Avainsana: Ruotsi-Gotlanti

Gotlannin rannikolla Fahlholmissa Ahrsin sataman ulkopuolella tavattiin 6.1.1836 rantaan ajautunut kaljaasi, jonka kajuutasta löydettiin viisi miehen ruumista. Kaljaasin nimeksi selvisi Johannes (kapt. Carl Johan Källström), kotipaikka Turku. Alus oli lähtenyt Porista ja tarkoitus oli Rauman kautta mennä Riikaan viemään rautalastia. Riikasta oli päästy lähtemään 18.12.1835, mutta jouduttu merellä vaikeaan myrskyyn. Lastina oli pellavan siemeniä ja […]

Kuunari Elsa (205,22 rt) oli rakennettu vuonna 1866 Korppoossa ja oli mitaltaan 33,3 m. Aluksen varustaja ja kippari oli korppoolainen M.H. Mårtensson. Kuunari haaksirikkoutui Gotlannissa, Fårön Lutterhornissa elokuussa 1898. Osa aluksen puutavaralastista saatiin kerättyä talteen ja huutokaupattua. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223 Åbo Tidning 9.8.1898 no […]

Porissa vuonna 1826 rakennettu 67 lästinen kuunari, pituus 77½ jalkaa. Haaksirikkoutui 10.10.1839 ½ mailia Laus Holmarin saaresta Gotlannin itäpuolella. Alus (kapt. C.H. Strömberg) oli kuljettamassa lankkuja ja lautoja, kuminaa, hevosennahkoja ja kuparia Turusta Lyypekkiin. Aluksen lastia päästiin pelastamaan, mutta vesilastissa ollut itse alusta ei kyetty enää pelastamaan. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri […]

Turkulainen kuunari (62 lästiä) Wilhelmina teki matkoja mm Välimerelle. Kärsi haaksirikon Gotlannin rannikolla vuonna 1830. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 254-255 Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s242-243

Turkulainen laiva Finland oli rakennettu (ennen?) 1742 ja oli vetoisuudeltaan 212 lästiä. Alus tuhoutui Gotlannissa vuonna 1745. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 236-237

Raumalainen 28 9/14 lästinen kaljaasi haaksirikkoutui kotimatkalla Gotlannin luona vuonna 1827. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939

Porilainen pieni 72 lästinen priki Adolf Fredrik (kapt. Joseph Indrenius) haaksirikkoutui 22-23.11 välisenä yönä vuonna 1836 Gotlannin eteläkärjessä Barshageuddissa. Alus oli tulossa painolastissa Newcastlessa kotisatamaansa. Miehistö pelastui, mutta aluksesta tuli hylky. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII Helsingfors Tidningar 19.11.1836 no 92

Porilainen 258 lästinen laiva Rurik (kapt. Stenroos) hukkui vuonna 1838 Gottlannin luona eteläkärjessä. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXV Åbo Tidningar 15.12.1838 no 99

Merikarvialla 1864 rakennettu parkki Eugenia oli vetoisuudeltaan 175 lästiä. Myöhemmin sen kotisatamaksi tuli Lemland. Eugenia oli tehnyt matkoja Englantiin ja Ruotsiin. Vuonna 1872 Eugenia oli ottanut lastin Skellefteåsta Hulliin vietäväksi. Paluumatkallaan Eugenia (kapt. Sjölund) haaksirikkoutui totaalisesti 28-29.12.1872 Gotlannin rannikolla. Miehistö saatiin suurin vaivoin pelastettua, mutta alus jäi hylyksi. Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn 1988, […]

79 lästinen raumalainen kuunari Wilhelmina (kapt. Anders Fröberg) haaksirikkoutui syksyllä 1865 Gotlannissa. Miehistö pelastui. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192

66 lästinen raumalainen alus Columbus (kapt. Eric Johan Wuoriander) kärsi kolmannella menomatkallaan ollessaan puutavaralastissa täydellisen haaksirikon Gotlannin rannikolla Fårön luona 22.9.1857. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Åbo Underrättelser 13.10.1857 no 80 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192

