Haverit.net297 lästinen kuunarilaiva Walpas oli rakennnettu 1901. Sen pääisännät olivat Raumalla Holmberg Fredrik & knit. Walpas haaksirikkoutui 26.4.1919 Englannissa. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Raumalainen 89 lästinen priki Ahti (kapt. Granberg) upposi 15.3.1862 yhteentörmäyksessä Negociator-nimisen aluksen kanssa Englannin rannikolla, n 70 nm Scillystä etelään. Perämies hukkui, muut pelastuivat. Åbo Underrättelser 8.4.1862 no 41 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Turkulaisparkki Delphin (kapt. H.F. Sandroos) oli viemässä lankkulastia kotisatamastaan Tarragonaan kun se mastonsa menettäneenä haaksirikkoutui Shipwash-Bankillä. Merivahingosta koitui 40.482,50 markan vahingot. Onnettomuusuutisointi oli ristiriitaista; joidenkin tietojen mukaan alus saatiin hinattua satamaan, joiden mukaan alus jäi hylyksi. Nya Pressen 3.11.1885 no 299 Sanomia Turusta 11.11.1885 no 262 Folkwännen 12.11.1885 no 263 Åbo Underrättelser 3.11.1885 no 299
Kuunari Tähti oli rakennettu Ahtmaan varvilla [Angelniemi] Kemiön saarella vuonna 1869. Tähti oli ottanut tammikuun 7. seuraavana vuonna hiililastin Englannista vietäväksi Ranskaan kun merellä puhkesi Ankara myrsky ja laiva ajoi karille Englannin MIlfordin kohdalla. Kukaan kaksitoista henkisestä miehistöstä ei selvinnyt onnettomuudesta. Sanomia Turusta 28.1.1870 no 4 Suomalainen Wirallinen Lehti 1.2.1870 no 12 Suomalainen Wirallinen Lehti […]
Kapteeni sekä kolmas perämies saatiin pelastettua joulukuussa 1869 nikolainkaupungista [Vaasa] kotoisin olleen laiva Providencen haaksirikosta Englannin rannikolla. Huvudstadsbladet 3.1.1870 no 1 Sanomia Turusta 7.1.1870 no 1 Uusi Suometar 7.1.1870 no 2 Wiborgs Tidning 8.1.1870 no 2 Suomalainen Wirallinen Lehti 8.1.1870 no 2 Wiborgs Tidning 12.1.1870 no 3 Suomalainen Wirallinen Lehti 13.1.1870 no 4 Wiborgs Tidning […]
Kapteeni Antmaninin komentama parkkilaiva Ensimäinen joutui haaksirikkoon Englannin itärannikolla Halsbro-Sandissa ja on tykkänään särkynyt. Laivaväki on pelastettu. Alus oli kotoisin Porvoosta ja sen oli määrä viedä maissilasti Baltimoresta Wisbeachiin. Åbo Underrättelser 4.1.1878 no 3 Uusi Suometar 4.1.1878 no 2 Morgonbladet 5.1.1878 no 4 Morgonbladet 10.1.1878 no 9
Hl. Esbo (4.850 dwt) valmistui 1900 Sunderlandin telakalla. Aluksen mitta oli 101,80 m. Suomeen alus ostettiin 1933. 19.10.1935 Esbon ollessa painolastissa matkalla Prestonista Suomeen se haaksirikkoutui Bootlen rannikolla Liverpoolin liepeillä paikassa psn 54.17N 3.33W. Seuraavan vuoden maaliskuussa sitä yritettiin hinata pois, jolloin se upposi. Aamulehti 20.10.1935 no 283 Ajan Suunta 21.10.1935 no 244 Etelä-Saimaa 22.10.1935 […]
Haaksirikkoja. Abendeen, marrask. 8 p. Höyrylaiva Knowsic on eilen ottanut kannelleen suomalaisen parkkilaiva Ainon miehistön, jonka se on vienyt maihin. Laiva on saanut pahan vuodon. Höyrylaiva on hinannut laivaa seitsemän tuntia. (Turun Sanomat 21.11.1905 no 265A)
Rahtihöyry Atlantic (1.634 grt) oli rakennettu 1878 ja sen pituus oli 79,09 m. Suomeen alus ostettiin 1902. Jo hankintavuotenaan alus menetettiin haaksirikossa. 17.9.1902 alus oli kapteeni P.G.Lindroosin komennossa ja hiililastissa matkalla Sunderlandista Kronstadtiin Venäjälle kun se joutui yhteentörmäykseen s/s Twizellin kanssa 3 nm Souterin majakasta suuntaan SSE. Yhteenajon seurauksena Atlantic upposi. Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?172104
