Haverit.net79 lästinen raumalainen kuunari Wilhelmina (kapt. Anders Fröberg) haaksirikkoutui syksyllä 1865 Gotlannissa. Miehistö pelastui. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
66 lästinen raumalainen alus Columbus (kapt. Eric Johan Wuoriander) kärsi kolmannella menomatkallaan ollessaan puutavaralastissa täydellisen haaksirikon Gotlannin rannikolla Fårön luona 22.9.1857. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Åbo Underrättelser 13.10.1857 no 80 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Pieni raumalainen 45 lästinen Wälgång (kapt. Carl Gustaf Ekroth) kärsi kolmannella matkallaan vuonna 1856 täydellisen haaksirikon Gotlannin luona. Miehistö pelastui. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, 2. 192
Luvialla 1874 rakennettu kuunari Lydia, vetoisuus 291,14 rt ja pituus 37,47 m. Rauman laivarekisterin signaalitunnus VDCG. Lydia (kapt. Vesterling) oli puutavaralastissa matkalla Lyypekkiin kun se sai pahan vuodon 7.9.1898 ja pyrki turvasatamaan Visbyyn. Sieltä se hinattiin ulos hylkynä. Åbo Underrättelser 10.9.1898 no 245 Västra Finland 17.8.1898 no 66 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet […]
Priki Alida oli rakennettu vuonna 1864, vetoisuus 154,36 rt ja pituus 28,36 m. Rauman laivarekisteriss’ Alidan tunnus oli R62. 14.10.1894 Alida ajoi sumussa karille Gottlannin rannalla Espobådan luona Faluddenissa. Priki hinattiin vaurioituneena Enevikenin lahteen. Rauman Lehti 28.11.1894 no 95 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 540
Kuunari Carolina (kapt. Lagerstam) oli viemässä voi- ja tervalastia Kristiinankaupungista Riikaan kun se haaksirikkoutui 27.10.1852 Gottlannin itärannalla Kräklingbo kylän kohdalla. Osa lastista ja takilasta on saatu pelastettua. Åbo Underrättelser 19.11.1852 no 91 Åbo Underrättelser 3.12.1852 no 95 Åbo Tidningar 3.12.1852 no 95
Kristiinankaupunkilainen kuunari Carolina (kapt. A. Lagerstam) oli viemässä mm tervaa ja voita kotikaupungistaan Riikaan kun se haaksirikkoutui 27.10.1852 Gottlannin itärannalla Kräklingbon kylän luona. Alus jäi hylyksi, mutta takila ja lasti on saatu pelastettua. Åbo Underrättelser 3.12.1852 no 95 Finlands Allmänna Tidning 7.12.1852 no 285
Helsingistä kotoisin oleva ja kauppias Bäckin omistama priki Gustafwa Maria haaksirikkoutui puutavaralastissa Gottlannissa 1861. Helsingfors Tidningar 28.5.1861 no 61 Porin Kaupungin Sanomia 8.6.1861 no 23
Priki Blenda (kapt. Pretorius, ei virheellisesti mainittu Petronillo) oli lautatavaralastissa matkalla Viipurista Antwerpeniin kun se haaksirikkoutui matkalla Fårön luona Gotlannin rannikolla. Lasti saatiin purettua. Åbo Underrättelser 13.7.1865 no 80 Suometar 18.7.1865 no 163 Åbo Underrättelser 20.7.1865 no 83 Åbo Underrättelser 27.7.1865 no 86
Turkilainen kuunari Amalia (kapt. Hagman) oli painolastissa menossa Kööpenhaminasta Strömsholmeniin kun sen 10.10.1871 ajoi karille Gotlannin rannalla. Uutisoinnista ei voi tietää saatiinko kuunari myöhemmin pelastettua. Helsingfors Dagbladet 21.10.1871 no 286 Sanomia Turusta 27.10.1871 no 43
Parkki Amanda upposi 1894 Stafklintin luona. Se oli Närpiössä vuonna 1865 rakennettu 382 nrt:n alus. Åland 22.12.1895 no 102 Nya Pressen 27.12.1894 no 52 Åbo Underrättelser 27.12.1895 no 351 Huvudstadsbladet 28.12.1895 no 302 Wasa Tidning 29.12.1894 no 304 Den Åländska segelsjöfartens historia, Georg Kåhre ja Karl Kåhre, Ålands Tidningstryckerie Ab, Mariehamn 1988 [Risto Sajaniemi: Stavklint […]