Pieni raumalainen 45 lästinen Wälgång (kapt. Carl Gustaf Ekroth) kärsi kolmannella matkallaan vuonna 1856 täydellisen haaksirikon Gotlannin luona. Miehistö pelastui. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, 2. 192

Kuunari Carolina (kapt. Lagerstam) oli viemässä voi- ja tervalastia Kristiinankaupungista Riikaan kun se haaksirikkoutui 27.10.1852 Gottlannin itärannalla Kräklingbo kylän kohdalla. Osa lastista ja takilasta on saatu pelastettua. Åbo Underrättelser 19.11.1852 no 91 Åbo Underrättelser 3.12.1852 no 95 Åbo Tidningar 3.12.1852 no 95

Kristiinankaupunkilainen kuunari Carolina (kapt. A. Lagerstam) oli viemässä mm tervaa ja voita kotikaupungistaan Riikaan kun se haaksirikkoutui 27.10.1852 Gottlannin itärannalla Kräklingbon kylän luona. Alus jäi hylyksi, mutta takila ja lasti on saatu pelastettua. Åbo Underrättelser 3.12.1852 no 95 Finlands Allmänna Tidning 7.12.1852 no 285

Helsingistä kotoisin oleva ja kauppias Bäckin omistama priki Gustafwa Maria haaksirikkoutui puutavaralastissa Gottlannissa 1861. Helsingfors Tidningar 28.5.1861 no 61 Porin Kaupungin Sanomia 8.6.1861 no 23

Priki Blenda (kapt. Pretorius, ei virheellisesti mainittu Petronillo) oli lautatavaralastissa matkalla Viipurista Antwerpeniin kun se haaksirikkoutui matkalla Fårön luona Gotlannin rannikolla. Lasti saatiin purettua. Åbo Underrättelser 13.7.1865 no 80 Suometar 18.7.1865 no 163 Åbo Underrättelser 20.7.1865 no 83 Åbo Underrättelser 27.7.1865 no 86

Turkilainen kuunari Amalia (kapt. Hagman) oli painolastissa menossa Kööpenhaminasta Strömsholmeniin kun sen 10.10.1871 ajoi karille Gotlannin rannalla. Uutisoinnista ei voi tietää saatiinko kuunari myöhemmin pelastettua. Helsingfors Dagbladet 21.10.1871 no 286 Sanomia Turusta 27.10.1871 no 43

Parkki Amanda upposi 1894 Stafklintin luona. Se oli Närpiössä vuonna 1865 rakennettu 382 nrt:n alus. Åland 22.12.1895 no 102 Nya Pressen 27.12.1894 no 52 Åbo Underrättelser 27.12.1895 no 351 Huvudstadsbladet 28.12.1895 no 302 Wasa Tidning 29.12.1894 no 304 Den Åländska segelsjöfartens historia, Georg Kåhre ja Karl Kåhre, Ålands Tidningstryckerie Ab, Mariehamn 1988 [Risto Sajaniemi: Stavklint […]

1880-luvulla oltiin laajentamassa Suomen rataverkko Vaasaan ja se valmistui 1883. Marraskuussa 1880 suomalainen priki Berona oli tuomassa 360 tonnin ratakiskolastia tälle työmaalle kun se haaksirikkoutui Gotlannin rannikolla. Kiskot onneksi olivat vakuutettuja. Ahti 18.11.1880 no 46

Rakennettiin 1924 Ruotsissa, jolloin sen voimanlähteenä oli höyrykone, joka vaihdettiin dieselkoneeksi 1951. Maarianhaminaan alus ostettiin 1960, jolloin se sai nimekseen Stella. Jo seuraavana vuotena alus sai vuodon 10 nm SW Haburgensin majakasta. Miehistö jätti aluksen, joka upposi 27.10.1961. Riksantikvarieämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/34688dfe-4d23-4daa-8221-56a631b49dc0

