Haverit.netVuonna 1885 Englannissa rakennettu kolmimastoinen rautafregatti. Vetoisuus 1752 nrt / 1702 nrt. Pituus 76,44 metriä. Raumalle alus ostettiin elokuussa 1897. Fregatti tunnettiin nopeana purjehtijana. Alus ajoi harkkorauta- ja puutavaralastissa karille yöllä 16.11.1897 lähellä Simpnäsklubbin majakkaan kovassa syysmyrskyssä ja tuhoutui hylyksi. Miehistö tosin pelastui. 1893 aluksen hylky myytiin myöhemmin huutokaupalla ruotsalaiselle Södra Sveriges Bärgare -yhtiölle. Cuthona […]
Alku rakennettiin Uudessakaupungissa vuonna 1873 ja oli vetoisuudeltaan 854 nrt / 428 lästiä. Pituutta aluksella oli 163,8 jalkaa. Siinä yhteydessä kun alus myytin vuonna 1894 Ahvenanmaalle sen takilointi muutettiin parkiksi. Vuonna 1904 Alku rantautui sakeassa sumussa New Founlandin itärannalla. Miehistö pelastui. Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella – New Print 2001, s. 554 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/alku.htm http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_Alku.htm […]
Kemiön varvilla vuosina 1871-72 puusta, kuparilla ja raudalla kiinnitetty kolmimastoinen fregatti. Pohja oli peitetty yellow-metallilla. Vetoisuus 692,27 nrt (400 lästiä), pituus 51,10 m. Ollessa ankkurissa Burmassa Akyabsin redillä 18.5.1884 joutui se hirmumyrskyyn, joka paiskasi aluksen karille. Osa riisilastista saatiin pelastettua. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930 s. 220-221 http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_Alexander.htm
Tanskassa vuonna 1866 vesille laskettu ja sen jälkeen Suomeen toimitettu fregatti, rakennettu puusta, kuparilla ja raudalla kiinnitettyrakennettu, pohja peitetty yellow-metallilla. Vetoisuus 780,20 brt, pituus 51,32 m. Alus muutettiin parkiksi vuonna 1882. Alus purjehti maailman meriä 32 vuotta. Viimeisellä matkallaan se oli tulossa painolastissa Ranskasta Turkuun kun se ajoi karille Bullerön luona Sandhamnista etelään Tukholman saaristossa. […]
Tammesta ja männystä USA:ssa vuonna 1872 rakennettu parkkilaiva, pohja peitetty yellow-metallilla. Vetoisuus 1141 brt ja 1078 nrt, pituus 54,9 m. Ahvenanmaalle alus ostettiin elokuussa 1900. Heti ensimmäisellä matkallaan alus joutui puutavaralastissa Mississipistä lähdettyään myrskyyn, joka lopulta voimistui hirmumyrskyksi. Mastot jouduttiin kaatamaan ja kannella sytytettiin hätätulia. Ne havaittiin saksalaisella höyrylaivalla, joka pelasti 15 hengen miehistön. Parkki […]
Englannissa 1868 rakennettu 3-mastoinen rautafregatti. Vetoisuus 1268,06 brt / 1191,24 nrt. Pituus 65,85 m. Ahvenanmaalle laiva ostettiin lokakuussa 1899. Se tunnettiin nopeana purjehtijana. Alus takiloitiin parkiksi vuoden 1903 tienoilla. Saksalainen sukellusvene U-21 torpedoi aluksen n 160 nm Scilly-saarilta länsilounaaseen 30.4.1917 (8.5.1917?) sen ollessa viemässä koksilastia Englannista Etelä-Afrikkaan. Miehistö pelastui tuholta. Samainen sukellusvene vastasi myös toisen […]
Englannissa vuonna 1863 rakennettu kolmimastoinen rautaparkki. Vetoisuus 998,4 nrt, pituus 61,25 m. Ahvenanmaalle parkki ostettiin 1800-luvun viimeisinä vuosina. Alus joutui hirmumyrskyyn tammikuussa 1899 tuodessaan puutavaralastia USA:sta Ranskaan. Ruori rikkoutui laivasta ja yksi sen miehistön jäsen huuhtoutui mereen. Parkki päätettiin hylätä ja muun miehistön pelastettiin englantilaiseen höyrylaivaan. Burunga nähtiin myöhemmin vielä ajelehtivana hylkynä Azoreista luoteeseen. Haaksirikko. […]
Skotlannissa 1892 rakennettu kolmimastoteräsparkki. Vetoisuus 1538,7 brt / 1464,93 nrt, pituus 74,00 m. Ahvenanmaalle parkki ostettiin 1910-luvulla. Vuonna 1917 aluksen matka päättyi huhtikuun 20. päivänä kun saksalainen sukellusvene U-43 upotti sen Irlannin rannikolla. Englantilainen höyrylaiva pelasti miehistön. Sama sukellusvene oli upottanut toisen suomalaisen aluksen, fregatti Endymion vain neljä päivää aikaisemmin. http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_August.htm wrecksite.eu uboat.net