1880-luvulla oltiin laajentamassa Suomen rataverkko Vaasaan ja se valmistui 1883. Marraskuussa 1880 suomalainen priki Berona oli tuomassa 360 tonnin ratakiskolastia tälle työmaalle kun se haaksirikkoutui Gotlannin rannikolla. Kiskot onneksi olivat vakuutettuja. Ahti 18.11.1880 no 46
Rakennettiin 1924 Ruotsissa, jolloin sen voimanlähteenä oli höyrykone, joka vaihdettiin dieselkoneeksi 1951. Maarianhaminaan alus ostettiin 1960, jolloin se sai nimekseen Stella. Jo seuraavana vuotena alus sai vuodon 10 nm SW Haburgensin majakasta. Miehistö jätti aluksen, joka upposi 27.10.1961. Riksantikvarieämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/34688dfe-4d23-4daa-8221-56a631b49dc0
Ahvenanmaalainen kuunari Fäderneslandet oli painolastissa matkalla Lyypekkiin haaksirikkoutui Gottlannin rannikolla myöhään syksyllä 21.10.1850. Miehistö onnistuttiin saamaan turvaan. Finlands Allmänna Tidning 26.11.1850 no 276 Åbo Underrättelse 22.11.1850 no 1850 no 94
Priki Union (253 r.) rakennettiin Tokarnäsetissä, rikattiin uudelleen kuunariksi 1894. Nauvolainen kuunari Union oli matkalla Vaasasta Kööpenhaminaan puutavaralastissa vielä myöhäissyksyllä 1899. Kuten niin monet muutkin alukset, koki Union loppunsa Gotlannin rannoilla, jossa se haaksirikkoutui 25.10.1899. Åbo Tidning 11.11.1899 no 307 Helsingin Sanomat 13-3-1932 no 72 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?290978
Porilainen parkki Tarmo koki haaksirikon 14.11.1901 Gotlannin lähistöllä. Vaasasta kotoisin ollut kapteeni Wiktor Nyman ja toinen miehistön jäsen menehtyivät onnettomuudessa. Tarmo oli entinen italialainen Ginewra-niminen alus, joka oli vuosikaudet maannut rantaan ajelehtineena Reposaaren rannassa, kunnes se oli ostettu kunnostettavaksi ja uudelleen käyttöön otettavaksi. Huvudstadsbladet 20.11.1901 no 315 Wasa-Posten 20.11.1901 no 91 Västra Finland 20.11.1901 no […]
Vuonna 1924 rakennettu m/s Stella (500 grt) oli pituudeltaan 46,2 m. Suomeen Stella ostettiin 1960, jona vuonna se myös menetettiin haaksirikossa. 27.10. rahtilaiva oli tuomassa hiililastia Szczecinistä Hankoon kun se sai vuodon ja upposi Gotlannin ulkopuolella. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 31 Wrecksite.eu Riksantikvariämbetet Fornsök
Moottorilaiva Julius lähti 13.11.1920 Viipurista puutavaralastissa Randersiin Tanskaan. Tämä oli aluksen ensimmäinen matka, ja jolla se jo heti seuraavana päivänä joutui tuhon omaksi Gotlannin edustalla. Moottorilaiva Julius oli rakennettu edellisenä vuonna teräksestä Hampurissa. Laivan pituus oli 56,10 m ja se kykeni lastaamaan 800 tonnia kuollutta painoa. Onnettomuushetkellä laiva kulki vielä Saksan lipun alla, mutta sen […]
Kuunari Jona (128 grt) haaksirikkoutui Gotlannin länsirannalle 10.7.1920 kuljettaessaan kiinalaisia astiota Ronnesta Kotkaan. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?255611
Ascania (838 grt) oli rakennettu 1901 ja sen pituus oli 58 m. Viipuriin alus hankittiin Ruotsista vuonna 1934. Ascania haaksirikkoutui Faron ulkopuolella Gotlannissa 27.9.1940 ollessaan puutavaralastissa matkalla Kotkasta Kieliin. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?216457 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1082 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/12b69fe8-c153-4dfb-93d8-f6e840e39721
Saltvikistä kotoisin ollut kolmimastoinen purjelaiva ajoi 18.1.1929 Visbyssä rantaan navigointivirheen johdosta. Miehistö, yhdeksän miestä ja yksi nainen, saatiin turvaan maston ja puun väliin kiritetyn köyden avulla. Vineta oli rakennettu 1919 ja oli vetoisuudeltaan 306 rek.tn. Huvudstadsbladet 18.1.1929 no 17_2P Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/274dec3a-f1af-4dcb-91ec-0aa2a5c4dcea
