Avainsana: Tanska

Raumalainen 105 lästinen parkki Onni (kapt. Johan Ekman) oli palaamassa painolastissa Flensburgista kun se haaksirikkoutui 22.11.1862 Langelandin kaakkoispuolella Tanskan rannikolla. Alus makaa pohjassa vesilastissa mastot kaadettuina. Miehistö pelastui. Åbo Underrättelser 20.12.1862 no 147 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192

Kuunari Pettu oli rakennettu Särkisalossa vuonna 1865. Aluksen vetoisuus oli 150,11 rt ja pituus 26,37 m. Raumalle ostettuaan se sai rekisteritunnuksen RBMF. Paluumatkallaan pelkässä painolastissa Saksasta Pettu (kapt. Lundgren) ajoi myrskyssä ja sumussa karille Tanskan Bagenkopissa. Åbo Underrättelser 16.12.1893 no 342 Åbo Tidning 20.12.1893 no 346

Suomalainen parkki Hali (kapt. Allin) haaksirikkoutui puutavaralastissa 23.11.1872 Tanskan rannikolla Kjøgen kylän luona. Morgonbladet 6.12.1872 no 285 Åbo Underrättelser 7.12.1872 no 189

Parkki Neptun (362,86 rt.) oli rakennettu Turussa vuonna 1872. Sen signaalitunnus oli Rauman laivarekisterissä QWJN. Aluksen pituus oli 44,10 m. Alus oli kapteeni Christensenin komennossa tulossa Porista Hollantiin kun se haaksirikkoutui 27.11.1872 Store Heddingen rannalla Tanskassa. Helsingfors Dagblad 5.12.1872 no 333 Åbo Underrättelser 7.12.1872 no 189 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]

Porista kotoisin ollut kaljaasi Myran (kapt. Roslander) oli viemässä puutavaralastia kotisatamastaan Wismariin kun se ajoi rantaan Olskerissa Tanskassa. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Lastia saatiin myös pelastettua. Åbo Underrättelser 3.8.1836 no 61

Helsingistä kotoisin ollut kuunari Toivo (kapt. Holmström) on 23.2.1854 joutunut Tanskan rannalle ja särkynyt. Väki on pelastunut. Åbo Underrättelser 14.3.1854 no 20 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12 Helsingfors Annonsblad 21.3.1854 no 22

Kuunari Justus (kapt. Dalgren) haaksirikkoutui 14.1.1854 Tanskan rannikolla. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Åbo Tidningar 31.1.1854 no 8 Åbo Underrättelser 31.1.1854 no 8 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12

Venäjän konsulaatti tiedotti, että Kööpenhaminassa 3-5 syyskuuta 1843 vallinneessa myrskyssä jopa 24 alusta on haaksirikkoutunut, näiden joukossa Kristiinankaupungista kotoisin ollut laiva Delphin. Wasa Tidning 21.10.1843 no 42

Kapteeni Sunellin komennossa ollut raumalainen kuunari Ceres (75 lästiä) haaksirikkoutui Tanskan rannikolla Falsterin läheisyydessä puutavaralasteineen 8. ja 9. päivien välissä lokakuussa 1853. Ceres oli rakennettu 1837 ja oli vetoisuudeltaan 58 lästiä Åbo Tidningar 25.10.1853 no 83 Sanomia Turusta 1.11.853 no 44 Suometar 4.11.1853 no 44 Länsi-Suomi 20.8.1933 no 189 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja […]

Rahtilaiva Sweden (462 grt) oli rakennettu Ruotsissa 1920 ja se oli pituudeltaan 44,2 m. Suomeen alus oli ostettu 1933. 25.12.1954 alus oli koksilastissa matkalla Lubekistä Hobron kun se haaksirikkoutui Langelandissa Tanskan rannikolla. (Viiden hengen ankara taistelu pelastusveneessä joulupäivänä. Suomalainen alus ”Sweden” upposi Tanskan vesillä – miehistö pelastui. Helsingin Sanomat 27.12.1954) Äänimeri: https://aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/75 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?5525 Vragguiden.dk: […]

Puusta rakennettu nelimastoinen viipurilaisomistuksessa ollut kuunari Mercur (668 grt) oli varustettu myös diesel-apukoneella. 9.12.1925 sen ollessa tuomassa kalkkikivilastia Boulognesta Sarpsborgiin se haaksirikkoutui Jyllannin länsirannikolla. Miehistöön kuului kapteenin ja hänen vaimonsa lisäksi 11 miestä, joista yksi menehtyi turmassa. Wiborg Nyheter 10.12.1925 no 285 Uusi Suomi 10.12.1925 no 285 Pedersöre 12.12.1925 no 105 Åbo Underrättelser 13.12.1925 no […]

