Etelä-Suomen Merivakuutusseuran vuosiraportin mukaan on vuoden 1852 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla hukkunut kolme laivaa, joista yksi on Porvoosta kotoisin ollut Hanna. Suometar 21.1.1853 no 3
Kategoriat
Kategoria: Paikka tuntematon
Kalastajalaivaa Grefwe Bergiä (ex Finland) kohtasi haaksirikkoa vuonna 1861. Laivaväki pääsi turvaan. Oulun Wiikko-Sanomia 7.12.1861 no 49
Anders Markuksenpoika Kurikan laiva haaksirikkoutui syksyllä 1692 Kalvön kohdalla. Alus oli kotoisin Kristiinasta. Risto Sajaniemi: Kalvö ei löydy Kristiinan läheltä. Löytyy Inkoosta, Porkkalasta ja Porvoon läheltä. Löytisikö enemmän vinkkiä Kohti syvyyksiä kirjasta? Minulla sitä ei ole. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.31Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna […]
Kategoriat
Hulda (1938) – moottorikuunari
Ruotsalainen moottorikuunari Hulda oli pakotettu hakemaan syysmyrskyltä turvaa Hangosta. Alus oli lastannut Lovisan Pernajanlahdelta lankkuja vietäväksi Kööpenhaminaan. Kun keli hieman helpotti päätettiin jatkaa matkaa. Pian merelle päästyä tuuli jälleen yltyi ja alus sai yhä pahenevan kallistuman. Lopulta alus kellahti 10.10.1938 kumoon ja miesten piti siirtyä pelastusveneeseen, jossa he joutuivat värjötellen pyrkimään maihin. 27 tunnin ponnistelujen […]
Kategoriat
Vagrien (1936) – ?
Saksalaisen laiva Vagrienin tiedettiin lähteneen 14.7.1936 Leningradista Hampuriin, mutta aluksesta ei sen koommin ole kuultu mitään, jolloin on oletettu, että se upposi Suomenlahdella vallinneessa myrskyssä. Hieman lähtöajankohdan jälkeenoli kaksi ruumista ja laivanosia ajelehtinut Öselin rantaan. Tammerfors Aftonblad 1.9.1936 no 161 Satakunnan Kansa 2.9.1936 no 203 Etelä-Suomi 3.9.1936 no 97 Pedersöre-Jakobstads Tidning 3.9.1936 no 98 Västra […]
Kategoriat
Coming (1935) – huvijahti
8.9.1935 upposi Suomenlahdella Coming-niminen huvijahti sillä syttynen tulipalon seurauksena. Alus oli vakuutettu Lloyds-yhtiössä 8.000 punnasta. Aluksen miehistön pelasti virolainen laivuri, joka jaaloineen purjehti paikalle. Kyseessä lienee ollut vakuutuspetoksen yritys, ja josta käytiin oikeutta Helsingin raastuvanoikeudessa. Helsingin Sanomat 15.9.1935 no 248 Haminan Lehti 19.9.1935 no 107 Hangon Sanomat 21.9.1935 no 58
Kategoriat
Kolumbus (1851) – ?