Rahtihöyry Österhav (4.259 grt) oli rakennettu 1905 Englannin Pallionissa. Aluksen pituus oli 119,93 m. Vuonna 1932 Österhav ostettiin Helsinkiin. 28.3.1936 alus oli selluloosa lastissa matkalla Raumalta Ellesmereportiin kun se ajoi vedenalaiselle kivelle Duncansbyn lähistöllä Englannin rannikolla sankassa sumussa. Miehistö ja laivakoira pelastettiin. Myöhemmin alus nostettiin ja romutettiin. Aamulehti 31.3.1936 no 88 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/23 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?163000
145 lästinen moottorikuunari oli hankittu Kokkolaan 1918. Lokakuussa 1920 alus törmää englantilaiseen höyrylaiva Estoniaan sen ollessa matkalla Leithistä Hulliin. Alus saa niin pahan vuodon, että alkaa täyttyä vedellä. Myöhempien päivien uutisissa kerrottiin, että alus oli lopulta hinattu Skarboroughiin. Vapaa Sana 11.10.1920 no 199 Vakka-Suomi 12.10.1920 no 115 Ylimaa 12.10.1920 no 114
104 lästinen kuunari Porthan oli rakennettu 1865 (?) ja ostettiin Ahvenanmaalle Eckerön 1874. Tuhoutui haverissa Englannin itärannikolla Hartlepoolin lähistöllä myöhäissyksyllä 1875. Alus oli viemässä puutavaralastia Ahvenanmaalta Antwerpeniin. Helsingfors Dagblad 1.11.1875 no 298 Huvudstadsbladet 2.11.1854 no 254 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 790
Parkki Nikolai (414 nrt) oli rakennettu Jomalassa 1870. Kotisatamansa Ahvenanmaalla se sai Hammarlandissa. Tuhoutui 29.11.1897 Liverpoolissa kun alus oli tuomassa puutavaralastia Nova Scotiasta Prestoniin, UK:ssa. Loppumatkasta alus joutui ankaraan syysmyrskyyn, ajelehti Liverpoolin lähelle rantaan, jossa joutui hylyksi. Onnettomuus vaati yhden kuolonuhrin. Västra Finland 11.12.1898 no 99 Nya Pressen 15.12.1897 no 50 Den Ålandska segelsjöfartens historia, […]
190 lästinen Krona rakennettiin Pohjanlahden rannikolla 1872, josta se sai kotisataman Ahvenanmaan Lumparlandista. Tuhoutui ajauduttuaan puutavaralastissa Englannin rannikolle 1878. Åbo Posten 29.11.1878 no 279 Morgonbladet 28.11.1878 no 278 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784
Parkki Jenny Lind (213 lästiä) oli rakennettu 1869 Saltvikissä, josta se myös sai kotisatamansa Ahvenanmaalla. Joulukuussa 1872 sattuneessa laivan haaksirikossa kuusi sen miehistön jäsentä menehtyi. Alus oli matkalla kivihiililastissa Hullista Italian Genuaan kun se haaksirikkoutui Englannin rannikolla Goodwin Sandissa. Helsingfors Dagblad 23.12.1872 no 351 Åbo Underrättelser 24.12.1872 no 199 Suomalainen Wirallinen Lehti 28.1.1873 no 12 […]
California oli iso nelimastoinen rautaparkki (2.445 nrt), joka oli rakennettu Belfastissa 1882. Alus hankittiin Ahvenanmaan Vårdöhön 1911. Viimeiseksi jäänellä reissullaan parkki lähti hinauksessa Newcastlesta kohti Antwerpeniä, mutta kovassa merenkäynnissä hinauskaapeli katkesi ja uljas nelimastoparkki hakkautui rikki St. Marys Islandin luona 15.1.1913. Turmassa menehtyi 12 miehistön jäsentä. Åland 18.1.1913 no 5 Åland 22.1.1913 no 6 Åland […]
Ax oli rakennettu vuonna 1875 ja oli vetoisuudeltaan 156 lästiä. Sen kotipaikka Ahvenanmaalla oli Lemland. Alus joutui hylyksi lokakuussa 1880 Scarboroughn pohjoispuolella. Uusi Suometar 17.11.1880 no 138 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770
Fregatti Vanadis rakennettiin pietarsaarelaisella varvilla 1880, mutta ostettiin Ahvenanmaalle, jolloin sen kotipaikaksi tuli Maarianhamina. Vanadiksen vetoisuus oli 1.020 nrt. Alus tuhoutui ajettuaan rantaan Fleetwoodissa 1903. Västra Finland 4.3.1903 no 18 Åbo Underättelser 28.2.1903 no 57 Åland 25.2.1903 no 16 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Höyrylaiva Juno oli rakennettu Englannissa 1920 ja oli vetoisuudeltaan 1241 grt, pituus 74,7 m. Ostettiin Helsinkiin 1934 Finska Ångfartygs Ab:n tonnistoon. 30.10.1939 Junon ollessa matkalla Lontoosta Blythiin ajoi alus miinaan Hullin ulkopuolella paikassa 53.45N / 00.17E. Viisi merimiestä menehtyi täjähdyksen seurauksena. Äänimeri Wrecksite.eu