Höyrylaiva Margareta (3.100 dwt) oli rakennettu 1919 Norjassa; sen mitta oli 84,57 m. Alus ostettiin Suomeen 1932. Maaliskuussa 1944 Margareta joutui ankkurissa ollessaan Möenin ja Gedserin välissä toisen aluksen päälleajamaksi ja upposi 50 minuutissa. Miehistö pelastettiin haverin toiseen osapuoleen. Uppoamishetkellä aluksessa oli paperimassalasti. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1379 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?5575 Vragguiden.dk: https://www.vragguiden.dk/wreck.asp?wreckid=476

Hl. Lise (2.545 dwt) valmistui 1920 Ruotsin Limhamnin telakalla vuonna 1920. Aluksen pituus oli 76,75 m. Lise ostettiin Turkuun 1952. 3-3-1955 Lisen ollessa painolastissa matkalla Tanskan Randersista Newcastleen ajoi se miinaan 10 nm etelään Laesöstä, Aalborg Bayssä Tanskan rannikolla. Tanskan laivaston alus pelasti aluksen kyydissä olleet 16 miestä ja kolme naista; laivan lämmittäjä menehtyi turmassa. […]

Kuunari Lideborg (378 grt) oli rakennettu 1921 Getassa. 6.5.1947 kuunarin ollessa hiililastissa matkalla Gdyniasta Rudkobingiin alus haaksirikkoutui Grønsundissa Tanskan rannikolla. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?5736 Vragguiden.dk: https://www.vragguiden.dk/wreck.asp?wreckid=705

Kolmimastoinen kaljaasi Vellamo, Pori, omistaja V.Hacklin, upposi hiekkalastissa Tanskan rannikolla vuonna 1920. Miehistön pelasti Göteborgiin tanskalainen kalastusalus. Uusi Suomi 18.8.1920 no 188 Vakka-Suomi 21.8.1920 no 93 Turun Sanomat 11.1.1921 no 4938

Rakennettu 1912 Sorlandets Skipbryggerin telakalla, pituus 80,8 m ja vetoisuus 1.796 grt. Alus hankittiin Suomeen 1939. 31.3.1957 alus upposi törmättyään sankassa sumussa toisen suomalaiseen alukseen s/s Satakuntaan. Alus oli tuolloin rautalastissa matkalla Lissabonista Oxelosundiin. Uppoamispaikka on suuntaan SE Moen Islandista Tanskassa, paikassa 54.40N 12.33E. (Yhteenajoja sumuisilla vesillä. Kolme kauppalaivaamme onnetomuudessa. Helsingin Sanomat 1.4.1957) Wrecksite.eu Äänimeri

Suomalainen priki Fortuna (kapt. Nordström), kotoisin Kristiinankaupungista, matkalla Lontooseen puutavaralastissa ajoi kesällä 1850 Lönstrupin länsipuolella Mårupissa Tanskassa rantaan ja joutui hylyksi. Ilmarinen 3.7.1850 no 52

104 lästinen kuunari oli rakennettu vuonna 1872 ja sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Hammarlandissa. Toivon tiedetään tuhoutuneen jo seuraava vuotena vesillelaskusta. Tanskan rannikolle uutisoitiin ajatuneen syyskuussa 1873 alus ilman miehistöä ja sen nimeksi paljastui Toiwo. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 794 Åbo Underrättelser 18.11.1873 no 178

Uudestakaupungista kotoisin ollut parkki Lilly, jota komensi kapteeni Berglund, oli matkalla lankku- ja lautalastissa Söderhamnista Lyypekkiin kun se ajoi rannalle Klein-Timmdorfin luona Saksan rannikolla. Helsingfors Dagbladet 24.11.1872 no 322 Morgonbladet 25.11.1872 no 275 Åbo Underrättelser 23.11.1872 no 181 Huvudstadsbladet 26.11.1872 no 276

Venäläinen kuunari Matuschka pelasti 13.11.1872 kapteeni Sundblomin ja muun miehistön uppoavasta parkki Ida Mariasta Stevns Klintin lähistöltä Tanskassa. Helsingfors Dagbladet 24.11.1872 no 322 Morgonbladet 25.11.1872 no 275

Suomalaisia laiwoja joutunut haaksirikkoon. Kööpenhaminasta sähköitetään: Tanskalainen höyrylaiwa Swend on pelastanut turkulaisen kuunarin Nicanorin miehistön. Nicanor on kuusi päiwää ajelehtinut wesilastissa Itämerellä; miehistö tuotu Kööpenhaminaan. (Tampereen Sanomat 16.10.1895 no 119)