Uudessakaupungissa vuonna 1871 rakennettu fregatti, jonka vetoisuus oli 852 nrt / 426 lästiä sekä sen pituus n 53 metriä. Myöhemmin vuonna 1873 se muutettiin takilaltaan parkiksi. Alus vaihtoi useasti omistajaa ja 1914 se päätyi Raumalle. Kaksi vuotta myöhemmin 5.11.1916 se joutui haveriin Englannin kanaalin suulla ja alus jouduttiin jättämään hylyksi. Hollantilainen höyrylaiva korjasi miehistön turvaan.(Merenkyntäjiä […]
Kolmimastoinen rautafregatti rakennettiin vuonna 1886 Englannissa. Sen vetoisuus oli 1724 brutto- ja 1669 nettorekisteritonnia, pituus 76,5 metriä. Vuonna 1907 alus liitettiin Uudenmaan syvänmerenpurjehtijoihin. Puhjennen maailmansodan aattona Lindisfarne purjehti rahtiliikennettä Euroopan, Amerikan ja Australian väliä. Viimeiselle tällaisella matkalleen fregatti lähti Chilestä kohti Ranskaa kun alus joutui saksalaisen sukellusveneen torpedoimaksi Etelä-Atlantilla 8.5.1917. Koko miehistö säästyi turmasta. (Merenkyntäjiä […]
Kolmimastoinen moottorikaljaasi, rakennettu Raahessa 1917-18. Vetoisuus 264 brt, pituus 38,76 metriä. Ostettu Uuteenkaupunkiin 1920, josta myyty Kustaviin 1922. Haaksirikko Itämerellä 13.12.1930. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146) Rakennettu 1920 Säkkijärvellä. Takiloitu kaljaasiksi, pituus 48,50m ja leveys 9,07. Vetoisuus 267,30 rt. Rakennettu männystä. Koneteho 100 hv. Pääisäntänä toiminut Teofilus Pohjaranta. […]
Kuunari, 116 nrt, rakennettu Ruotsissa 1883. Keväällä 1925 Anna otti puutavaralastin Pyhärannasta vietäväksi Rendsburgiin Saksaan, jolle matkalle lähdettiin huhtikuun 27. päivä. Ilmeisesti alus oli kaatunut korkean lastin johdosta Öölannin ulkopuolella vieden mukanaan koko seitsenhenkisen miehistön. Pelastusalus löysi kumollaan olevan aluksen hylyn ja hinasi sen Oskarshamniin. Vain kapteenin vaimon ruumis löydettiin yöpukimissa vuoteesta. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. […]
Rakennettu vuonna 1921 Odensessa, ostettu Uuteenkaupunkiin vuonna 1947. Vetoisuus 2653 bruttorekisteritonnia, lastaa 4500 dwt. Törmäsi suureen amerikkalaiseen alukseen Englannin kanaalissa ja uppoaa välittömästi 12.6.1948. Väki pelastuu. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 128 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/moottori/finnborg.htm Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 296 Wrecksite.eu
Uudessakaupungissa vuonna 1869 rakennettu kolmimastoparkki,, vetoisuus 654 nrt. Viimeiselle matkalleen Ystävät lähti maaliskuun 30. päivänä 1907 Floridan Fernandinasta. Lastina oli puutavaraa (pitchpineä eli pikimäntyä ja määräsataman piti olla Espanjan Barcelona, jonne alus ei koskaan saapunut. Sen kohtaloksi koitui haaksirikko jossain Atlantilla. Kapteeni ja 12 miehistön jäsentä hukkui. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran […]
Uudessakaupungissa vuonna 1875 rakennettu kolmimastoparkki (kapt. Brunström), vetoisuus 478 nrt. Haaksirikko vuonna 1897 Kanadassa Grand Metisin luona. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 119 Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätö 1987, s. 39 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 262 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/usko.htm Uudenkaupungin Sanomat […]
