Avainsana: Ruotsi

Suomalainen rahtilaiva ajoi miinaan ja upposi Trelleborgin ulkopuolella 25.9.1942. Wikipedia

Kauppias Granlundin kuunari Rauha (kapt. Mela) on tehnyt täydellisen haaksirikon Ruotsin rannikolla huhtikuussa 1903. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Kotkan Uutiset 26.4.1903 no 34 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 550

Raumalainen priki Carl oli rakennettu 1874 ja oli vetoisuudeltaan 221,00 rt. Carl (kapt. Fredriksson) oli elokuussa 1888 palaamassa painolastissa Terneusenista Hollannista ja matkalla Kotkaan kun priki haaksirikkoutui Ruotsin länsirannikolla Halmstadissa. Sanomia Turusta 21.8.1888 no 194 Aura 21.8.1888 no 194 Satakunta 22.8.1888 no 66 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 540

Oululasifregatti, jonka kantavuus oli 212 lästiä, rakennettu 1826. Laivassa oli tavallisesti 15 miestä. Isis kävi usein Göteborgissa jatkaen sieltä Englantiin ja edelleen Välimerelle. Kapteeni Högvallin komennossa Isis tuhoutuu vuonna 1834 Pohjanmerellä Ruotsin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 33, 48 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 48

Torniosta kotoisin ollut Jättholmarna -niminen laiva (kapt. Torfast Abrahamsson) haaksirikkoutui 14.9.1696 Hälsinglandissa Ruotsin rannikolla. Haaksirikossa hukkui 22 ihmistä; vain seitsemän tiedetään pelastuneen. Laiva oli matkalla Torniosta Tukholmaan. Aluksen lasti levisi isolle alueelle rannikkoa ja mahdollisesti yksi hylkytavaroita ryöstänyt tuomittiin kuolemaaan. Perämeri. 500 vuotta meritietä pohjoiseen. Suomen Majakkaseura rt, Livonia Print 2022, s. 356

Haminasta kotoisin ollut priki Ida (kapt. A. Boye) tuhoutui Sandskärissä, Nordmailing 7.11.1872 ollessaan matkalla Flensburgista Umeån pelkässä painolastissa. Kruununluotisn ollessa aluksella ajoi laiva karille. Miehistö pystyi pelastamaan vain itsensä haaksirikosta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54

Kokkolasta kotoisin ollut sluuppi Fart (kapt. E.G. Oriander) oli suolalastissa matkalla Porista kotisatamaansa. Aluksella oli kolmen hengen miehistön lisäksi neljä matkustajaa. Alus ajoi maihin ja kaatui 25.10.1859 Ruotsin rannikolla. Myöhäisestä vuodenajasta johtuen viisi haveristia menehtyi kylmään mereen. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 46

Kauppias A.B. Edinin omistama kuunari Avasaxa (21½ lästiä) oli matkalla Piteån kun se tuhoutui 24.10.1854 Nysätran luona Ruotsin rannikolla. Lastina Avasaxalla oli suolaa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 43

Vaasasta kotoisin ollut karavelli Bytingen oli tulossa Lyypekistä kohti kotisatamaansa vuonna 1853 kun miehistö joutui jättämään aluksensa Vaasan saaristossa. Alus ajelehti yksinään avomerelle. Seuraavaksi aluksen rantauduttua riisuttiin siitä mm riki. Aluksen lopullinen kohtalo ei ole tiedossa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 42

Suomalainen kuunari Mona haaksirikkoutui syksyllä 1850 Bjuröklubbin luotsipaikan luona. Miehistö, johon arvellaan kuuluneen 4-5 miestä, todennäköisesti sai itsensä turvaan. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 38

Uusikaarlepyystä kotoisin ollut laiva Superb (162 lästiä) oli viemässä puutavaralastia kotisatamastaan Välimerelle kun se ajoi karille 19.11.1845 lähellä Holmögaddia Ruotsin rannikolla. Aluksen omisti kauppias G.Wilhelm Aspergren. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 35

