Haverit.netPriki Georges Bartram-kippari B. W. Manford, kotoisin Englannista, lähti Tukholmasta painolastissa Söderhamniin rantautui Äppelön saaristossa lokakuussa 1879 myrskyssä, joka aiheutti lukuisia haaksirikkoja Ahvenanmaalla. Morgonbladet 23.10.1879 no 246 Åbo Posten 23.10.1879 no 246
Ruotsista kotoisin (Strömsand) ollut parkki Solid oli tulossa kapteeni R. Beroniuksen ohjastamana lankkulastissa Sundsvallista määränpäänään Grimsby kun se törmäsi lokakuussa 1879 Appelön rantaa lähellä Dånön luotsipaikka. Morgonbladet 23.10.1879 no 246 Åbo Posten 23.10.1879 no 246
Ruotsalainen priki lautalastissa ajoi karille ja jäi hylyksi Skarvenin luona 15.11.1879. Kaksi miehistön jäsentä menehtyi; muut pelastautuivat Skarvenille. Alus jäi hylyksi. Joulukuussa sen hylkyä huutokaupattiin Eckerön tullikamarilla. Helsingfors Dagbladet 1.12.1879 no 327 Uusi Suometar 5.12.1879 no 145 Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 297
Englantilainen priki Abbotsford ajoi sumussa ja myrskyssä karille Märketin luona 10.10.1872 ja jäi hylyksi. Alus oli matkalla painolastissa Lyypekistä määränpäänään Gevle. Myöhemmin syksyllä lehti-ilmoituksella ilmoitettiin huutokaupasta, jossa myytiin hylystä pelastettua irtaimistoa. Helsingfors Dagbladet 6.11.1872 no 304 Finlands Allmänna Tidning 16.11.1872 no 268 Vikingen 20.11.1872 no 93 Åland 29.7.1891 no 34 Jan Andersson, Märket – Majakkasaari […]
Tuntematon purjealus törmäsi saksalaiseen höyrylaiva Kondoriin 23.6.1879 Ahvenanmaan eteläpuolella sillä seurauksella, että höyrylaiva upposi. Purjelaiva jatkoi pysähtymättä matkaansa antamatta apua eikä sen nimeä voitu erottaa pimeän takia. Kondor oli lastattu jyvillä ja se upposi muutamassa tunnissa. Höyrylaivan miehistön pelasti eräs ruotsalainen höyrylaiva. Helsingfors 4.7.1879 no 151 Helsingfors 7.7.1879 no 153 Helsingfors Dagbladet 8.7.1879 no 182 […]
Sukellusvene Lembitin sota oli alkanut saalistusmatkoilla Itämerellä. Se oli myös viettänyt kaksi sotavuotta korjaustelakoilla Lavansaaressa ja Leningradissa, joissa sen syvyyspommeista saamia vaurioita paikkailtiin. Suomen ja Neuvostoliiton aselevon jälkeen lokakuussa 1944 se lähetettiin rannikkomme saaristoväyliä pitkin jälleen ulos Itämerelle saksalaisten kiusaksi. Matka ei jäänytkään aivan tuloksettomaksi: sen torpedot upottivat saksalaisen säiliölaiva Terran ja apuraivaaja M 3619:n […]
Ruotsalainen hl. Gunnia joi 19.5.1939 karille Gislandissa Eckerön edustalla. Samoihin aikoihin ajoi samoilla vesillä myös eestiläinen Eha itsensä karille Märketin majakkasaren rantaan. Jäälkimmäinen alus upposi, mutta kun Gunnin tiililasti oltiin saatu purettua saatiin alus irrotettua. Helsingin Sanomat 20.5.1939 no 133 Satakunnan Kansa 21.5.1939 no 115
