Kapteeni Johan Rennerin alus tiedetään haaksirikkoutuneen Ahvenanmaalla (uti Bråttoström). [Risto Sajaniemi: Föglön länsipäässä on kylä Bråttö ja tie Bråttovägen. Merta on kummallakin puolella.]
Kategoria: C (Ahvenanmaa)
Libertas (1849) – kuunari
Raahessa vuonna 1826 rakennettu 34 lästinen kuunari, pituus 65 jalkaa. Omistajina turkulaiset varustajat Chr. Trapp j:r & O. Aspelund. Tuhoutui Kökarin vesillä 24.11.1846. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 238-239
Fortuna (1844) – kuunari
Fortuna oli 82 lästinen raumalaiskuunari Fortuna (kapt. Panelius), omistaja J.M. Ilvan. Alus haaksirikkoutui puutavaralastissa Ahvenanmaalla matkalla Raumalta Saksaan. Mastot oli jouduttu kaatamaan ja kansilasti heittämään mereen. Laiva ja lasti menetettiin, mutta miehistön pelasti norjalainen laiva Märketin luona. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939 Åbo Underrättelser 2.11.1844 no 87
Neptunus (1839) – priki
Porilainen 94 lästinen priki Neptunus haaksirikkoutui Ahvenanmaalla vuonna 1839. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII
(nimetön) (1842) – kaljaasi
Ruotsalaisen huviksvallilaisen kauppahuoneen omistaman kaljaasi oli lähtenyt Sundsvallista puutavaralastissa suuntaamassa Kieliin kun se syksyllä 1842 haaksirikkoutui Bomarsundin lähistöllä Ahvenanmaalla. Gefleberg Läns Tidning 8.2.1843
(nimetön) (1777) – jahti
Simon Björklundin ohjastama jahti oli pyrkimässä Lyypekistä Vaasaan kun se upposi vuonna 1777 Ahvenanmaalle (på sk. Signildet fjärden) niin, että koko alus vaipui pinnan alle. Aluksessa oli vain hiekkaa painolastina. [Risto Sajaniemi: Signilsfjärden on Eckerön länsipuolella.] Lotskontoret Dykerihandlingar
(nimetön) (1768) – ?
Syyskuussa 1768 Erich Dahlbergin alus oli tulossa Ruotsin Hernosandista takkirautalastissa kun se joutui ankaraan myrskyyn ja koki haaksirikon Ahvenanmaalla, Kumlingenin ulkosaaristossa. Aluksen pelastaminen osoittautui mahdottomaksi. Takila ja lastia sentään saatiin turvaan. Lotskontoret Dykerihandlingar
(nimetön) (1766) – jahti
Johan Forsbergin komennossa ollut jahti oli tulossa ruis-, liha- ja voilastissa Latvian Liepajasta kun se haaksirikkoutui 13.10.1766 Ledsundin pookin ja Björkön välillä Ahvenanmaalla. Alus sai vakavan vuodon ja lopulta upposi. Lotskontoret Dykerihandlingar
(nimetön) (1754) – jahti
Gotlannista kalkkilastissa vuonna 1754 Suomeen palaava jahti (kapt. Nils Bergman) koki haaksirikon Ahvenanmaalla (uti Bråtta skiär på Åhland). [Risto Sajaniemi: Bråttö on kylä Föglössä, 59.99 N 20.32 E.] Lotskontoret Dykerihandlingar
Höken (1709) – brikantiini
Ruotsin laivasto oli laskenut brikantiini Hökenin vesille Karlskronassa 30.11.1701. Alus menetettiin lokakuussa 1709 miehineen päivineen sen ollessa paluumatkalla Ahvenanmaan Björköstä. Forum Navale 25, Uppsala 1970
Ahvenanmaan Björkössä (vid Humblejocka) Ruotsi laivasto menetti 2.11.1705 kaljuuna St Johannes Babtistan. Alus oli laskettu vesille 1704/1705. [Risto Sajaniemi: Lemlandin eteläpuolella on kolme Björköä. Humblejocka ei löydy.] Forum Navale 25, Uppsala 1970
(nimetön) (1794) – ?
Ahvenanmaalla haaksirikkoutui lokakuussa 1794 laiva, josta saatiin pelastettua tonni humalaa. Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.
(nimetön) (1792) – ?
Kapteeni Jac.Wilh.Ekebom oli viemässä liha- ja voilastia Porkkalasta Tukholmaan kun hänen aluksensa koki haaksirikon 8.10.1792 Nödhamnissa Lemlandissa Ahvenanmaalla Böda (?) sataman ulkopuolella. Alus, joka upposi, ei voitu pelastaa. Sitävastoin lasti(a) saatiin turvaa. Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.