Malta (803 nrt) oli rakennettu Nova Scotiassa 1862 ja hankittu Ahvenanmaalle Vårdön 1897. Tuhoutui rantauduttuaan ollessaan painolastissa matkalla Lontoosta Piteåån 1898 Tanskan Rågelejessa. Syynä haveriin oli navigointivirhe. Åland 28.9.1897 no 77 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786

Kolmimastoinen kuunarilaiva (254 nrt) oli nimensä mukaisesti rakennettu Lumparlandissa 1877, jonne se myös jäi kotisatamaansa. Aluksen tuhoutuessa 1.8.1907 vaati onnettomuus myös kolme sen miehistön jäsenen hengen. Alus oli tulossa Lontoosta Helsinkiin öljy- ja pikilastissa kun se ajoi rantaan Haurvigissä Tanskassa. Sanomia Turusta 2.8.1907 no 770 Kotka Nyheter 6.8.1907 no 59 Turun Lehti 3.8.1907 no 88 […]

Haaksirikko. Suomalainen laiwa Alexander I joutui meille tulleen sähkösanoman mukaan eilen karille Lysegrundin luona Tanskassa ja täyttyi wedellä. Miehistö pääsi kalastajawenheessä Helsingöriin. Eräs höyrylaiwa tuli Alexanderin awuksi. (Uusi Suometar 1.12.1892 no 280) Uusi Suometar 11.12.1892 no 289

Appelina oli rakennettu 1861 Sidebyssä, vetoisuudeltaan 140 lästiä. Kotipaikka aluksella oli Lemlandissa. Ollessaan matkalla Piteåsta Lyypekkiin haaksirikkoutui alus Kristiansössä joulukuussa 1867. Åbo Underrättelser 28.12.1867 no 153 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770

Else oli vuonna 1900 rakennettu 1446brt höyrylaiva, jonka pituus oli 75,7 m. Else tuhoutui ajettuaan miinaan 24.8.1942 Tanskassa. Else oli viemässä puutavaralastia Turusta Koldingiin, mutta upposi lähellä Verborgin saaren rantaa Tanskassa. Teräsrunkoinen 748,63 rt:n höyrylaiva rakennettiin vuonna 1900 Saksan Stettissä ja se oli varustettu 750 hv:n koneella. Vuonna 1940 laiva ostettiin Raumalle. Elettiin vaarallista sota-aikaa […]

Viipurista kotoisin ollut parkkilaiva Eunomia on kärsinyt puutavaralastissa haaksirikon matkalla Kristianiasta Tanskan Apenradeen. Parkki oli rakennettu v 1868 ja oli 329 rek.tonnin vetoinen. Kansan Tahto 8.12.1913 no 282

Lähellä Englannin rannikkoa joutui 21.11.1913 suomalainen parkkilaiva myrskyssä Kruus merihätään. Laiva menetti purjeensa ja pumput menivät epäkuntoon. Parin vuorokauden ajan parkki ajelehti päätyen Tanskan rannikolle Blaawandshusin (?) luo. Yhdeksän miehistön jäsentä pelastui kahden menettäessä henkensä, yksi oli kateissa. Parkkilaiva oli lähtenyt Kotkasta ja oli matkalla Lontooseen. Uusi Aura 21.11.1913 no 270 Uusi Aura 22.11.1913 no 136 Pohjalainen […]

Rauha (signaalitunnus QTHS) oli rakennettu 1873 Virolahdella. Sen vetoisuus oli 183,03 rt ja pituus 29,75 m. Haaksirikko Tanskan rannikolla 1891. Tenho Hella, Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä, Newprint 2001, s. 558 Uuskaupunkilainen kuunari Rauha oli lähtenyt Kööpenhaminasta myöhäissyksyllä 1891 kun se ajoi puoli peninkulmaa Dragörin majakasta pohjoiseen karille. Höyrylaivan avulla on yritetty haaksirikoista turhaan irrottaa kiveltä. Turun Lehti […]

Vuonna 1863 Sidebyssä rakennettu 205,12 rt kuunarilaiva. Alus tilattiin Uuteenkaupunkiin. Emmy haaksirikkoutui Tanska rannikolla 1905. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 255

Haminassa vuonna 1874 rakennettu 206 nrt:n kuunari, pituus 32 metriä. Kuunari oli useilla länsirannikon varustajien omistuksessa kunnes se päätyi 1899 Raumalle. Vuonna 1901 kuunari haaksirikkoutuu marraskuussa Lyø, Faaborgissa Tanskassa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 162, 542 Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 284 Rauman merenkulun historia, Hannu […]