Neptun (422 nrt) oli rakennettu 1890 Finströmissä, josta se valmistuttuaan siirtyi kotisatamakseen muodostuneeseen Hammarlandiin. Tuhoutui Gotlannissa marraskuussa 1928 kapteeni Uno Danielsonin ollessa komennossa. Uusmaalainen 4.12.1928 no 92 Kansan Lehti 4.12.1928 no 284 Ålands Nyheter 8.12.1928 no 49 Åland 8.12.1928 no 98 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788
Parkki Ingeborg (537 nrt) oli rakennettu Getassa 1874, joka myös jäi sen kotisatamaksi. Alus tuhoutui sen ajettua sumussa rantaa Gotlannissa 13.6.1890. Parkki oli puulastissa matkalla Kronstadtista Havreen. Åbo Tidning 16.6.1890 no 160 Åbo Tidning 20.6.1890 no 164 Åbo Underrättelser 20.6.1890 no 164 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
Kuunariparkki Deo Gloria (294 nrt) oli rakennettu 1861 Flensburgissa ja hankittiin 1912 Ahvenanmaalle, Föglön. Tuhoutui ajettuaan maihin Gotlannissa lokakuussa1912 ollessaan viemässä puutavaralastia Pietarsaaresta Hampuriin. Alus tuhoutui, mutta yhdeksänhenkinen miehistö pääsi turvaan. Åland 9.11.1912 no 90 Åland 13.11.1912 no 91 Vapaa Sana 8.11.1912 no 129 Vaasa 9.11.1912 no 132 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?216357 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, […]
Parkki oli rakennettu Sunderlandissa 1850 ja oli vetoisuudeltaan 805 nrt. Maarianhaminaan se ostettiin 1899. Kesäkuussa 1901 alus oli viemässä puutavaralastia Kotkasta Lontooseen kun se rantautui Gotlannin rannikolla ja jäi hylyksi. Västra Finland 19.6.1901 no 49 Åland 15.6.1901 no 51 Åland 4.7.1901 no 58 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772
Parkki Ceralia oli rakennettu Närpiössä 1875 ja oli vetoisuudeltaan 511 nrt. Se siirtyi valmistumisvuotenaan ahvenanmaalaisomistukseen Vårdöseen. Parkki tuhoutui Gotlannin luona sumussa 1883. Åbo Tidning 1.9.1883 no 236 Nya Pressen 3.9.1883 no 239 Folkwännen 4.9.1883 no 205 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/d55a7c64-fa73-45a3-80f6-09cf2746576e
Kuunari Amarilla rakennettiin 1854 ja siitä tehtiin 84 lästin vetoinen. Kotisatama sillä oli Ahvenanmaan Lemlandissa. Tuhoutui lauta- ja parrulastissa Gotlannin rannikolla myrskyssä ja ankarassa sateessa jo ensimmäisenä purjehdusvuotenaan. Ilmarinen 15.10.1869 no 42 Suomalainen Wirallinen Lehti 30.9.1869 no 117 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768
Amalia rakennettiin 211 lästin vetoiseksi parkiksi Sidebyssä 1873. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Lemland. Amalia tuhoutui jo seuraavan vuoden syksyllä joulukuussa 1874 Gottlannin rannikolla. Alus oli tuolloin viemässä hiililastia Hullista Gevleen. Amaliasta suoritti vakuutusyhtiö 39.600 markan korvauksen. Åbo Posten 25.4.1875 no 48 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768
Hilda oli 365 tonninen parkiksi takiloitu puusta rakennettu alus. Sen ollessa suola- ja viinilastissa tulossa Cadizista määränpäänään Porvoo kun se ajoi rantaan Gotlannin rannikolla 27.11.1890. Östra Nyland 9.12.1890 no 94 Åbo Tidning 11.12.1890 no 337 Borgobladet 29.11.1890 no 95 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?304181
Haaksirikko. Ronehamnista ilmoitetaan 2 p. syysk. että Ahwenanmaalta olewan suomalaisen kuunarilaiwan Kaarlen miehistö, joka 28 p. elok. wallinneen myrskyn takia oli jättänyt laiwansa Fårön ulkopuolella, oli saapunut sinne. Laiwa, jota johti katteini Jansson, oli matkalla Raumalta Köpenhaminaan laslattu laudoilla. (Rauman Lehti 10.9.1890 no 72)