RI-152 (1942) – lentokone
Blackburn Ripon oli englantilainen kaksitasoinen, yksimoottorinen lentotulialuksilta operoivaksi suunniteltu torpedo- ja tiedustelukone. Suomen ilmavoimissa niitä käytettiin vuodesta 1931 lähtien 1930-luvun lopulle ensisijaisesti tiedusteluun ja yhteistoimintaharjoituksiin. 4.9.1942 RI-152 menetettiin onnettomuudessa Ahvenanmaan Nyhamnissa. Ohjaaja ja ampuja saivat surmansa. Onnettomuuspaikan lähettyvillä saaren koilliskulmalla on karttoihin merkitty muistomerkki. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 16
Anna (1784) – kuutti
Saltvikista kotoisin ollut kuutti tuhoutui syyskuussa 1784 Ahvenanmaan saaristossa sen ollessa matkalla Tukholmaan. Miehistö pelastautui jollalla Rödhamniin, mutta alus lasteineen menetettiin. Lastina oli mm puutavaraa, hevonen, neljä lammasta ja kolme sikaa. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2004-2005. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2005, s. 9-10
Nimetön (1663) – kuutti
28.10.1663 vallitsi Ahvenanmaalla ankara syysmyrsky. Tukholmaan matkalla ollut kuutti Simonice et Judaedag haaksirikkoutui Tukholman matkallaan. Samana päivänä haaksirikkoutui myös Bertil Olofssonin kuutti, kotoisin Ahvenanmaan Töftöstä. Kaikki selvisivät tästä turmasta. Wargatanista kotoisin ollut talonpoika Simon Clemetsson menetti haaksirikossa 130 taaleria. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-2003. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003, s. 10
Laivuri Anders Bertilsson Ahvenanmaan Grundsundista lähti uudella 45 lästisellä ja raskaasti puutavaralla lastattuna kuutillaan vielä syysmyöhään 28.10.1663 Tukholmaan. Alus koki haaksirikon myrskyssä ennen määränpäätään. Laivurin vaimo, joka makasi sairaana kajuutassa kun muut viisi miestä pelastuivat läheiselle luodolle. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-2003. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003 s. 10
Ahvenanmaan Jurmon saaristossa lähellä Westehamnia räjähti 35 kiloa dynamiittia norjalaisessa pelastusmoottorialus Tjørvessä (40 rek.t). Tjørve oli avonainen moottoriproomu, jonka upottua vain mastot jäivät pistämään meren pinnan yläpuolelle. Laivan kahdeksasta miehistön jäsenestä neljä sai surmansa. Pelastusalus oli nostamassa pohjasta isoa rautaosaa, jota yritettiin räjäyttämällä irroittaa. Myöhemmin syksyllä yritettiin pohjassa makaavaa Tjørven hylkyä myydä Turussa, mutta ostajaa […]
(nimetön) (1792) – ?
Kapteeni Lundrech Joh. Fr. Ekholmin aluksen matka katkesi Ahvenanmaalla (Saudo?) haaksirikkoon vuonna 1792. [Saudo; olisiko Sandö, on Föglössä, Lövön lähellä] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1782) – ?
Kapteeni Petter Leufstadiuksen alus oli matkalla Tukholmasta Pohjanlahden rannikolla Ruotsin Hudviksvalliin kun se haaksirikkoutui Ahvenanmaalla (Wid Hullnberga Utähamlinge socken på Åland / wid Hullnberga uti Kumlinge sokn på Åland) 25-26.10.1782. Aluksen lastina oli kotimaisia tavaroita ja kalkkia. Lasti, jota merivesi ei ollut pilannut saatiin pelastettua. [Hullberga löytyy Isokarin eteläpuolelta. On pohjoisessa, mutta olisiko silti Utön […]
(nimetön) (1778) – ?
Kapteeni Jac. Arvelinin komennossa ollut alus oli lähtenyt Lyypekistä vuonna 1778 kun se tuhoutui Ahvenanmaalla “2 m fr. Flöskars båk i Ålands haf”. [Olisiko Flötjan Lågskärillä Ahvenanmaan eteläpuolella?] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1776) – ?
Johan Ekmanin puutavaralastissa ollut alus haaksirikkoutui 6-7.11.1776 Ahvenanmaalla (vid klippan Rökon under Åland). Lehdessä ilmoitettiin, että hylky tavattiin miehittämättömänä. Aluksesta saatiin pelastettua takilaa, kolme ankkuria ja lastia. [Tukholman eteläsaaristossa on Östra Rökö. Ei Ahvenanmaalla.] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar
(nimetön) (1747) – kreijari
Kapteeni Jacob Krusin komennossa ollut kreijari haaksirikkoutui Ahvenanmaalla vuonna 1747 ollessaan matkalla Tukholmasta Helsinkiin. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(Nimetön) (1746) – ?