Rakennettu Vironlahdella 1919-20. Kolmemastoinen kaljaasi, jonka vetoisuus oli 274 rek.tonnia ja pituus 36,98 metriä. Sovinto siirtyi Uudenkaupungin tonnistoon vuonna 1924. Viimeiselle matkalleen Sovinto lähti marraskuun puolivälissä 1934. Tuolloin se otti lautalastin Kotkasta ja se oli tarkoitus viedä Kööpenhaminaan. Suomenlahden suulla kaljaasi joutui lähellä Viron rannikkoa myrskyyn, jossa alus sai vuodon, menetti purjeensa ja mastonsa. Saksalainen […]
Uudessakaupungissa vuonna 1867 rakennettu kolmimastoparkki, vetoisuus 687 nrt. Haaksirikko Intian merellä 1877. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 110) Suomalainen Wirallinen Lehti 3.11.1877 no 131 Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätö 1987, s. 37 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 258, 558 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/ruhtinas.htm
Luviala 1880 rakennettu kolmimastoinen parkki, vetoisuus 968 nrt. Haaksirikkoutui Irlannin rannikolla 1915. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 109 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 544, 550 http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_Rhea.htm http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/rhea.htm
Leo oli rakennettu Lokalahdella hongasta vuonna 1894. Se oli vetoisuudeltaan 225 nrt ja pituus oli 37,8 metriä. 8.6.1915 kolmimastoinen kuunariparkki lähti Norjasta painolastissa Kanadaan, jonne se ei koskaan saapunut. Fär-saarten kaakkoispuolella sen yhytti saksalainen sukellusvene U-38, joka upotti torpedolla Leon. Laivamiehistön sukellusvene hinasi pelastusveneessä rannikon tuntumaan. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö […]
Uudessakaupungissa vuonna 1872 rakennettu kolmimastoparkki. Vetoisuus 442 nettorekisteritonnia. Haaksirikko Bornholmissa 1897. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 97) Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 261 Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätö 1987, s. 39 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/ihana.htm Uusi Aura 11.9.1897 no 106
Uudessakaupungissa vuonna 1884 rakennettu kolmimastoinen parkki, vetoisuus 333 nettorekisteritonnia. Haaksirikko Kattegatissa 2.10.1889. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 94) Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 255, 555 Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätö 1987, s. 47 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/fyra.htm Aura 11.10.1889 no 237
Kolmimastoinen fregatti, rakennettu 1870 Uudessakaupungissa. 886 nettorekisteritonnia. Haaksirikko Luzanissa Japanissa vuonna 1882. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 89) Åbo Posten 4.3.1882 no 53 Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisuuden Seuran Säätö 1987, s. 28 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s 255 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/californ.htm http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_California.htm
Baltic (1939) – kuunari Kokkolassa rakennettu nelimastoinen kuunarilaiva, sisaralus Yxpila. Vetoisuus 750 nrt. 1930 Baltic oli rekisteröity Ahvenanmaalle, mutta ostettiin Uuteenkaupunkiin keväällä 1939. Vietyään puutavaralastin Kemistä Kööpenhaminaan siirtyi sen Kjögen lahteen lastaamaan piikiveä vietäväksi Tukholmaan. Matkaan lähdettiin 1.10.1939 hyvässä säässä. Tultua saksalaisen miinakentän laitaan alus jäi odottamaan saksalaista luotsia. Sitä ei kuulunut ajoissa ja puhjenneessa […]
545 lästinen kolmimastofregatti, rakennettu Uudessakaupungissa vuonna 1866. Vetoisuus 545 lästiä / 981 nettorekisteritonnia. Koki haaksirikon vuonna 1872 purjehtiessaan Rangoonista riisilastissa: joutui matalikolle, jolloin sai vuoden, jonka seurauksena riisilasti paisui ja repi kyljet. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 86) Suomalainen Wirallinen Lehti 25.7.1872 no 88 Sanomia Turusta 26.7.1872 no 30 […]