Haaksirikko. Kuunari Allida, jonka omistaa kapteeni R. Grandström, on tehnyt haaksirikon Gottlannin rannikolla. Wäki on pelastettu. (Rauman Lehti 17.10.1894 no 83) Päivälehti 20.10.1894 no 245
Rakennettu Kemiössä 1868, vetoisuus 230 nrt. Kotipaikka Vårdö Ahvenanmaalla. Tuhoutui puutavaralastissa Englantiin vuonna 1895 Gotlannissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Wiipuri 2.11.1895 no 88 Sanomia Turusta 3.11.1895 no 256 Rauman Lehti 6.11.1895 no 89 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?259295
Kuunari Julina piti kotipaikkaansa Ahvenanmaan Lemlandissa ja oli vetoisuudeltaan 126 nrt. Haaksirikkoutui Gottlannissa 1880. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782
1859 rakennettu 150 lästinen priki, jonka kotisatama oli Ahvenanmaan Hammarlandissa. Ajoi sumussa rantaan Gotlannissa 3.5.1866. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776 Åbo Underrättelser 17.5.1866 no 56
Amanda oli Närpiössä 1865 rakennettu 382 nrt parkki, kotipaikka Jomala, Ahvenanmaa. Amanda tuhoutui 1894 Stafklintin ulkopuolella. Amanda oli matkalla joulukuussa 1894 Viipurista Kööpenhaminaan. Gotlannin kohdalla matkalle osui myrsky, joka ajatti parkin rantaan Stafklintin ulkopuolella ja se murskaantui useisiin osiin. Rahti lähti kellumaan, myös ihmishenkien menetyksiltä ei vältytty. Nya Pressen 27.12.1894 no 52 Wasa Tidning 29.12.1894 […]
Rakennettu 1915, 151 grt, pituus 29,8 m. 18. tammikuuta 1936 matkasi Helsingforsista Stettiniin koksihiutaleella, hylättiin Gotlannin lähellä ja sen ilmoitettiin uppoavan Westervikin ulkopuolelle. Aamulehti 19.1.1936 no 17 Varsinais-Suomi 19.1.1936 no 15 Vaasa 19.1.1936 no 17 Uusi Aura 19.1.1936 no 17 Warkauden Lehti 21.1.1936 no 7 Äänimeri wrecksite.eu Riksantikvariämbetet Fornsök
Haaksirikkoon joutuneita raumalaisia laiwoja. Suomen Uutistoimisto ilmoittaa: Kuunari Artur Raumalta, kapteeni Stenroos, on Kopparstenariin luona Ruotsin rannalla tehnyt haaksirikon. Laiwa jää hylyksi. Wäestö on pelastunut. Laiwa ja rahti wakuutettu. Uusi Suometar 23.4.1903 no 92
Valmistunut 1917 Norjassa, 1300 dwt, pituus 64,30 m. Ostettu Suomeen 1959. 28.1.1962 Kannas oli painolastissa matkalla Koverharista Storugnsiin kun se haaksirikkoutui Gotlandissa, Kappelshamnissa. wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?212979 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/160 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/24c80fae-abfa-45d1-88b5-b3a9438664f9
Maarianhaminalainen kuunari Sela joutui haaksirikkoon 6.10.1908 Gotlannin pohjoispuolella. Laiva oli tulossa painolastissa Lyypekistä kotisatamaansa. Alus joutui kokonaan hylyksi, mutta miehistö pelastui. Alus oli vakuuttamaton. Kuunari Sela oli rakennettu Eurajoella 1889 ja oli vetoisuudeltaan 146 nrt. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Uusi Suometar 7.10.1908 no 231 Suomalainen Kansa 7.10.1908 no 231 Länsi […]
Vuonna 1876 Perniössä rakennettu 140 nrt:n kuunari, pituus 96 jalkaa. Vuonna 1891 alus ostettiin Raumalle. 1894 tapahtui kuunarin haaksirikko Gotlannin luona, jolloin kaksi miestä hukkui. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/remu.htm Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 543-544 Uudenkaupungin Sanomat 18.5.1894 no 20 Sanomia Turusta 26.5.1894 no 121 Turun Lehti 22.5.1894 no 58 Turun Lehti 10.5.1894 no 53