Ahvenanmaalainen kuunari Fäderneslandet oli painolastissa matkalla Lyypekkiin haaksirikkoutui Gottlannin rannikolla myöhään syksyllä 21.10.1850. Miehistö onnistuttiin saamaan turvaan. Finlands Allmänna Tidning 26.11.1850 no 276 Åbo Underrättelse 22.11.1850 no 1850 no 94

Priki Union (253 r.) rakennettiin Tokarnäsetissä, rikattiin uudelleen kuunariksi 1894. Nauvolainen kuunari Union oli matkalla Vaasasta Kööpenhaminaan puutavaralastissa vielä myöhäissyksyllä 1899. Kuten niin monet muutkin alukset, koki Union loppunsa Gotlannin rannoilla, jossa se haaksirikkoutui 25.10.1899. Åbo Tidning 11.11.1899 no 307 Helsingin Sanomat 13-3-1932 no 72 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?290978

Porilainen parkki Tarmo koki haaksirikon 14.11.1901 Gotlannin lähistöllä. Vaasasta kotoisin ollut kapteeni Wiktor Nyman ja toinen miehistön jäsen menehtyivät onnettomuudessa. Tarmo oli entinen italialainen Ginewra-niminen alus, joka oli vuosikaudet maannut rantaan ajelehtineena Reposaaren rannassa, kunnes se oli ostettu kunnostettavaksi ja uudelleen käyttöön otettavaksi. Huvudstadsbladet 20.11.1901 no 315 Wasa-Posten 20.11.1901 no 91 Västra Finland 20.11.1901 no […]

Vuonna 1924 rakennettu m/s Stella (500 grt) oli pituudeltaan 46,2 m. Suomeen Stella ostettiin 1960, jona vuonna se myös menetettiin haaksirikossa. 27.10. rahtilaiva oli tuomassa hiililastia Szczecinistä Hankoon kun se sai vuodon ja upposi Gotlannin ulkopuolella. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 31 Wrecksite.eu Riksantikvariämbetet Fornsök  

Moottorilaiva Julius lähti 13.11.1920 Viipurista puutavaralastissa Randersiin Tanskaan. Tämä oli aluksen ensimmäinen matka, ja jolla se jo heti seuraavana päivänä joutui tuhon omaksi Gotlannin edustalla. Moottorilaiva Julius oli rakennettu edellisenä vuonna teräksestä Hampurissa. Laivan pituus oli 56,10 m ja se kykeni lastaamaan 800 tonnia kuollutta painoa. Onnettomuushetkellä laiva kulki vielä Saksan lipun alla, mutta sen […]

Kuunari Jona (128 grt) haaksirikkoutui Gotlannin länsirannalle 10.7.1920 kuljettaessaan kiinalaisia astiota Ronnesta Kotkaan. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?255611

Ascania (838 grt) oli rakennettu 1901 ja sen pituus oli 58 m. Viipuriin alus hankittiin Ruotsista vuonna 1934. Ascania haaksirikkoutui Faron ulkopuolella Gotlannissa 27.9.1940 ollessaan puutavaralastissa matkalla Kotkasta Kieliin. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?216457 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1082 Riksantikvariämbetet Fornsök:   https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/12b69fe8-c153-4dfb-93d8-f6e840e39721

Saltvikistä kotoisin ollut kolmimastoinen purjelaiva ajoi 18.1.1929 Visbyssä rantaan navigointivirheen johdosta. Miehistö, yhdeksän miestä ja yksi nainen, saatiin turvaan maston ja puun väliin kiritetyn köyden avulla. Vineta oli rakennettu 1919 ja oli vetoisuudeltaan 306 rek.tn. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-23. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003, s. 83-84 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, […]