Kokkolalainen parkki Oden (kapt. Axelqvist) oli matkalla Trapanista kotisatamaansa kun se haaksirikkoutui 28.5.1842 Gaddenin luona. Matkalla jouduttiin sumuun, jossa ajettin karille ja alus kaatui. Osa lastista saatiin kannettua turvaan Holmögaddiin ajelehtineesta hylystä. Oden oli rakennettu vasta edellisenä vuonna ja sen vetoisuus oli 155 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens […]

Ahvenanmaalainen kaljaasi Seraphin (kapt. Sandqvist, 56 ”svåra läster”) oli hakemassa Ruotsin rannikolla myrskyssä turvasatamaan lokakuisessa myrskyssä vuonna 1842. Aluksen kohtaloksi koitui kuitenkin haaksirikko tätä ennen. Lastina oli tervaa ja lankkuja, joita se oli kuljettamassa Skellefteåsta Tukholmaan. Miehistö saatiin turvaan. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. […]

Holmögaddin luona Ruotsin rannikolla haaksirikkoutui suuri Raahesta kotoisin ollut alus. Laivanomistaja Åke Blackman alus tuhoutui, samalla menetettiin lastina ollut voi- ja kappaletavarat. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24

Kapteeni Michael Bertelssonin ohjatama alus (skuta) haaksirikkoutui Bjuröddenille Ruotsin rannikolla 1.10.1675. Aluksen kotisatama oli Raahe. Osa lastista saatiin pelastettua. Meriselitys käsiteltiin seuraavan vuoden maaliskuussa. Siinä todettiin miehistö suomenkieliseksi eikä saatu täyttä varmuutta tarvitsiko miehistö hylyn pelastamisessa apua. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24

Syyskuun 11-12 päivinä 1861 vallitsi poikkeuksellisen kova myrsky. Ruotsin rannikolla Herrevikissä Östergarnin lähistöllä rantautui suomalainen priki Senra (kapt. C.J. Gustafsson). Priki oli tulossa kotisatamastaan Viipurista ja oli matkalla Espanjan Sevillaan viemässä puutavaralastia. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Wiborg 3.12.1861 no 95

Höyrylaiva Saladin törmäsi 4.10.1872 yöllä yhteen Carolina-nimisen kuunarin kanssa lähellä Falsterbon majakkalaivaa. Carolina oli kotoisin Viipurista ja oli tuolloin matkalla Grimsbyn. Kun kuunari upposi oli sen kolmihenkisen miehistön kiirehdittävä höyrylaivaan. Helsingfors Dagbladet 13.10.1872 no 280 Morgonbladet 14.10.1872 no 239 Sanomia Turusta 18.10.1872 no 42 Wiborgs Tidning 30.10.1872 no

6.10.1880 haaksirikkoutui suomalainen kuunari Rapid (kapt. Mattson) Simnishamnin ja Skillingen välillä. Alus oli matkalla Skellefteåsta Horsensiin. Aluksesta tuli hylky. Åbo Underrättelser 12.10.1880 no 278 Helsingfors Dagblad 21.10.1880 no 286

Helsingistä kotoisin ollut parkki tuhoutui Ruotsin länsirannikolla joulukuussa 1879. Parkki oli tuomassa hiiltä Hartlepoolista Malmöseen. Sanomia Turusta 8.1.1880 no 2 Morgonbladet 8.1.1880 no 5 Åbo Posten 10.1.1880 no 7 Åbo Underrättelser 12.1.1880 no 10 Sanomia Turusta 13.1.1880 no 4

Vain kahdella mastolla varustettu Aura (210,73 nrt, pituus 32,61 m) valmistui kemiöläisellä varvilla 1871. Aluksi Aura oli raumalaisessa omistuksessa, mutta myytiin helmikuussa 1904 pyhämaalaisille.. Kuunari koki loppunsa lokakuussa 1909 ajettuaan sakeassa sumussa ja navakassa tuulessa kerille Ruotsin rannikolla. Miehistö pääsi omin neuvoin turvaan pienellä pelastusveneellä läheiselle luodolle, josta läheisen luotsiaseman luotsit pelastivat miehistön. Auran signaalitunnus […]

