Haverit.netSyyskuun 27-28 välisenä yönä vuonna 1862 rantautui pohjoisamerikkalainen fregattilaiva Emperor (kapt. Dean Blanchard, 764 tn) Kallbådan luodolle lähelle majakkalaivaa. Alus oli ajanut seitsemän solmun vauhdilla karille. Aluksen lastina oli teakiä, jota se oli viemässä Kronstadtiin. Alusta yritettiin irroittaa karila, mutta se osoittautui mahdottomaksi ankarassa merenkäynnissä. Aluksesta saatiin pelastettua tykkejä, purjeita ja ruokatarvikkeita. Helsingfors Dagblad 6.10.1862 […]
Thames (1871) -priki Norjalaista priki Thamesia oli kapteeni Rönningin valvonnassa lastannut puutavaralastin Viipurista Englantiin vietäväksi. Kallbådagrundin luona laiva ajoi karille. Paikalle tuli höyrylaiva Neptun purkamaan lastia.Thamesista arveltiin tulevan hylky. Suomalainen Wirallinen Lehti 7.9.1872 no 107 Helsingfors Dagbladet 7.9.1872 no 244
Haaksirikko Kallbådan luona. On pelastunut miehistö antanut seuraawia seikkaperäisiä tietoja: Moss Brown, joka on 1,130 tonnin wetoinen höyrylaiwa, kotoisin Lontoosta, purjehti kapteeni W. Dawidsonin johdolla lokakuun 14 p:nä Shieldsistä kiwihiililastilla Kronstadtiin. Matka käwi onnellisesti aina Kallbådan luona sattuneesen haaksirikkoon asti. Pelastuneet merimiehet oliwat onnettomuuden sattuessa maanneet ruffeissaan, eiwätkä siis woi antaa tarkempia tietoja itse karille […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Suomalainen höyrylaiva Vasa oli Englannissa vuonna 1882 rakennettu 800 dwt:n alus. Se oli lähtenyt helmikuussa 1923 saattueessa Helsingistä jäänmurtajan avustamana. Saattueen ehdittyä 7NM Kallbådanin majakan lounaspuolelle jäi Vasa jäiden puristuksiin niin pahasti, että sen kyljet murtuivat ja laiva upposi. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 299) Uusi Suomi 16.2.1923 […]
M-tyypin (pituus 37,8/44,5m) sukellusveneet olivat pieniä rannikkosukellusveneitä. Ne olivat yksirunkoisia, joiden aseistukseen kuului vain kaksi torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 152 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1933. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista pieni M-97 oli yksi. M-97 aloitti neljännen sotaretkensä ennen kesän NL:n varsinaisia vastaiskuja lähtemällä tiedusteluretkelle. Seuraavalle järjestyksessä viidennelle […]
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi V-bis-2 = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-311 oli yksi. Järjestyksessä neljännelle retkelleen sukellusvene lähti sotakesän kolmannessa ryhmässä lokakuussa -42. […]
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi V-bis-2 = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-306 oli yksi. Sukellusvene osallistui sotakesänä -42 vasta kolmanteen ryhmään, joka lähti Kronstadtista […]
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi III = pituus 57,0m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-304 oli yksi. Alus oli lähtenyt ensimmäiselle retkelleen kyseisenä vuonna kesäkuussa. Tuolloin se […]
Vuoden 1878 elokuussa ajoi norjalainen Nor keskiyöllä Kallbådan seudulla karille. Alus oli viemässä kivihiililastia. Alukseen tuli pohjakosketuksesta vuoto, jonka johdosta paikalle hälytettiin pelastusalus Heron. Osa lastista saatiin pelastettua ennekuin alus painui pinnan alle. (Majakoiden ja luotisen Porkkala. Suomen majakkaseura 2020, s.51, 148) Helsingfors Dagblad 2.8.1878 no 207 (Auktion å strandade barkskeppet Nor – 1878 26.IX […]
Höyrylaiva Marcia ajoi karille Kallbådan lähellä, josta sen lastia purettiin ja lopulta itse alus irrotettiin karilta. Åbo Tidning 9.6.1850 no 153 Åbo Tidningen 31.7.1890 no 204 (Det strandade ångfartyget Marcia – 1890 n.pr n:o 151A) (Strandade ångaren Marcias bergning – 1890 n.pr n:o 152, 154) (En lustresa till Marcia. Beskifning öfver Ahkeras lustresa till förolyck. […]
Englantilainen parkki Friends (kapt. Boyd) oli lastannut talkkia ja hamppua Kronsdtadtista Lontooseen vietäväksi. 27.11.1863 Friends törmäsi kivelle Kallbådan luona. Seuraavana päivänä veden noustua alus irtosi karilta. Miehistö oli edellisenä päivänä tosin jo joutunut jättämään aluksen. Helsingfors Dagblad 2.12.1863 no 280 (Ang. engelska skeppet Frieds förolyckande – 1863 24.XII borgåbl n:o 50)