Turun ja Maarianhaminan välillä liikennöivä hl. Delet joutui 25.11.1937 karille Sottungan lähistöllä. Laivassa oli 15 matkustajaa, jotka samoin kuin laivan miehistö pelastettiin ja vietiin Turkuun. Laivan vauriot osoittautuivat niin suuriksi, että se jäi niille sijoilleen hylyksi. Onnettomuuspaikka oli Hamnklubbenista 1 nm suuntaan NW. Seuraavana keväänä hylky nostettiin ja vietiin romutettavaksi Taaintehtaalle. Delet (65 dwt) oli […]
Norjalaisella höyrylaiva Snarösillä oli pimeässä marraskuussa 1929 vaikeuksia sijaintinsa määrittelyyn. Komentosillalta nähtiin majakka, joka osoittautui lopulta Sälskäriksi Ahvenanmaan luoteiskulmalla, ja oltiinkin luultua 25 nm idempänä. Lopulta alus ajoi kivelle Järnbådanilla. Miehistö saatiin majakalle turvaan, mutta alus makasi lopulta niin syvällä, että vain komentosillan ylimmät osat olivat näkyvissä eikä sen eteen voitu enää mitään tehdä. Åbo […]
Tanskalainen kuunari Valdemar oli ottanut puutavaralalastin Luleåsta ja lähtenyt viemään sitä etelään. Vaikka radiossa ei oltu varoitettu nousevasta tuulesta iski aluksen kimppuun voimakas myrsky. Vaikeassa säässä pyrittiin pääsemään eteenpäin, mutta vaikeudet kertyivät. 9.11.1929 alus alkoi saamaan vettä ja se pyrki epätoivoisesti suojaan. Lopulta olosuhteet voittivat miehistön ponnistelun Lågskärin lounaispuolella ja miehistön täytyi jättää alus ja […]
Eestin Kuresaarelta kotoisin ollut kolmimastoinen moottorikuunari Emilie koki tuhoisan onnettomuuden 3,5 nm Flötjanin majalta suuntaan SW 12.10.1932. Virolaisalus törmäsi helsinkiläiseen Vesuvius-alukseen ja upposi 30 sekunnissa. Aluksen kahdeksanhenkisestä miehistöstä vain kaksi saatiin pelastettua syksyisestä merestä. Emilie oli rakennettu 1920, oli vetoisuudeltaan 250 brt / 225 nrt ja pituudeltaan 32,72 m. Vasabladet 14.10.1932 no 238 Åland 15.10.1932 […]
Marraskuun lopussa 1877 Thorer Helsing oli painolastissa matkalla Sundsvallista Norrköpingiin. Väistöliikettä tehdessään kapteeni onnistui kuitenkin ajamaan laivansa kivelle 6 nm Sälskärin majakkasaaresta itään lounais-Ahvenanmaalla. Onnettomuus tapahtui 29.11.1877. Törmäyksen seurauksena kone ja kattila irtosivat ja köli repeytyi irti. Miehistö poistui aluksesta. Pelastusalukset Hero ja Färdig yrittivät saada alusta kiveltä, mutta se oli ajanut siihen liian lujasti […]
Kuunari Olga (167,38 brt / 146,07 nrt) oli rakennettu Pernossa vuonna 1867. Kuunarin pituus oli 28,03 m. Aluksen kotisatama oli Lännassa, Ruotsissa. Alus oli 26.11.1912 matkalla Strömäsistä Limhamniin kun se haaksirikkoutui puutavaralastissa Lemlandissa Ahvenanmaalla. Huvudstadsbladet 2.12.1912 no 330 Västra Finland 3.12.1912 no 139 Åland 4.12.1912 no 97 Wasa-Posten 4.12.1912 no 97 Österbottningen 6.12.1912 no 98 […]