Neptun (422 nrt) oli rakennettu 1890 Finströmissä, josta se valmistuttuaan siirtyi kotisatamakseen muodostuneeseen Hammarlandiin. Tuhoutui Gotlannissa marraskuussa 1928 kapteeni Uno Danielsonin ollessa komennossa. Uusmaalainen 4.12.1928 no 92 Kansan Lehti 4.12.1928 no 284 Ålands Nyheter 8.12.1928 no 49 Åland 8.12.1928 no 98 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788

Parkki Ingeborg (537 nrt) oli rakennettu Getassa 1874, joka myös jäi sen kotisatamaksi. Alus tuhoutui sen ajettua sumussa rantaa Gotlannissa 13.6.1890. Parkki oli puulastissa matkalla Kronstadtista Havreen. Åbo Tidning 16.6.1890 no 160 Åbo Tidning 20.6.1890 no 164 Åbo Underrättelser 20.6.1890 no 164 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland […]

Kuunariparkki Deo Gloria (294 nrt) oli rakennettu 1861 Flensburgissa ja hankittiin 1912 Ahvenanmaalle, Föglön. Tuhoutui ajettuaan maihin Gotlannissa lokakuussa1912 ollessaan viemässä puutavaralastia Pietarsaaresta Hampuriin. Alus tuhoutui, mutta yhdeksänhenkinen miehistö pääsi turvaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 774 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 70-71 Åland 9.11.1912 no […]

Parkki oli rakennettu Sunderlandissa 1850 ja oli vetoisuudeltaan 805 nrt. Maarianhaminaan se ostettiin 1899. Kesäkuussa 1901 alus oli viemässä puutavaralastia Kotkasta Lontooseen kun se rantautui Gotlannin rannikolla ja jäi hylyksi. Västra Finland 19.6.1901 no 49 Åland 15.6.1901 no 51 Åland 4.7.1901 no 58 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772

Parkki Ceralia oli rakennettu Närpiössä 1875 ja oli vetoisuudeltaan 511 nrt. Se siirtyi valmistumisvuotenaan ahvenanmaalaisomistukseen Vårdöseen. Parkki tuhoutui Gotlannin luona sumussa 1883. Åbo Tidning 1.9.1883 no 236 Nya Pressen 3.9.1883 no 239 Folkwännen 4.9.1883 no 205 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, […]

Kuunari Amarilla rakennettiin 1854 ja siitä tehtiin 84 lästin vetoinen. Kotisatama sillä oli Ahvenanmaan Lemlandissa. Tuhoutui lauta- ja parrulastissa Gotlannin rannikolla myrskyssä ja ankarassa sateessa jo ensimmäisenä purjehdusvuotenaan. Ilmarinen 15.10.1869 no 42 Suomalainen Wirallinen Lehti 30.9.1869 no 117 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, […]

Amalia rakennettiin 211 lästin vetoiseksi parkiksi Sidebyssä 1873. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Lemland. Amalia tuhoutui jo seuraavan vuoden syksyllä joulukuussa 1874 Gottlannin rannikolla. Alus oli tuolloin viemässä hiililastia Hullista Gävleen. Amaliasta suoritti vakuutusyhtiö 39.600 markan korvauksen. Åbo Posten 25.4.1875 no 48 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768 Basil Greenhill & John Hackman, […]

Hilda oli 365 tonninen parkiksi takiloitu puusta rakennettu alus. Sen ollessa suola- ja viinilastissa tulossa Cadizista määränpäänään Porvoo kun se ajoi rantaan Gotlannin rannikolla 27.11.1890. Östra Nyland 9.12.1890 no 94 Åbo Tidning 11.12.1890 no 337 Borgobladet 29.11.1890 no 95 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?304181

Haaksirikko. Ronehamnista ilmoitetaan 2 p. syysk. että Ahwenanmaalta olewan suomalaisen kuunarilaiwan Kaarlen miehistö, joka 28 p. elok. wallinneen myrskyn takia oli jättänyt laiwansa Fårön ulkopuolella, oli saapunut sinne. Laiwa, jota johti katteini Jansson, oli matkalla Raumalta Köpenhaminaan laslattu laudoilla. (Rauman Lehti 10.9.1890 no 72)