Kolmimastoinen parkkilaiva, 435 nettorek. tonnia, rakennettu Lokalahdella 1875, pituus 31,56 m. Haaksirikkoutui 15.11.1897 Skagenin rannalla. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 78) Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 374, 554, 575 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/ansio.htm Uusi Suometar 17.11.1897 no 286 Uudenkaupungin Sanomat 17.12.1897 no 51A
Parkkilaiva Uudestakaupungista, 552 nettorek.tonnia, rakennettu 1880 Norjassa. Talvisessa myrskyssä ja huonossa näkyväisyydessä Ahti koki haaksirikon Norjan rannikon eteläkärjen edustalla, Lodhavnin luona lähellä Farsundia 24.1.1924. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 78) Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätö 1987, s. 43 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]
Nelimastoinen teräsparkki oli rakennettu vuonna 1892 Glasgow’ssa. Vetoisuudeltaan se oli 2426 brutto- ja 2246 nettorekisteritonnia. Pituus oli 90,10 m. Uuteenkaupunkiin laiva ostettiin vuonna 1914. 2.12.1924 parkki törmää kalliosärkkään La Rochellen ulkopuolella Biskajanlahdella. Paikalliset asukkaat voivat vain avuttomina seurata kun haaksirikkoinen alus murtuu karilla, sen mastot kaatuvat ja miehistö huuhtoutuu aaltoihin. Kaikkiaan koko 26 jäseninen laivamiehistö […]
Rautaparkki rakennettiin vuonna 1881 Glasgow’ssa ja se oli vetoisuudeltaan 2081 brutto- ja 2000 nettorekisteritonnia. Pituus oli 87,57 metriä. Englantilaisomistuksessa parkki kiersi 25 kertaa maapallon ympäri. Uuteenkaupunkiin se myytiin jo varsin kauan meriä kyntäneenä vuonna 1912. Viimeiselle matkalleen se lähti lankkulastissa Norjan Fredrikstadista 11.12.1914 kohti Australiaa. Färsaarten luona alus joutui kuitenkin myrskyyn, jossa se sai pahoja […]
Nelimastoinen rautaparkki rakennettiin Southamptonissa 1883. Aluksen vetoisuudet olivat 2154 brutto- ja 2095 nettorekisteritonnia, pituus oli 96,5 m. Uuteenkaupunkiin laiva hankittiin vuonna 1907. Newport Newsissä Albyn otti 3384 tonnin hiililastin ja lähti 2.10.1920 viemään sitä Göteborgiin. Tänne se ei koskaan selvinnyt sillä se katosi Atlantilla miehineen päivineen. Turmassa menehtyi 20 (25?) merimiestä. On oletettu, että parkki […]
Rautaparkki rakennettiin Newcastlessa vuonna 1875. Sen vetoisuudet olivat 1057 brutto- ja 1015 nettorekisteritonnia, pituus oli 62,5 m. Alus ostettiin ensin Norjaan ja sieltä Uuteenkaupunkiin vuonna 1903. Alus katosi miehistöineen 1.12.1907 ollessaan matkalla Pensacolasta Buenos Airesiin. Erään huhun mukaan vierasmaalainen miehistö on saattanut kaapata laivan. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. […]
Teräsparkki oli rakennettu Englannissa vuonna 1892. Aluksen vetoisuudet olivat 2122 brutto- ja 1995 nettorekisteritonnia. Pituus oli 85,25 m. Laiva ostettiin Uuteenkapunkiin vuonna 1910. Alus haaksirikkoutui 10.5.1918 Balin salmessa lähellä Jaavaa salpietarilastissa. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 49) Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisuuden Seuran Säätö 1987, s. 17 Kaiku […]
Teräsparkki oli rakennnettu Glasgow’ssa vuonna 1893. Sen vetoisuudet olivat 1481 brutto- ja 1359 nettorekisteritonnia. Pituus oli 79 m. Uuteenkapupunkiin alus ostettiin vuonna 1905. Koska sähkön yleistyminen oli aiheuttanut voimakkaan kuparin kysynnän nousun lastasi Glenbankin kuparimalmia Länsi-Australiasta Yhdistyneisiin Kuningaskuntaan vietäväksi. Lastia ei ennätetty sitoa kunnolla paikalleen myrskytuulen iskiessä ja Glenbank upposi hirmumyrskyssä lähellä Balla-Ballaa Länsi-Australian luoteispuolella […]