Kapteeni Johan Holmin komennossa ollut alus oli matkalla vuonna 1746 Helsingistä Tukholmaan kun se haaksirikkoutui Ahvenanmaalla (?) Flisebergin luona. Ainoa löytynyt Fliseberg on Ruotsin länsirannikolla, Skagerrakin luona. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1800) – ?
Kapteeni Matts Kuhlströmin oli määrä purjehtia Ruotsin Berghaminsta Tukholmaan. Matka päättyi haaksirikkoon jossain Ahvenanmaalla. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1796) – ?
Kapteeni H Spikermanin oli määrä ohjata aluksensa Pietarista Lyypekkiin, mutta aluksen matka päättyi Ahvenanmaalla vuonna 1796 tapahtuneeseen haaksirikkoon. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1796) – ?
Kapteeni Eric Mattssonin oli määrä purjehtia Turusta Tukholmaan kun matka päättyi haaksirikkoon Ahvenanmaalla vuonna 1796. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1783) – ?
Kapteeni Sundberg oli viemässä alustaan Öregrundista Kännäsbrukiin Linlandalissa kun se haaksirikkoutui Ahvenanmaan eteläsaaristossa Lemlandissa vuonna 1783. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1779) – ?
Kapteeni Mats Matson oli lähtenyt Suomesta kohti Tukholmaa kun hänen aluksensa haaksirikkoutui Ahvenanmaan Eckerössä. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1777) – ?
Wiljam Fountainin komennossa ollut alus lähti Ruotsin Västerbottenista määränpäänä Liverpool kun se koki haaksirikon Pohjanlahdella Fingrundetilla. [Ahvenanmaalla on kuusi “Finngrundet” nimistä paikkaa, joista yksi on Pohjois-Ahvenanmaalla Getassa]. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1776) – ?
Kauppias Isaac Nagelin alus tuhoutui Ahvenanmaan pohjoisessa saaristossa 10-11.10.1776 sen ollessa matkalla Kristianstadtista Tukholmaan. Lastina oli mm tervaa (tjärä och victualie varor). Koko miehistö hukkui, maihin saatiin hieman tervaa ja takilan osia. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar
(nimetön) (1765) – jahti
Kapteeni Isaac Hildenin komennossa ollut jahti haaksirikkoutui Ahvenanmaan Jomalassa (uti södra kanten af Jomala socknets skiären på Åland) vuonna 1765 sen ollessa tulossa Turkuun Tukholmasta. Alus pystyi auttamaan itseään ja matka pääsi lopulta jatkumaan. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 1862-63
(nimetön) (1762) – ?
Alus, jota komensi Johan Svanberg haaksirikkoutui 26-27.9.1762 Ahvenanmaan Eckerössä ”wid Eckerö Post Contoirn på Åland”. Alus oli vilja- ja suolalastissa pyrkimässä Tukholmasta pohjoiseen Forsmarkin ruukille. Viljalasti saatiin pelastettua. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 1437-38
(nimetön) (1759) – kreijari
Johan Pakalinin (Takalen?) komentama kreijari haaksirikkoutui Ahvenanmaalla Lågskärin pookin luona 14.8.1759. Alus oli lähtenyt koivupuulastissa Uudeltamaalta ja sen määränpää oli Tukholma. Osa takilasta saatiin pelastettua. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar
(nimetön) (1759) – ?
Olof Skärgårdin komentama alus haaksirikkoutui Ahvenanmaan Degerbyssä vuonna 1759 sen ollessa matkalla Helsingistä Tukholmaan. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
(nimetön) (1756) – ?
Hans Jorgen Simonsonin komennossa ollut alus haaksirikkoutui Föglössä Ahvenanmaalla vuonna 1756. Alus oli matkalla Bergenistä Tallinnaan. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Aulis (1960) – moottorilaiva
Höyrylaiva Aulis oli rakennetty 1937 Savonlinnassa. Sen uppouma oli 300 dwt ja pituus 30,90 m. Myöhemmin aluksen kotisatama vaihtui ensin Porvooseen ja sitten Raumalle, josta alus ostettiin takaisin Porvooseen. 1953 aluksen höyrykone vaihdettiin dieselmoottoriin. Auliksen ollessa 19.9.1959 paluumatkalla Ruotsista se sai vuodon ja upposi Ahvenanmerellä vain puolentoista meripeninkulman päässä Nyhamnista. Porvoolainen Marianne upposi Ahvenanmerellä. Nelihenkinen […]
Hjorten (1805) – kaljaasi
Todennäköisesti Lemlandista kotoisin ollut kaljaasi Hjorten ajoi kivelle ja upposi syksyllä 1805 Rödhamnin lähistöllä Ahvenanmaalla.
Näsvis (1742) – kaljaasi
Hattujen Sodan aikaan vuonna 1742 upposi Ahvenanmaan Lemlandissa, Pungön lähistöllä Tukholman laivueeseen kuulunut kaljaasi Näsvis.