Kapteeni Swahnin komennossa ollut raahelaisalus Kolumbus oli palaamassa Odessasta ajoi 6.12.1851 ns Harolds Rockille, jonka seurauksena mastot piti kaataa estääkseen laivan kaatumisen. Lasti on käytännöllisesti pilalla ja aluksen arvellaan joutuvan hylyksi. Åbo Tidningar 30.12.1851 no 100
Kategoriat
Lintu (1894) – kuunari
Lintu (123 nrt) oli vuonna 1860 Ranskassa rakennettu kuunari, pituus 24,6 m. Onnettomuushetkellä lokakuussa 1894 aluksen omisti hra A.Penttilä Kotkasta. Alus ajoi tuolloin Bornholman luona karille ja haaksirikkoutui. Miehistön toi Turkuun myöhemmin höyrylaiva. Uusi Suometar 6.11.1894 no 259 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?290756
Kategoriat
John Friedrich (1899) – priki
Priki John Friedrich (209 grt) oli rakennettu 1861. Aluksen omisti Karl Pettersson Hangon Lappvikissä. Briki haaksirikkoutui lokakuussa 1899. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?291247
Kategoriat
Janne (1889) – kuunari
Kolmimastoinen kuunari Janne (203 nrt, pituus 35 m) oli rakennettu 1889. Kuunari oli sortavalaisomistuksessa. Janne katosi jo valmistumisvuotenaan merellä. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?291261
Kategoriat
Celina (1900) – fregatti
Celina (1.395 grt) oli vaasalaisomistuksessa ollut täystakiloitu alus, joka haaksirikkoutui helmikuussa 1900. Celina oli rakennettu puusta Nova Scotiassa, Kanadassa ja sen pituus oli 60,1 m. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?291533
Kategoriat
Alcades (1894) – priki
Puurunkoinen Alcades (276 nrt) oli rakennettu Nauvossa 1866 ja sen pituus oli 32,9 m. Turkulaisomistuksessa ollut alus ajoi karille toukokuussa 1894. Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?290644
Kategoriat
Liro (1931) – höyrylaiva
Rahtilaiva Liro (1.333 grt) oli rakennettu 1876 ja oli pituudeltaan 76,4 m. Suomen lipun alle alus hankittiin 1923, joskin alus mainitaan usein virolaisena. Liro oli lähtenyt tuomaan hiiltä Hullista määränpäänään Tallinna. Alus ilmoitettiin hävinneeksi 10.12.1931. Uusi Aura 24.12.1931 no 346 Vapaus 29.12.1931 no 151 Västra Nyland 31.12.1930 no 149 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?142311
Kategoriat
Johannes (1920) – kuunari
Johannes (288 grt) oli vuonna 1920 puusta rakennettu kolmimastoinen kuunaritakiloitu alus. Johannes oli 6.12.1932 puutavaralastissa matkalla Porvoosta Tanskaan kun se jouduttiin hylkäämään merellä, jonka jälkeen alus lopulta upposi. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?297320
129 nrt:n suomalainen kuunari Anna haaksirikkoutui matkalla Faxasta Viipuriin 20.9.1920 Suomenlahdella. Anna oli rakennettu 1904 Vehkalahdella ja sen omisti Konsta Peippo. Turun Sanomat 11.1.1921 no 4938 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?255319
Kategoriat
Wendla (1896) – kuunarilaiva
Wendla oli rakennettu 1875 Lemlandissa ja sen vetoisuus oli 315 nrt. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Lemlandissa. Aluksen tiedetään tuhoutuneen vuonna 1896. ks myös ”Wendla (1865)” Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 796
Kategoriat
Veljekset (1870) – kuunari
123 lästinen kuunari oli rakennettu Sastamolassa 1857. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Vårdö. Kuunari tuhoutui 1870. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 796
Kategoriat
Matilda (1885) – kuunari
Sidebyssä 1873 rakennettu parkki oli vetoisuudeltaan 165 nrt. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Lemland. Alus thoutui haaksirikossa vuonna 1885. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786
Kategoriat
Marin (1894) – parkki
Parkki Marin oli rakennettu luultavasti Englannissa ja sen vetoisuus oli 285 nrt. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Lemlandin Lumparlandissa. Marin tuhoutui vuonna 1894. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786
Kategoriat
Maria (1872) – parkki
144 lästinen parkki oli rakennettu 1857 Jomalassa, josta se sai myös kotisatamansa. Parkki tuhoutui vuonna 1872. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786 Sanomia Turusta 6.12.1872 no 49