Kuunari Aura oli rakennettu 1871 Kemiössä. Sen vetoisuus oli 210,73 rt ja pituus 32,61 m. Pyhämaan laivarekisterissä sen signaalitunnus oli RCQS. Vuonna 1909 Aura oli palaamassa Tanskasta pelkässä painolastissa kun se ajoi sumussa ja kovassa aallkossa matalikolle Huvudskärin luona Ruotsin itärannikolla 4.10.1909.Miehistö pääsi maihin, mutta alus jouduttiin jättämään hylyksi. Turun Lehti 9.10.1909 no 117 Uusi […]

Kuunaritakiloitu Siviä (251,82 rt) rakennettu Kustavissa vuonna 1873. Tämän jälkeen alus oli pääasiassa kustavilaisomistuksessa. Aluksen pituus oli 34,5 m. Vuonna 1910 marraskuun 11. pv Siviän ollessa matkalla Reposaaresta Rensburgiin koki se haaksirikon aavalla meren selällä Harnäsbuktenissa Ruotsin puolella. Kapteeni ja miehistö onnistui pelastautumaan Harnäsin kaupunkiin. Vasabladet 12.11.1910 no 136 Satakunta 15.11.1910 no 130 Uusi Aura […]

Alus valmistui 1888 Howdon-on-Tynessä. Aluksen vetoisuus oli 1.300 dwt ja pituus 67,44 m. Alus siirtyi suomalaisomistukseen 1932, jolloin sen kotisatamaksi tuli Helsinki. Notracon ollessa selluloosalastissa matkalla 6.1.1940 Helsingistä Göteborgiin se haaksirikkoutui Torhamin ulkopuolella Ruotsin rannikolla. 14 miestä ja kaksi naista miehistöstä pääsivät maihin. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/174 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?181472

Puurunkoinen ja kolmella mastolla varuistettu kuunari Lännetär (505 grt) oli rakennettu Raahessa vuonna 1921. Alus oli 47,2 m pitkä ja se oli varustettu myös apukoneella. 20.9.1924 Lännetär oli matkalla Esbjergistä Turkuun kun se haaksirikkoutui Mollösundissa Ruotsin länsirannikolla. Merilokki, Lännetär ja Tiira. Viimeiset Raahessa rakennetut purjelaivat. Raahen museon julkaisuja 2. Åbo Underrättelser 25.9.1924 no 262 Wiborg […]

Puusta rakennettu 173 grt:n rahdinkuljetuslaiva Kyrö oli 29.12.1919 matkalla Lyypekistä Helsinkiin rauta- ja tervalastissa kun se haaksirikkoutui Landsortin ulkopuolella, Tukholmasta hieman etelään. Västra Finland 8.1.1920 no 3 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?212282 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/1a14eeed-1836-4e75-bb6d-9c2c2a6f90f1

Rakennettu Saksassa 1922, vetoisuus 2.950 dwt ja pituus 85,6 m. Suomen valtio osti aluksen Suomeen vuonna 1945. Ehti palvella useamman lipun alla, viimeisimpinä vuosina kivenkuljetusrahtarina. 26.7.1967 Korossaren I kaatui ja upposi Tullbodenissa Ruotsin länsirannikolla. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?9473 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/724 Vragguiden.dk: https://www.vragguiden.dk/wreck.asp?wreckid=4530

Höyrylaiva Capella (1.103 grt) oli rakennettu Saksan Lübeckissä 1888 ja sen pituus oli 60 m. Joulukuun 17. pv 1939 Capellan ollessa matkalla Kööpenhaminasta Turkuun ajoi alus matalaan Arköbådanilla Nyköpingin edustalla ja lopulta upposi. Syd-Österbotten 19.12.1939 no 144 Huvudstadsbladet 19.12.1939 no 342 Vaasa 19.12.1939 no 342 Turun Sanomat 19.12.1939 no 343 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?240592 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/564 Turkusteamers.com: […]

Höyrylaiva Brahe (1.325 grt) oli rakennettu 1879 ja sen pituus oli 76,3 m. Suomen valtio osti aluksen 1942. Tammikuun 2.pv 1943 Brahe ajoi karille lähellä Utklippania ollessaan tuomassa hiiltä Saksasta Helsinkiin. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?139104