Rakennettu Glasgowssa vuonna 1891. Laivan vetoisuus oli 1734 brutto- ja 1657 nettorekekisteritonnia. Pituus 79,5 metriä. Rautafregatti ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1910. Viimeiselle matkalleen fregatti otti puutavaralastin Meksikon Sabine Passista ja suuntasi 22.8.1915 määräsatama Buenos Airesia kohti. Sinne se ei koskaan saapunut vaan katosi miehistöineen päivineen. Eräs laivaveneistä ajautui maihin Mobilen lähettyvillä 12.9.1915, mutta muuta ei laivasta […]
Alus oli rakennettu Skotlannissa v 1867 ja sen vetoisuus oli 1534 brt ja 1461 nrt, pituus 74m. Laiva ostettiin sittemmin Uuteenkaupunkiin. Viimeiselle matkalleen fregatti lähti Sundsvallista puutavaralastissa Etelä-Afrikkaan Delagos Bayhin. Lokakuussa 5.päivänä vuonna 1905 alus ajoi karille Bornholmin rannikolla Vang’in tienoilla lähellä Haslea. Miehistö saatiin turvaan laivaan ammuttua pelastusköyttä myöden. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. […]
Skotlannin Glasgow’issa 1882 rakennettu rautafregatti. Pituus 79m, vetoisuus 1652 brutto- ja 1499 nettorekisteritonnia. Uuteenkaupunkiin fregatti ostettiin tammikuussa 1900. Laivan viimeisellä matkalla se haaksirikkoutui Westkapellen lähettyvillä Walcherenin matalikolla 30.9.1911. 21 miehistön jäsenestä 11 menehtyi. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 22) Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisuuden Seuran Säätö 1987, s. […]
Magnus Stenbock, ex. Haakon Adalsten, kapt. Schreil, haaksirikkoutui puutavaralastissa 9.10.1891 myrskyssä ajettuaan karille Märketshällarnalla. Yhdeksänhenkinen miehistö pelastautui Understenin majakalle. Hylky ajelehti Svenska Grundetille, Gräsön edustalle. Åland 31.10.1891 no 61 (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; Marcus Lindholm) Dyk & Hav (Fyris 1891-10-26) [hylky Ruotsin puolella, Gräsössä]
Rakennettu Oulun Pateniemessä 1873. Uppouma 468 lästiä (867 rek.tonnia), pituus 170 jalkaa. Joulukuun alussa Leonard lähti kappaletavaralastissa Englannista kaukaiseen Bataviaan, mutta ei päässyt kuin Pohjois-Hollannin rannikolle, jossa se Terschellingin luona tuhoutui 6.12.1882. Miehistö pelastui. Oulun Lehti 13.12.1882 no 50 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 36, 137 Skepp och skeppare i Uleåborg […]
Oululainen iso kuparipeitteellä ja -pulteilla varustettu fregatti, rakennettu 1865. Uppouma 420 (myöhemmin 364) lästiä (743 rek.tonnia). Rakennettu rautatammesta Amerikassa 1865 ja ostettu 1867 Ouluun. Huhtikuussa 1887 Dagmar lähti viimeiseksi jääneelle retkelleen Pensacolasta puutaravaralastissa määränpäänään Lissabon. Atlantilla hirmumyrsky yllätti laivan ja se alkoi vuotamaan. Aluksen eteen ei voinut enää tehdä mitään ja eräs saksalainen purjealus otti […]
Oululainen v 1857 rakennettu parkkilaiva, jonka pohja oli varustettu sinkkipeitteellä Vetomäärä 250 lästiä ja pituus 134 jalkaa. Parkki lähti ensimmäiselle matkalleen Oulusta, joka kesti 39 kuukautta. Retken päätteeksi joulukuussa 1860 alus haaksirikkoutui Antwerpenin edustalla ja jäi hylyksi. Miehistä pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 36, 109 Skepp och skeppare […]
Oulun Korkeasaaressa vuonna 1857 rakennettu 311 lästinen fregatti. Pituus 147 jalkaa. Amalia ehti kymmenen vuoden aikana tehdä useita monivuotisia matkoja, jotka etupäässä suuntautuivat Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Länsi-Intian satamiin. Yhdellä tällaisella matkalla alus haaksirikkoutui Länsi-Intiassa kovassa myrskyssä 30.1.1867 ollessaan matkalla Englantiin. Amalia tuomittiin hylyksi St Thomas nimisessä satamassa.(Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva […]