Sinemi (1914) – kaljaasi
Heinäkuussa 1914 tavattiin Ahvenanmerellä miehistön hylkäämä vuotava kaljaasi Sinemi. Kaljaasi oli ollut halkolastissa matkalla Tukholmaan. Turun Lehti 1.8.1914 no 86 Sosiaalidemokraatti 4.8.1914 no 84
Robert (1848) – kuunari
Ruotsalainen kuunari Robert koki haaksirikon Tukholman edustalla Singössä vuonna 1848. Hylky ajelehti kohti Ahvenanmaata. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 152
Sex Bröder (1850) – sluuppi
Helsinkiläinen sluuppi Sex Bröder oli lastannut tervaa ja lasitavaraa lokakuussa 1850 ja lähtenyt Oulusta viemään sitä etelään. Alus kuitenkin haaksirikkoutui Hästgrundissa Eckerössä. Osa lastista ja miehistä saatiin pelastettua. Sluuppi oli rakennettu 1844. Finlands Allmänna Tidning 2.12.1850 no 281 Åbo Underrättelser 10.12.1850 no 99 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns […]
Tärnan (1850) – kaljaasi
Kajaasi Tärnan, kotipaikka Jomala, Björnsby. Haaksirikkoutui todennäköisesti elokuussa 1850 Getan tai Hammarlandin pohjoispuolella. Kaljaasi lähti 8. elokuuta matkalle Länsipohjasta Saksaan, eikä siitä kuultu ennenkuin joulukuussa, jolloin miehistön jäsenen ruumis löydetiin Äppelön rannasta Hammarlandissa. Nelihenkinen miehistö menehtyi. Finlands Allmänna Tidning 8.1.1851 no 5 Åbo Tidningar 14.1.1851 no 4 Åbo Underrättelser 14.1.1851 no 4 Sjökatastrofer i åländska […]
Tärnan (1900) – sumppu
Sumppu Tärnan, kotipaikka Sottunga. Paiskautui maihin Skejtevikenissä talvella 1900 voimakkaassa myrskyssä ja jäi hylyksi. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Tre Syskon (1827) – kaljaasi
Antti Engblom, Kalle Isaksson ja K.Bastman omistivat kaljaasi Tre Syskon. Alus haaksirikkoutui Ahvenanmerellä vuonna 1827. Aluksen kotipaikka oli Kristiinankaupunki. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 39
Kristina Sofia (1890) -parkki
Ruotsalainen Strömstadista kotoisin ollut parkkilaiva Kristina Sofia kärsi haaksirikon Bogskärin luona loppuvuodesta 1890. Parkki havaittiin Bogskärin luona 25.11.1890, jonka jälkeen aluksen nähtiin uppoavan. Utöstä lähtenyt luotsialus Falken havaitsi eräällä Kökarin luodolla tulen, ja arvelin sen liittyvän uponneeseen alukseen. Luotsialus sai pelastettua seitsemän onnettomuudesta turvaan päässyttä. Pelastuneet pystyivät valottamaan aluksensa viime vaiheita. Kristina Sofia oli lähtenyt […]
Arkistovihjeen perusteella Kökarista lounaaseen on toisen maailmansodan aikainen hylky. Hylyn pitäisi olla Kålbodan-Syndersbådan lähellä. Henrik Roseniuksen raportti sukellusleiriltä 27.7-1.8.1963
St Olof (1845) – kuunari
Kuunari St Olof, kotipaikka Lysekil. Haaksirikkoutui miehineen kaikkineen luultavasti Stora Skivgrundin ja Västerkläpin välillä joulukuun alussa 1845. Hylkytavaraa huuhtoutui rantaan pitkin Gottbyn kylän rantoja Jomalassa. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Sophia (1795) – jahti
Jahti Sophia (kapt. Olof Pehrsson), kotipaikka tuntematon. Rantautui ja jäi hylyksi 25. syyskuuta 1795 Ahvenenmaan luoteissaaristossa. Alus oli matkalla Porista Tukholmaan lastinaan rautaa ja polttopuuta. Lasti ja takila onnistuttiin pelastamaan. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat […]
Tämän saaristossa suusta suuhun periytyneen kertomuksen paikkansapitävyys on vähintäänkin kyseenalainen. Samalla se on ilman muuta erittäin mielenkiintoinen. Kerrotaan, että tanskalainen kaapparilaiva Sancta Nicolaus olisi ollut ankkurissa Kökarin länsipuolella valvomassa Hamnön satamaan tulijoita. Alus on ollut pienehkö, mutta tykein ja entrausvälinein varustettu. Alueen saaristolaiset saivat laivan piilopaikasta vihiä ja hetken tuumiskeltuaan päättivät hankkia hiukan aineellista hyötyä […]