Bore IX (1.297 grt) oli rakennettu 1969 turkulaisen Laivateollisuus Oy:n telakalla ja sen pituus oli 71,6 m. Bore IX:n ollessa selluloosalastissa matkalla Kemistä Lontooseen se sai vakavan kallistuman ankarassa merenkäynnissä, jonka johdosta se lopulta kaatui ja upposi 14 nm suuntaan NE Almagrundin majakasta 19.1.1969. Kuusi miehistön jäsentä hukkui turmassa. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?241860 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/5bf6fabd-fb8c-42de-8c86-5fcd1cd57b7a Äänimeri: […]

3.11.1919 hankolainen kaksimastoinen brikantiini Amor (149 nrt) matkalla Hampurista Randersiin Ruotsissa haaksirikkoutui Falsterborfissa. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?212785 Västra Nyland 8.11.1919 no 126 Västra Finland 8.11.1919 no 128 Kauppalehti 6.11.1919 no 255 Huvudstadsbladet 6.11.1919 no 304 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/db3d1b89-e78d-4b12-bc6a-c156878f5641

Moottorikuunari Alku (199 grt) oli rakennettu 1924 ja sen pituus oli 29,3 m. Alkulla syttyi tulipalo 14.10.1948, josta seurasi räjähdys aluksella. Palava hylky ajelehti Biskopsuddeniin Ruotsin rannikolla. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?284963

53 lästinen kaljaasi Dygden oli rakennettu 1857 ja se sai sittemmin kotisatamakseen Vårdön Ahvenanmaalla. Kaljaasi tuhoutui Ruotsin rannikolla 1867. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 774

Parkki (241 nrt) oli rakennettu Stralsundissa 1859. Sittemmin se ostettiin Ahvenanmaalle 1899, jolloin sen kotisatama oli Föglössä. Parkki tuhoutui lumimyrskyssä 4. joulukuuta 1906 Oskarhamnissa Ruotsissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 281, 772

Moottorilaiva Aallotar oli rakennettu Ruotsissa 1916 ja oli vetoisuudeltaan 186 grt, pituus 31,7 m. Suomessa se oli liputettu Uuteenkaupunkiin, omistajana Iisakki Nystad. Ollessaan 30.8.1939 kalkkilastissa matkalla Stevnsistä Kotkaan törmäsi Aallotar toiseen alukseen Trelleborgin lähistöllä niin pahoin seurauksin, että upposi. Turmassa kolme ihmistä menetti henkensä. Östra Nyland 31.8.1939 no 96 Kaskö Tidning 2.9.1939 no 68 Österbottniska […]

Tukholma, elok. 1 p. Erääsen ruotsalaiseen sanomalehteen kirjoitetaan Grislehamnn’ista, suomal. kuunari Myron Porista, laiwuri Bergman, tullen laulalastilla Porista ja matkalle, Lubeckiin, on tullut tänne Grihlehamn’iin heinäk. 28 p. haaksirikon kärsittyään. Laiwawäki on pelastunut. Lastia korjataan. Laiwasta tulee luultawasti hylky. (Sanomia Turusta 7.8.1883 no 120)

Ruotsin rannikolla haaksirikkoutuneita Suomalaisia. Eräs kirjeenvaihtaja kirjoittaa Roslagsbrosta Ruotsissa tois-tiistaiscen P:lehteen että eräs suomalainen alus (galeaasi) Kewiä, Wiiplirista (Koiwiston pitäjästä) on Ruotsin rannikolla joutunut haaksirikkoon toisena Helluntaipäiwänä. Merellä oli paluumatkalla olewaa alusta kohdannut kowa myrsky ja kun lastin ei ollut, ei alusta woitu ohjata, waan ajautui se laiwamiesten ponnistuksista huolimatta yhä lähemmäksi rantaa. Wihdoin kun […]

Haaksirikko. Ahwenanmaalta kotoisin oleva purjelaiwa Bertha, lastattuna perunoilla, on wiime toukokuun 17 p. saatuaan jäistä läwen wajoawassa tilassa pantu karille  Lurgö nimisen majakan lähellä Ruotsin saaristossa. (Uusi Aura 21.6.1898 no 71)