Upotessaan Götha Lejon oli Ruotsin vanhin purjehtiva alus. Se oli vetoisuudeltaan 92,35 brt / 88,73 nrt, pituudeltaan 23,0 m. Sen nelihenkinen miehistö hukkui Perämerellä kokonaisuudessa 10.10.1916 aluksen ollessa matkalla Tukholmasta Suomeen. Wiborgs Nyheter 26.10.1916 no 248 Uusimaa 27.10.1916 no 121 Västra Nyland 28.10.1916 no 123 Dyk & Hav: https://www.dykohav.se/vrak/gotha-lejon
Ruotsalainen 119 brt:n kuunari oli rakennettu 1878 Hollannissa. Alus oli kotoisin Lännasta. 10.6.1917 sen ollessa matkalla Ornöstä Suomeen tuomaan 175 tonnin maasalpälastia kun saksalainen vedenalainen upotti sen Ahvenanmerellä. Paikan arvellaan olevan 8 nm koilliseen Grundkallenin majakasta. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?173191 Uboat.net: https://uboat.net/wwi/ships_hit/6694.html Dyk & Hav: https://www.dykohav.se/vrak/august-skonert-eller-brigg
7.11.1915 tuhoutui ruotsalainen sementtilastissa ollut kuunari Carl todennäköisesti Ahvenanmerellä. Aluksen pituus oli 33,26 m ja se oli varustettu kolmella mastolla. Kuunari lähti Visbystä 7.11.1915 kohti määränpäätään Gevleä. Tämän jälkeen aluksesta ja sen miehistöstä ei ole kuulunut mitään. Yhtenä varteenotettacvana vaihtoehtona on miinaanajo. Dyk & Hav: https://www.dykohav.se/vrak/ carl-skonert
Puinen suomalainen rahtilaiva Kantava oli kappaletavaralastissa matkalla Tukholmasta Leningradiin 1.10.1925 kun se haaksirikkoutui. Tukholmasta lähdettyä Ahvenanmaan kohdalla alus joutui myrskyyn ja alkoi saada vettä. Vuoto paheni niin paljon, että miehistö pelastui suurin ponnistuksin lähistöllä olleeseen purjelaivaan. Pian tämän jälkeen Kantavan höyrypannu räjähti ja alus upposi n 5 nm päähän Lågskärin majakasta. Åbo Underrättelser 3.10.1925 no […]
Ahvenanmaan vesillä sattui loppuvuodesta 1932 useita onnettomuuksia merellä. Yksi tuhoisimmista oli ruotsalaisen hl. Vesuviuksen ja virolaisen Emilisn yhteentörmäys Ahvenanmerellä lokakuussa. Virolainen alus painui syvyyteen vieden kuusi miestä mukanaan. Pohjanmaan Kansa 26.1.1933 no 10
Kaljaasi Leontine oli rakennettu 1885 Lemlandissa ja sen vetoisuus oli 113 nrt. Leontine oli tulossa painolastissa syyskuussa 1906 kun se haaksirikkoutui Herrön majakan lähistöllä. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784 Åbo Tidning 3.10.1906 no 230 Huvudstadsbladet 5.10.1906 no 271
Kristinan kotisatama oli Föglö Ahvenanmaalla. Alus ajoi 25.11.1862 Storgrynnanan saaren rantaan Herrön luona Ahvenanmaalla ja miehistö joutui jättämään aluksen haveripaikalle. Alus oli matkalla Malmöstä Turkuun lastina mm 200 tynnyriä liitua. Kaksi luotsia tapasi aluksen ja hinasivat sen Degerön. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784 Åbo Underrättelser 8.12.1882 no 334 Östra Finland 8.12.1882 no […]
Olga upposi vuonna 1874 Utön lähellä. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996.