Pyhämaalla vuonna 1842 rakennettu 85 lästinen priki, pituus 88 jalkaa. Ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1846. Alkaja (kapt. Swanström) haaksirikon Gottlannin edustalla vuonna 1863 sen ollessa matkalla Kristiinankaupungista Marseilleen lankkulastissa. Åbo Underrättelser 22.12.1863 no 151 Sanomia Turusta 24.12.1863 no 52 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/alkaja2.htm
Vuonna 1846 Siipyyssä rakennettu 61 lästinen kuunari. Krimin sodassa osittain vihollisen polttama, rakennettiin uudestaan Uudessakaupungissa vuonna 1864, jolloin kantavuus nousi 88 lästiin. Kapt.Grönroosin komennossa kuunari kolaroi tanskalaisen kuunari Talisin kanssa, jonka jälkeen se ajautui hylkynä rantaan 21.10.1874 lähellä Sprogea, Gotlannissa.. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 147 Tenho Hella – […]
123 lästiä / rakennettu 1830 (?). Haaksirikkoutui Gotlannissa Hoburgin niemessä 1835. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 94)
Suomalainen kuunari Xenia joutui matkallaan Porista Kieliin puutavaralastissa Itämerellä vaikeuksiin vallinneessa myrskyssä. Alus menetti rikinsä ja miehistön pelasti Visbyyn englantilainen höyrylaiva. Pelastusalus Neptun sai hinattua haveristin Kappelshamniin. Åbo Tidning 21.9.1888 no 256 (Finska skonerten Xenia strandat – 1888 hd n:o 167) (Om skonerten Xenias fr. Raumo skeppbrott vid kusten af Gottland – 1888 n.pr n:o […]
Heinäkuussa rantautui turkulainen parkki Victoria Gottlannin rannalle, mutta paikallisten avun turvin alus saatiin toimitettua korjattavaksi. Helsingfors Dagbladet 13.7.1867 no 160 (Sjöolycka drabbat barkskeppet Victoria, kapt.Bergenheim, skonerten Olga från Fiskars – 1867 2.VII åu n:o 77) (Skeppet Victoria, kapt.Bergenheim, drabbats af sjöolycka – 1867 18.VII åu n:o 84) (Parkkilaiva Viktor Turusta, joutunut karille – 1867 5.VII […]
Kuunari Telegraf (kapt. Carlsson) selvisi hätäsatamaan Gotlannissa rikkinäisin purjein ja vuotavana. Suomalainen Wirallinen Lehti 21.10.1880 no 124 Östra Finland 22.10.1880 no 129 (Finska skonerten Telegraf kapten Carlsson, haft missöde – 1880 20.X h:fors n:o 243) (Haverier. Skonerten Julia från Kimito.- Finska skonerten Telegraf på väg till P:borg.- Skonerten Probus från Åland, kapten Jansson – 1880 […]
Helsinkiläinen höyrylaiva Storfursten ja itävaltalainen parkki Nina kolaroivat Ruotsin rannikolla. Ensimainittu tuomittiin syylliseksi ja korvauksiin. Åbo Tidning 20.3.1884 no 78 (Dom I kollisionsmålet mellan Helsingfors ångaren Storfusten o. österrikiste barken Nina – 1884 å.td n:o 78)
Rakennettu 1859, vetoisuus 84 lästiä. Kotipaikka Lemland Ahvenanmaalla. Vuonna 1867 Stora Finland (kapt. Andersson) oli puutavaralastissa matkalla Luleåsta Rostockiin kun se sai vuodon ja upposi. Alus saatiin hinattua vuotavana ja lastinsa varassa kelluvana Visbyseen. (Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794) Finlands Almänna Tidning 11.12.1868 no 289 (Sjöolyckor: Skonerten Anton från Nystad, en […]
Uudestakaupungista kotoisin ollut kuunari Sovinto oli matkalla Lyypelliin kun se joutui vuotava hakeutumaan turvasatamaan Slitessä Gotlannissa. Finlands Allmänna Tidning 21.9.1876 no 219 Östra Finland 22.9.1876 no 111 (Skonerten Sovinto o. briggen Adonis lidit skeppbrott – 1876 21.IX fat n:o 219) (Skeppet Sovinto från Nystad lidit skeppbrott – 1876 19.IX åp n:o 108)
Laiva Seura (kapt. Gustafsson) oli matkalla Viipurista Välimerelle kun se hajosi Gotlannin rannalle. Miehistä saatiin turvaan. Sanomia Turusta 13.12.1861 no 50 (Onnettomuus merellä: Laiva Ariel Raahesta. Alus Sankari ja Totuus. Laivat: Seura, Finland ja Norma – 1861 13.XII st n:o 50) (Haaksirikko, laivat Seura ja Apollina – 1861 2.XII sjs n:o 92)