Kategoriat
Lyckan (1883) – kuunari
Kuunari Lyckan oli rakennettu todennäköisesti vuonna 1858 ja oli vetoisuudeltaan 169 nrt. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Sundissa. Kuunari koki haaksirikon joulukuussa 1883 sen ollessa matkalla Ruotsin Skellefteåsta Lyypekkiin. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786 Morgonbladet 20.12.1883 no 297
Kategoriat
Lovisa (1876) – kuunari
86 lästinen kuunari Lovisa oli rakennettu luultavasti vuonna 1864 ja sen kotipaikka Ahvenanmaalla oli Hammarland. Kuunari tuhoutui vuonna 1876. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784
Kategoriat
Leoparden (1881) – priki
Priki Leoparden oli rakennettu 1864 ja oli vetoisuudeltaan 325 nrt. Kotisatama sillä oli Ahvenanmaan Finströmissä. Priki tuhoutui vuonna 1881. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784 Helsingfors Dagbladet 5.11.1881 no 301 Åbo Underrättelser 23.10.1881 no 288
Kategoriat
Klaes (1862) – parkki
Klaes oli 196 lästinen kuunari, joka oli rakennettu 1857 Hammarlandissa, josta tuli myös sen kotisatama Ahvenanmaalla. Alus tuhoutui haaksirikossa vuonna 1862. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784
Kategoriat
Karl (1891) – kuunarilaiva
Kuunarilaiva Karl oli rakennettu Pohjanlahden rannikolla 1873 ja oli vetoisuudeltaan 231 nrt. Sen kotipaikka Ahvenanmaalla oli Lemland. Alus tuhoutui haaksirikossa 1981. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782
Kategoriat
Josephina (1858) – kuunari
50 lästinen Josephina oli rakennettu 1847 ja sen kotisatama oli Ahvenanmaan Lemland. Alus tuhoutui miehineen päivineen englanninmatkalla 1858. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782
Kategoriat
Irena (1906) – kuunarilaiva
Irena oli rakennettu Getassa 1874 ja oli vetoisuudeltaan 180 nrt. Sen kotisatamat Ahvenanmaalla olivat Geta ja Maarianhamina. Irena tuhoutui jo valmistumisvuotenaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
Kategoriat
Hoppet (1860) – kaljaasi
60 lästinen kaljaasi Hoppet rakennettiin vuonna 1861 ja sai kotisatamakseen Lemlandin Ahvenanmaalla. Kaljaasi menetettiin rantaan ajamisen seurauksena 1860. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
Kategoriat
Hoppet (1874) – kuunari
75 lästinen kuunari Hoppet oli rakennettu 1843 ja se sai kotisatamakseen Ahvenanmaalla Saltvikin ja Lemlandin. Hoppetin tiedetään haaksirikkoutuneen jo seuraavana vuonna. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
Kategoriat
Gideon (1899) – priki
Gideon oli rakennettu 1870 Ahvenanmaan Getassa ja sen vetoisuus oli 247 nrt. Gideon haaksirikkoutui 1899. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778
Kategoriat
Alexandra (1862) – kuunari
Kuunari Alexadra (vetoisuus 96 lästiä) oli rakennettu 1858 ja ostettiin Eckerön vuonna 1862. Samana vuonna kuunari tuhoutui vasta toisella matkallaan Pohjanmerelle. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766
Kategoriat
Alda (1907) – kaljaasi
Kaljaasi Alda (107 nrt) oli rakennettu Veckelaksissa 1890. Ostettiin 1904 Saltvikiin Ahvenanmaalle, tiedetään tuhoutuneen vuonna 1907. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766
Kategoriat
Aimo (1873) – kuunarilaiva
125 lästinen Aimo rakennettiin 1868, jona vuonna se hankittiin Ahvenanmaan Lemlandiin (varustaja Carl Abraham Melander). Aimon tiedetään tuhoutuneen vuonna 1873. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766
Kategoriat
Wesselburn (1864) – kuunari
108 lästinen kuunari Wesselburn rakennettiin 1850. Se ostettiin Ahvenanmaan Hammarlandiin 1859. Kuunarin kohtalosta ei ole muuta tietoa kuin, että sen tiedetään tuhoutuneen 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 796
Kategoriat
Severus (1869) – priki
140 lästinenpriki Severus oli rakennettu 1863 ja piti kotisatamaansa Ahvenanmaan Sundissa. Tuhoutui matkallaan 1869 Antwepeniin. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 792
Kategoriat
Olga (1867) – kuunari