Oulussa 1856-57 rakennettu parkkilaiva, jonka kantokyky oli 244 lästiä, pituus 126 jalkaa, 17-henkinen miehistö. Ahti oli eräs ensimmäisistä suurista paikkakunnalla rakennetuista laivoista Krimin sodan jälkeen. Näiden suurten kuunareiden tavoin Ahti teki pääasiassa kaukomatkoja. Yhdellä tällaisesta se tuhoutui 20.4.1862 Meksikon lahden etelärannikolla Lagona de Santa Anassa. Onnettomuushetkellä Ahti oli ankkurissa kun hirmumyrsky yllätti sen. Myrsky heitti […]
Oulun Pikisaaressa 1848 rakennettu kuunari, vetomäärältään 84 lästiä. Venus teki tavallisesti kesämatkoja Lyypekkiin, mutta teki joitakin kaukomatkojakin. Venus (kapt. Stenman) tuhoutui viidentenä purjehduskautenaan Sandhammarenin luona Skoonen rannikolla vuonna 1852. Aluksen lastina oli tervaa ja puuta. Lastin saatiin pelastettua, mutta alus jäi hylyksi. Åbo Underrättelser 8.10.1852 no 79 Finlands Allmänna Tidning 11.10.1852 no 236 Oulun laivoja […]
Oulussa 1840 rakennettu 224 lästinen fregatti. Pituus 118 jalkaa. Constantin tuhoutui jo ensimmäisellä matkallaan. Kapteeni Fellman lähti Oulusta Kööpenhaminaan ja sieltä Välimerelle vuonna 1840. Paluumatkalla Algeriasta Constantin tuhoutui Pohjanmerellä 4.6.1841. 12 henkisen miehistön pelasti kokkolalainen priki Charlotta. Åbo Underrättelser 7.7.1841 no 53 Åbo Underrättelser 21.7.1841 no 57 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva […]
Oulussa 1839 rakennettu 97 lästinen parkki. Pituus 89 jalkaa, 11-henkinen miehistö. Augusta ennätti tehdä 14 vuoden ajan. Viimeiselle matkalle alus lähti kapteeni Högmanin komennuksessa 1852 kööpenhaminasta, josta jatkettiin Lontooseen, Newcastleen, Cagliariin ja viimein Dardanneille, jossa parkki tuhoutui vuonna 1853. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 74 Skepp och skeppare […]
Oulussa 1837 rakennettu 185 lästinen parkki. Pituus 101 jalkaa, miehistö 14-miehinen. Pandora (kapt. Nordin) tuhoutui Afrikan pohjoisrannikolla 2.1.1853. Åbo Underrättelser 1.2.1853 no 9 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 68 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 68
Kantavuus 215 lästiä, rakennettu Oulussa 1837. 16-henkinen miehistö. Nikolai kuului Oulun isompien laivojen luokkaan, ja joiden tapana oli purjehtia enimmäkseen Englannin sataman kautta Välimerelle. Vuonna 1847 lähti viimeiseksi jääneelleen matkalle määränpäänään Pohjanmeri. Tällä matkalla Nikolai I haaksirikkoutui; miehistö pelastui.(Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 66) Åbo Underrättelser 1.12.1847 no 95 […]
Rakennettu 1835, kantavuus 160 lästiä. 15-henkinen miehistö. Kapteeni Olsonin päällikkönä ollessa laiva tuhoutui tammikuussa Helgolandin luona. Miehistö pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 64 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 64
Uppouma 133 lästiä, rakennettu Oulussa 1834. Vuoden 1838 heinäkuussa laiva lähti Oulusta viimeiselle matkalleen Pohjanmerelle, jolla se tuhoutui marraskuussa Englannin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 33, 62 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 62
Oulussa 1833 rakennettu 119 lästinen fregatti. Enintään 13-henkinen miehistö. Pieni fregatti ennätti purjehtia Oulusta kahdeksan vuotta käyden Englannissa ja Portugalisa sekä Välimeren satamissa. Vuonna 1841 laiva tuhoutui Välimerellä Algerian rannikolla. Miehistö lienee pelastunut. Oulun Wiikko-Sanomia 4.12.1841 no 49 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 58 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. […]
Kantavuus 156 lästiä, rakennettu Oulussa 1832. Korkeintaan 14-henkinen miehistö. Kapteeni Hedman oli komennossa vuonna 1840 kun fregatti oli käymässä Setubalissa ja Kööpenhaminassa. Laiva haaksirikkoutui sinä vuonna. Kapteeni Hedmanin ilmoitettiin jääneen haaksirikon jälkeen Visbyn kaupunkiin. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 33, 56 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 56