Haaksirikko. Kuunari Allida, jonka omistaa kapteeni R. Grandström, on tehnyt haaksirikon Gottlannin rannikolla. Wäki on pelastettu. (Rauman Lehti 17.10.1894 no 83) Päivälehti 20.10.1894 no 245

Rakennettu Kemiössä 1868, vetoisuus 230 nrt. Kotipaikka Vårdö Ahvenanmaalla. Tuhoutui puutavaralastissa Englantiin vuonna 1895 Gotlannissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 67-69 Wiipuri 2.11.1895 no 88 Sanomia Turusta 3.11.1895 no 256 Rauman Lehti 6.11.1895 no 89 Wrecksite.eu

Kuunari Julina piti kotipaikkaansa Ahvenanmaan Lemlandissa ja oli vetoisuudeltaan 126 nrt. Haaksirikkoutui Gottlannissa 1880. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 60

1859 (1858?) Närpiössä rakennettu 150 lästinen priki, jonka kotisatama oli Ahvenanmaan Hammarlandissa. Ajoi sumussa rantaan Gotlannissa 3.5.1866. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 58 Åbo Underrättelser 17.5.1866 no 56

Amanda oli Närpiössä 1865 rakennettu 382 nrt parkki, kotipaikka Jomala, Ahvenanmaa. Amanda tuhoutui 1894 Stafklintin ulkopuolella. Amanda oli matkalla joulukuussa 1894 Viipurista Kööpenhaminaan. Gotlannin kohdalla matkalle osui myrsky, joka ajatti parkin rantaan Stafklintin ulkopuolella ja se murskaantui useisiin osiin. Rahti lähti kellumaan, myös ihmishenkien menetyksiltä ei vältytty. Nya Pressen 27.12.1894 no 52 Wasa Tidning 29.12.1894 […]

Rakennettu 1915, 151 grt, pituus 29,8 m. 18. tammikuuta 1936 matkasi Helsingforsista Stettiniin koksihiutaleella, hylättiin Gotlannin lähellä ja sen ilmoitettiin uppoavan Westervikin ulkopuolelle. Aamulehti 19.1.1936 no 17 Varsinais-Suomi 19.1.1936 no 15 Vaasa 19.1.1936 no 17 Uusi Aura 19.1.1936 no 17 Warkauden Lehti 21.1.1936 no 7 Äänimeri wrecksite.eu Riksantikvariämbetet Fornsök  

Haaksirikkoon joutuneita raumalaisia laiwoja. Suomen Uutistoimisto ilmoittaa: Kuunari Artur Raumalta, kapteeni Stenroos, on Kopparstenariin luona Ruotsin rannalla tehnyt haaksirikon. Laiwa jää hylyksi. Wäestö on pelastunut. Laiwa ja rahti wakuutettu. Uusi Suometar 23.4.1903 no 92

Valmistunut 1917 Norjassa, 1300 dwt, pituus 64,30 m. Ostettu Suomeen 1959. 28.1.1962 Kannas oli painolastissa matkalla Koverharista Storugnsiin kun se haaksirikkoutui Gotlandissa, Kappelshamnissa. wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?212979 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/160 Riksantikvariämbetet Fornsök:   https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/24c80fae-abfa-45d1-88b5-b3a9438664f9

Maarianhaminalainen kuunari Sela joutui haaksirikkoon 6.10.1908 Gotlannin pohjoispuolella. Laiva oli tulossa painolastissa Lyypekistä kotisatamaansa. Alus joutui kokonaan hylyksi, mutta miehistö pelastui. Alus oli vakuuttamaton. Kuunari Sela oli rakennettu Eurajoella 1889 ja oli vetoisuudeltaan 146 nrt. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. […]