Kuunari Olga (542 nrt) oli rakennettu Prästössä 1874, josta se valmistuttuaan siirrettin kotisatamaansa Ahvenanmaan Vårdön. Olgan tiedetään tuhoutuneen 1867. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788
Kategoriat
Josefina (1875) – kuunari
123 lästinen kuunari Josefina rakennettiin 1865 ja sai kotisataman Ahvenanmaan Vårdöstä. Tuhoutui miehineen kaikkineen 1875. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782
Kategoriat
Beda (1914) – rautaparkki
Rautaparkki Beda oli rakennettu Saksassa 1856. Se oli vetoisuuudeltaan 234 nrt ja sai Ahvenanmaalla hankittua 1889 kotipaikakseen Lemlandin ja oli ahvenanmaalaisomistuksessa vuoteen 1914. Alus tuhoutui Viktor Sundmanin komennuksessa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772
Kategoriat
Amanda (1890) – kuunari
Kemiössä rakennettiin vuonna 1870 154 nrt:n kuunari, joka kastettiin Amandaksi. Sen kotisatamaksi tuli Ahvenanmaalla Föglö, Vårdö. Amanda joutui haveriin 28.8.1890. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768
Kategoriat
Amalia (1876) – kuunarilaiva
Amalia oli rakennettu Hammarlandissa, jonne se jäi myös kotisatamaansa. Kuunarilaiva oli 96 lästin vetoinen. Amalia tuhoutui vuonna 1876. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768
Kategoriat
Johannes (1885) – kaljaasi
Raumalainen kaljaasi Johannes haaksirikkoutui kesällä 1885, mutta sen nelihenkinen miehistö pääsi turvaan. Rauman Lehti 13.6.1885 no 24
Kategoriat
Finland (1887) – parkki
Parkki Finland oli rakennettu Hamari telakalla Porvoossa 1870. Parkki kuului porvoolaisen varustamo Augustin Eklöfin tonnistoon. Parkkilaiva teki muiden suurten laivojen tapaan matkoja, jotka kestivät kymmenestä kahteenkymmeneen kuukauteen. Tammikuun 19. päivänä 1887 lähti Finland Doboy Soundista Queenstown’iin, mutta sinne se ei koskaan saapunut. Kolmetoista miehistön jäsentä ja kapteenin vaimo hävisivät matkalla laivoineen. Hamari – Portti Merelle. […]
Kategoriat
Onni (1908) – parkki
Kemiöläiseltä varvilta valmistui vuonna 1857 kolmimastoinen parkki, joka sai nimekseen Onni. Varustajina oli mm A.Abrahamsson ja Ananias Virtanen. Parkki ehti palvella omistajiaan suhteellisen pitkään ennen kuin koki haaksirikon 1908.
Kategoriat
Norfolk (1882) – höyrylaiva
Luultu haaksirikko. Näinä päiwinä on eräällä kiwikarilla Gråharan majakkatornin läheisyydessä löydetty pelastuspoiju. johon on maalattu laiwan nimi Norfolk, sekä pari airoja. Luullaan olewan syytä otaksua, että poiju on kauppahuoneen Bailey et Leetham’in höyrylaiwsta Norfolk, jonka sanotaan marraskuun 15 p:nä lähteneen Rääwelin satamasta ja on siitä saakka ollut tietymättömissä. Suomalainen Wirallinen Lehti 13.1.1882 no 10 Sanomia […]
Haminan ja Tammisaareen upposi syysmyrskyssä monia Pietarista tulevia suomalaisaluksia. Yksi niistä oli ruislastissa kulkenut Haminasta kotoisin ollut Hedelmä, jonka uutisoitiin uponneen viiden sylen syvyyteen. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88 Ilmarinen 15.11.1851 no 91
Rautaparkki Adolph Tideman oli rakennettu Skotlannin Glasgowssa 1862 ja oli vetoisuudeltaan 1128 nrt. Kotipaikka sillä oli Ahvenanmaan Vårdössä. Adolph Tideman oli viemässä hiililastia Rotterdamista Gonovaan, jossa alus oli sen jälkeen tarkoitus myydä paikalliselle varustamolle. Se katosi tällä retkellä jälkiä jättämättä 17.12.1908. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 296, 766 Huvudstadsbladet 19.12.1908 no 347 […]
Kategoriat
Viktoria (1861) – kuunari
Rakennettu 1847, vetoisuus 67 lästiä. Kotipaikka Jomala. Tuhoutui 1861, turmassa menehtyi viisi miestä. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Kategoriat
Viktoria (1884) – kuunari
Rakennettu 1864, vetoisuus 130 nrt. Kotipaikka Lumparland. Tuhoutui 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Kategoriat
Viktor (1864) – kuunari
Rakennettu 1838, vetoisuus 102 lästiä. Katosi syksyllä 1864 paluumatkalla Englannista. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Kategoriat
Wesselburn (1864) – kuunari
Rakennettu 1850, vetoisuus 180 lästiä. Kotipaikka Hammarland. Tuhoutui 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796