Reposaaresta kotoisin ollut kuunarilaiva Suomi haaksirikkoutui myöhään syksyllä marraskuussa 1919 Englannin rannikolla. Laiva oli koksilastissa matkalla Tanskaan. Laivan suurimpana omistajana oli reposaarelainen kauppias Werner Hacklin. Satakunnan kansa 18.11.1919 no 265 Merimiehen Ystävä 1.1.1920 no 1 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?212787
Alus rakennettiin 1881 UK:ssa U.K. Jarrow, Palmers Shipbuilding and Iron Company telakalla ja oli vetoisuudeltaan 1085 grt, pituus 70,7 m. Roineen ollessa 20.3.1953 matkalla Casablancasta Bonesiin törmäsi se sumussa englantilaiseen Briardene-nimiseen alukseen Great Yarmouthin luona, jonka törmäyksen seurauksena Roine upposi. Turmassa menehtyi laivan naispuolinen kokki. Helsingin Sanomat 21.3.1953 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1487 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?70341
Wilja oli rakennettu 1914 ja oli vetoisuudeltaan 3396 grt, pituus 106,7m. Alus ostettiin Suomeen 1934 aluksi Helsinkiin, josta se siirtyi Antti Wihurin tonnistoon 1939. 17.2.1940 sen ollessa matkalla Savannahista Antwerpeniin saksalainen sukellusvene U-48 torpedoi sen paikassa 49.00 N / 6.33 W Englannin rannikolla. Äänimeri Wrecksite. eu Uboat.net Sjøhistorie.no
Onto oli rakennettu 1918 ja oli vetoisuudeltaan 1333 grt, pituus 72,4m. Suomeen alus hankittiin 1937. Alus tuhoutui 23.1.1940 sen ollessa matkalla Zeebruggesta-Tynestä ajettuaan saksalaisen U-56:n laskemaan miinaan Norwichin itäpuolella paikassa 52.51N 2.11E. Onnettomuus ei vaatinut kuolonuhreja. Äänimeri Wrecksite.eu Uboat.net
Helsingistä kotoisin ollut priki oli kapteeni Nordbergin komennossa viemässä elokuussa 1885 lankku-, palkki- ja lautalastia Sevillaan Espanjaan. Hanna joutui vakavaan yhteentörmäykseen Doverin luona ja hinattiin pahasti vaurioituneena satamaan. (Åbo Tidning 28.2.1885 no 57)
Suomalainen laiwa hukkunut. Newcastlesta saapunut sähkösanoma kertoo että nauwolaisen parkki Benion päälle, jota kapteeni Swahnström johtaa, on laskenut eräs höyrylaiwa. Benio on joutunut haaksirikkoon. Miehistä on pelastunut. (Turun Lehti 17.6.1890 no 70)
Haaksirikko. Ahwenanmaalainen parkkilaiwa Oliwer Cromwell, joka joutui haaksirikkoon Thameswirran suussa on jätetty hylyksi ja miehistö palannut kotia. (Aura 1.12.1891 no 96) Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788
251 rkt:n priki, rakennettu 1869, kotipaikka Lemland. Tuhoutui 1891 Englannin rannikolla. Haveripaikka on n 45 nm suuntaan SW Hanstholmin majakasta. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 272, 784 Aura 19.7.1891 no 163 Aura 23.7.1891 no 166 Wrecksite.eu
Rakennettu 1860 Jomalassa, vetoisuus 105 lästiä. Pääisännät K.G. Karlsson ja D. Jansson. Tuhoutui Kings Lynnin Yhdistyneissä Kuningaskunnissa luona 1877. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 1877
Haaksirikko; laiwamiehistö hukkunut. Englannista on sähkötetty Raumalle, että erään raumalaisen yhtiön omistama purjalaiwaa Yrjö, kapteeni Oskar Nordling, on Englannin rannikolla joutunut kokonaan haaksirikkoon. Laiwan 16 miehestä pelastui ainoastaan 2. — U. S. (Sanomia Turusta 21.10.1898 no 244)
