myydään haaksirikosta pelastettua laivairtaimistoa. Kaiku 31.7.1899 no 85 Kauppalehti 2.8.1899 no 31 Vasabladet 29.8.1899 […]
Hl. Diamantis (3.619 grt) oli kreikkalainen vuonna 1907 rakennettu alus, pituus 105,6 m. 10.10.1929 laiva oli matkalla Zaandamista Ruotsin Kalixiin Perämeren pohjukassa kun se ajoi kivelle Vaasan edustalla Norrskärin luona. Karilleajo oli niin paha, että alusta ei saatu enää siltä irrotettua ja jouduttiin hylkäämään paikalle. Alus romutettiin myöhemmin vuonna 1931. Åland 12.10.1929 no 81 Åland […]
Lokakuussa 1928 ajoi Vaasan edustalla Mikkelin saarten luona karille vaasalainen purjelaiva Atlanta. Karilleajon jälkeen se upposi 15 minutissa. Tällöin hukkuivat laivan kapteeni , toinen perämies ja keittäjätär. Loput seitsemän henkeä laivaväestä pelastuivat ja pääsivät paikalle tulleen kalastajan veneellä Vaasaan. Atlanta oli lähtenyt neljä viikkoa aikaisemmin Lyypekistö viemään koksilastia Pietarsareen. Koko matka oli vaikeusia täynnä ja […]
Kolmimastokuunari Najaden (260 dwt) oli rakennettu Ruotsissa 1903. Alus oli varustettu myös apukoneella. Najadenin kotipaikka oli Bleket. Kuunarilla syttyi moottoripalo ja se jouduttiin hylkäämään merellä 24.9.1949 sen ollessa puutavaralastissa matkalla Yxpilasta Kööpenhaminaan. Onnettomuus sattui Perämerellä Umeån ja Pietarsaaren välillä. Syd-Österbotten 27.9.1949 no 100 Vasabladet 28.9.1949 no 208 Syd-Österbotten 29.9.1949 no 101 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?240218 Dyk & […]
21.9.1911 oli ruotsalainen kuunari Aldebaran viemässä semettilastia Malmöstä Luleåån kun se ajoi karille Vaasan Rönnskäretissä. Vasabladet 23.9.1911 no 114 Wasa-Posten 23.9.1911 no 76 Wasa-Posten 7.10.1911 no 80 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?216923 Dyk & Hav: https://www.dykohav.se/vrak/ aldebaran
Marraskuussa 1915 kristiinankaupunkilaiset kalastajat havaitsivat Torngrundin ja Murgrundin välillä purjelaivan, jonka hätälippu oli nostettu. Alus osoittautui ruotsalaiseksi kuunari Lydiaksi, joka oli ollut tuomassa tiililastia Mäntyluotoon. Sebskärin kohdalla myrsky oli repinyt purjeet. Laivaa pidetään hylkynä. Åbo Underrättelser 16.11.1915 no 314 Åland 20.11.1915no 93 Östra Nyland 24.11.1915 no 91
Hl. Clio (860 grt) valmistui Glasgowssa 1884. Aluksen pituus oli 62,5 m. Varustamo sai tiedon, että alus oli katkennut kahtia 22.11.1909 sen ollessa puutavaralastissa matkalla Raahesta Almeriaan. Turun Lehti 31.11.1909 no 139 Satakunta 2.12.1909 no 138 Satakunta 21.12.1909 no 146 Satakunta 13.1.1910 no 4 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?238214 Turkusteamers.com: http://www.turkusteamers.com/ Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/2829c52b-f11d-48da-beea-2ea29ceb9fe0