Vuonna 1863 Merikarvialla rakennettu 205 nrt:n kuunari, oli Pyhärantalaisia aluksia. Kärsi haaksirikon vuonna 1904 Tanskan rannikolla. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/emmapy.htm

Siipyyssä vuonna 1863 hongasta ja kuusesta rakennettu 110 lästinen kuunari, jonka pituus oli 93,5 jalkaa. Emmy myytiin Pyhämaalle 1903 ja jo seuraavana vuonna se haaksirikkoutui Tanskan rannikolla. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 555 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/emmy.htm

Perniössä 1859 rakennettu 58 lästinen kuunari. Akus siirrettiin Uuteenkaupunkiin, jossa se peruskorjattiin 1872. Vuonna 1879 Onni haaksirikkoutuu Tanskassa Randersin sataman sisääntuloväylällä. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/onni3.htm

Kanadan Quebeqissä tammesta ja männystä rakennettu parkkilaiva, raudalla ja kuparilla kiinnitetty sekä pogja peitetty yellow-metallilla. Parkin vetoisuudet olivat 785,75 brt / 748,37 nrt sekä pituus 52,00 m. Ahvenanmaalle parkki hankittiin v 1895, josta se myytiin ensin Tanskaan, mutta ostettiin takaisin kotimaahan Kotkaan. Rock City haaksirikkoutui Tanskan länsirannikolla lähellä Hornin majakkalaivaa viedessään puutavaralastia Kotkasta Englantiin marraskuussa […]

Tammesta vuonna 1883 rakennettu 993 bruttorekisteritonnin kolmimastoparkki. Aluksen pituus oli 63,68 metriä. Hankolaisomistukseen jo varsin iäkäs alus siirtyi vuonna 1927. Laiva lähti viimeiselle matkalleen Elsinoresta Yhdysvalloista vieden puutavaralastia Eurooppaan, mutta joutui 29.10.1927 ankaraan myrskyyn Pohjanmerellä. Myrsky vei mennessään purjeet, kansilastin, partaat ja luukut. 15 henkinen miehistö oli köyttänyt itsensä peräkorokkeella mesaanimastoon ja joutui odottamaan pelastusta […]

Uudessakaupungissa vuonna 1872 rakennettu kolmimastoparkki. Vetoisuus 442 nettorekisteritonnia. Haaksirikko Bornholmissa 1897. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 97) Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 261 Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätö 1987, s. 39 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/ihana.htm Uusi Aura 11.9.1897 no 106

Uudessakaupungissa vuonna 1884 rakennettu kolmimastoinen parkki, vetoisuus 333 nettorekisteritonnia. Haaksirikko Kattegatissa 2.10.1889. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 94) Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 255, 555 Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätö 1987, s. 47 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/fyra.htm Aura 11.10.1889 no 237

Baltic (1939) – kuunari Kokkolassa rakennettu nelimastoinen kuunarilaiva, sisaralus Yxpila. Vetoisuus 750 nrt. 1930 Baltic oli rekisteröity Ahvenanmaalle, mutta ostettiin Uuteenkaupunkiin keväällä 1939. Vietyään puutavaralastin Kemistä Kööpenhaminaan siirtyi sen Kjögen lahteen lastaamaan piikiveä vietäväksi Tukholmaan. Matkaan lähdettiin 1.10.1939 hyvässä säässä. Tultua saksalaisen miinakentän laitaan alus jäi odottamaan saksalaista luotsia. Sitä ei kuulunut ajoissa ja puhjenneessa […]

Kolmimastoinen parkkilaiva, 435 nettorek. tonnia, rakennettu Lokalahdella 1875, pituus 31,56 m. Haaksirikkoutui 15.11.1897 Skagenin rannalla. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 78) Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 374, 554, 575 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/ansio.htm Uusi Suometar 17.11.1897 no 286 Uudenkaupungin Sanomat 17.12.1897 no 51A

271 lästiä / rakennettu 1840 / mitat 123’ x 33’ x 16’80/18’6”. Haaksirikkoutui ”Tanskan lahdessa” 1848 (vakuuttamaton). (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 69)

425 lästiä, 752 rek.to / rakennettu 1875 / mitat 180’4 x x35’9 x 20’9. Haaksirikkoutui kotimatkalla Jyllannin rannikolla Ringköpingin kohdalla ja jäi hylyksi. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 22) Raahelainen parkkilaiva Bacchus, kapt. F.Björkqwist, haaksirikkoutui 19.4.1888 Tanskan länsirannikolla. Miehistö pelastui. (22.05.1888 Åbo […]

110 / 115 lästiä / rakennettu 1806 / mitat 87’ x 26’ x12,50’ Haaksirikkoutunut Kattegatissa syyskuussa 1816. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 18)