Rakennettu 1874, 1020 nrt, puinen kolmimastoinen täystakiloitu purjealus. Alus kuului ahvenanmaalaiselle J Andersonin tonnistoon. Vanadis lähti Darienista, USA:n Georgiasta 13.1.1903 Fleetwoodiin viemään mäntytukkeja. Aluksella oli 15 hengen miehistö. Määränpäähän saavuttiin seuraavan kuun loppupuolella, jonne ankkuroitiin. Tällöin nousi kuitenkin myrsky ja ankkurit menetettiin. Alus pyrittiin ohjaamaan suojaisempaan paikkaan ja vietiin Heysham Pierin koillispuolelle. Täällä se kuitenkin […]
Haaksirikko. Tänne saapuneen tiedon mukaan on suomalaisen parkkilaiwa Lillan. kotoisin Wiipurista ja 394,15 rek.-tonnin mittainen, matkalla Newcastlesta Orangemouthiin rautalastissa 180 engl. penik. Dowsingista miehisti jättänyt laiwan ollessa uppoamaisillaan. Miehistö on pelastettu. (Uusi Suometar 1.1.1901 no 1)
Valmistunut 1900 Kielissä. 4046 GRT, pituus 120,07 m. Ostettu 1918 Helsinkiin. Merkurin ollessa hiililastissa 9.5.1920 matkalla Barrystä Las Palmasiin kolaroi alus espanjalaisen toisen höyrylaivan kanssa lähellä Barry Isä. Miehistö pelastui. Aluksen nostoyrityksessä epäonnistuttiin. Wiborgs Nyheter 10.5.1920 no 106 Västra Finland 15.5.1920 no 55 Wiborgs Nyheter 20.5.1920 no 114 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/2261 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?72209
Norjassa rakennettu 511,66 rt parkki, joka hankittiin Luvialle vuonna 1907. Onni kärsi totaalisen haaksirikon Englannin rannikolla 1914. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 398
Vuonna 1875 Paraisilla rakennettu 482,66 nrt:n parkki. Parkki oli kustavilaisomistuksessa kun se haaksirikkoutui vuonna 1912 kun sitä oltiin hinaamassa Lontoon satamaan. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 355, 573 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/kustavi/veljekseku.htm
Vuonna 1870 Englannissa rakennettu 275 nrt:n priki. Alus hankittiin Latviasta Kustaviin 1875. Kolme vuotta myöhemmin Naima haaksirikkoutuu Englannin rannikolla. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 353, 571 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/kustavi/naimaku.htm
Rakennettu vuonna 1921 Odensessa, ostettu Uuteenkaupunkiin vuonna 1947. Vetoisuus 2653 bruttorekisteritonnia, lastaa 4500 dwt. Törmäsi suureen amerikkalaiseen alukseen Englannin kanaalissa ja uppoaa välittömästi 12.6.1948. Väki pelastuu. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 128 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/moottori/finnborg.htm Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 296 Wrecksite.eu
Uppouma 133 lästiä, rakennettu Oulussa 1834. Vuoden 1838 heinäkuussa laiva lähti Oulusta viimeiselle matkalleen Pohjanmerelle, jolla se tuhoutui marraskuussa Englannin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 33, 62 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 62
120 lästinen vuonna 1817 rakennettu oululaispriki. Miehistö oli 11 henkinen. Medea purjehti tavallisesti Englantiin poiketen matkalla Marstrandiin, Malmöhön tai Göteborgiin. Syksyllä 1826 oli tarkoitus purjehtia Liverpooliin, mutta Orkneysaarten lähellä laiva tuhoutui. Ohi kulkenut höyrylaiva tapasi puoliksi uponneen prikin ankkureitteinsa varassa, ilman mastoja ja alus kellui enää vain lastinsa varassa. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. […]
Oululainen vuonna 1836 rakennettu 157 lästinen fregatti. Laiva purjehti sekä Pohjan- että Välimerelle. Laiva tuhoutui miehineen 20.11.1850 PyhänYrjön kanaalissa matkalla Itä-Intiasta Englantiin. Alus oli tuolloin ollut pois kotoa 14 kuukautta. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 64 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 64
Oululainen vuonna 1821 rakennettu 123 lästinen alus tuhoutui samana vuonna. Kapteeni Tvermanin komennuksessa lähdettiin painolastissa Lontoosta Setubaliin. 24.12.1821 alus kuitenkin haaksirikkoutui Ranskan pohjoisrannikolla jääden hylyksi. Kaikki laivassa olleet pelastuivat. Viisi päivää hylky ajelehti kovassa myrskyssä kunnes miehistö lopulta pääsi maihin Englannin rannikolla Wight-nimiseen saareen. Yksi miehistön jäsen tosin oli koettelemuksista niin uupunut, että menehtyi. Oulun […]
Laivassa oli tavallisesti 13 miestä. Kapteenina toimi 1815-16 Johan Widbom. Oululainen Favorite myytiin 1823 tai 1824 Pietarsaareen. Se tuhoutui 1827 Englannin rannikolla (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 269) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 38
116 lästiä / rakennettu 1808 / mitat 70’50 x 25’ x 12’50/14’4”. Haaksirikkoutui Itä-Englannin rannikolla . (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 56)
252/242 lästiä / rakennettu 1857 / mitat 124’75 x 32’75 x 17’/18’3. Täyshaveri 21.12.1875 Worms Head, Englannin kanaali, korvaus 40 389 mk. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 47) Raahelainen parkkilaiva Jenny, kapt. A.Kåstelin, haaksirikkoutui matkalla Pensacolasta Bristoliin 22.12.1875 Portland Cliffillä, 5 mailia […]
Suomalainen kuunari Ystävä oli painolastissa matkalla Lontoosta Shieldisiin kun se ajoi karille 11.11.1870. Sittemmin laiva saatiin hinattua satamaan. Helsingfors Dagblad 21.11.1870 no 270 Wiborgs Tidning 26.11.1870 no 94 Suomalainen Wirallinen Lehti 26.11.1870 no 140 (Sjöolycka. Skeppet Ystävä – 1870 25.XI hd n:o 274)
Kristiinankaupungista kotoisin ollut fregatti Syskonen (kapt. Reutervall) kolaroi Englannin rannikolla Brimsbyssä höyrylaivan kanssa. Åbo Posten 28.12.1878 no 302 (Skeppet Syskonens från Kristinestad sammanstötning – 1878 27.XII hd n:o 352) (Fartyget Ellidas hafveri. Skeppet Xenia från Lappfjerd försvunnit. Fregattskepp Syskonens sammanstötning – 1878 23.XII hd n:o 350)
Haaksirikko. Sanan lennättimellä on tullut tieto, että parkkilaiwa Suomi, kapteeni I. E. Nyberg, toukok. 29 p. kokonaan on hukkunut Hullin kaupungin edustalla. Wäki pelastettiin kuitenkin. Laiwa, joka oli apteekari H. W. Hjeltin y. m. tästä kaupungista, oli rakettu w. 1866, 300 lästin wetoinen ja wakuutettu. (Sanomia Turusta 2.6.1871 no 22) (Skeppbrott. Barkskeppet Suomi från Åbo […]
Yarmounthista sähkötettiin, että suomalainen laiva Suomi oli tullut sinne kärsittyään vaurioita merellä. Helsingfors Dagbladet 13.2.1869 no 36 (Skeppet Suomi och Aino skadade – 1869 13.II hd n:o 36)
Suomalainen parkki Sovinto (kapt. Ekqvist), joka oli matkalla Shieldsistä Cadiziin saapui 14.2.1869 Gravenesendiin vaurioituneena, jotka olivat vauriot olivat syntyneet yhteentörmäyksen seurauksena. Helsingfors Dagbladet 26.2.1869 no 47 (Sjöfartsnotiser. Sovinto och Delphin skadade – 1869 26.II hd n:o 47)
Suomalainen parkkilaiva Sovinto (kapt. Gustafsson) oli matkalla Lontoosta Cardiffiin joutui merellä vahinkoja kärsittyään hakeutumaan Doveriin. Helsingfors Dagblad 14.12.1867 no 292 (Sjöolyckor drabbat barkskeppet Ocean, fr. Brahestad, Sovinto, kapt. Gustafsson, skonerten Appellina, kapt. Eriksson, Aina, kapten Ahlroth – 1867 16.XII hfbl n:o 293)
Haaksirikko. Laiwa ”Ruhtinas”, jonka katteini (sic) on K. S. Palmroos, on t. k. 18 p. ajautunut rannalle Orfordneefin [=Orford Ness] lähellä. Laiwa on täydellisesti haaksihylky. Joku osa lastista saataneen korjatuksi setä kalusto. Miehistö on pelastunut paitse kahta, jotka lienewät hukkuneet. (Sanomia Turusta 25.1.1881 no 9) Suomalainen Wirallinen Lehti 25.1.1881 no 10 (Barkskeppet Ruhtinas från Åbo […]