123 lästinen kuunari Frans oli rakennettu Lemlandissa 1847. Ajautui kotirantaansa myöhäissyksyllä 1873 joutuen siinä hylyksi. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 249, 776
Marraskuussa 1906 kamppaili ruotsalainen kuunarilaiva aikansa raivoavaa merta vastaan Ahvenanmaalla Järngrynnanin luona Dånön luotispaikan pohjoispuolella kunnes laiva sai vuodon ja miehistö joutui jättämään uppoavan aluksensa. Majakkamestari ja majakanvartija Själskärin majakalta tulivat oman henkensä vaarantaen pelastamaan onnettomat haaksirikkoiset. Turun Sanomat 18.11.1906 no 566
Haaksirikko. Norjalaisen parkkilaiwa Amazonen. kapteeni Simonsen, haaksirikosta kirjoitetaan Nyhamn’ista tämän kuun 3 p:nä Kotlabladet’ille seuraawasti: Yöllä wiime perjantain ja lauwantain wälillä ajautui kaatunut wäetön laiwa maalle täällä olewaan kalastuspaikkaan; se oli kadottanut touwiston, lastina näkyi olewan lankkuja. Laiwan kirjoista nähdään aluksen olleen parkkilaiwa Amazone, kapteeni H. I. Simonsen’in kulettama, kotoisin Kristianiasta ja Kotkasta tulossa. Löydetyistä […]
Pohjolan-neito on tehnyt haaksirikon. Tiistaina tämän kuun 17 p:nä lähti täältä pari henkilöä pienellä purjejahdilla. nimeltä Pohjolan-neito, wiemään wehnäleipää Brändöön Ahwenanmaan saaristossa. Kun saman päiwän illalla saapuiwat Jurnamaan luotsipaitalle, pysähdyttiin sinne yökortteeriin. Jahdissa oli pieni kajutti ja kajutissa pieni arinalla warustettu kamiina. Kajutin lämmittämiseksi tehtiin kamiiniin walkea, Sittemmin meniwät ylös maalle luotseja katsomaa. Heidän luotsien […]
Haaksirikko. Norjalainen priki Epes Fides matkalla Kings Lynnistä Söderhamniin painolastissa, ajoi karille yöllä l. k. 14 p:ää wastaan luoteesen päin Eckkeröstä. Wäestö pelastettiin. Laiwa joutuu luultawasti hylyksi. Ankara luoteismyrsky wallitsi. (Aura 16.9.1893 no 215)
Taaskin haaksirikko. Kuunari Wäinö, jonka omistaa merimies Ylén on joutunut tänne Maarianhaminasta tulleiden tietojen mukaan haaksirikkoon Itämeressä. Laiwa oli matkalla Kaunissaaresta puulastissa Saksaan. (Rauman Lehti 20.10.1894 no 84) Turun Lehti 23.10.1894 no 124 [Onnettomuus tapahtui Ahvenanmaan pohjoispuolella] Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 545
Lauantaina 15.1.1949 moottorikuunari m/s Maj (ent. Richard W. Clark) lähtee Mäntyluodosta määränpäänään Kööpenhamina. Vuorokauden vaihduttua kello 02.10 Maj saa peräsin/potkurivaurion ja jää ajelehtimaan ohjauskyvyttömänä myrskyisälle Selkämerelle.Vielä saman päivän aikana (16.1) kello 12.30 tapahtuu Maj`ssa räjähdys ja alus syttyy palamaan. Kapteeni ja neljä miehistön jäsentä jättävät Maj´n noin kello 14, yöpyvät Västerklobben luodolla, pääsevät asutulle Boxön […]
Paraisilla vuonna 1877 rakennettu parkki, vetoisuus 560 nrt. Kotipaikka Maarianhamina. Haaksirikkoutui 1895, hylky makaa Bastössä. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790
F.Å.A:n höyrylaiva Juno (651,4 nrt) ajoi karille 30.12.1925 ja upposi Kökarsörenissä. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; Marcus Lindholm Kraft och Drift 1.1.126 no 1 Iltalehti 4.1.1926 no 2 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/502 https://www.hylyt.net/item/juno-1193/#content
Rakennettu Sidebyssä 1868 ja sen vetoisuus oli 145 nrt. Kotisatama Lemlandissa Ahvenanmaalla. Ahnenanmaan itäsataman edustalla olevat Karolina Grynnan-luodot ovat saaneet nimensä tämän aluksen kivelleajosta. Kuunari on rantahylkynä Bornholmassa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782
Alvine oli rakennettu 1883 ja oli vetoisuudeltaan 327 nrt, kotipaikka Lumparland. Alvine ajoi Lågskärin rantaan 1885. Pelastushöyryt Robotnik ja Dvina onnistuivat irroittamaan haveristin kiveltä ja hinaamaan aluksen erääseen lahteen Maarianhaminan lähistöllä, jossa sen lankkulastia päästiin purkamaan. Lasti huutokaupattiin myöhemmin. Helsingfors Dagblad 6.7.1885 no 179 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 267, 768
Alma oli 1867 Getassa rakennettu 437 rt parkki, kotipaikka Geta. Kaatui talvehtimispaikkaansa Isaksön lahdella 1886. Folkwännen 12.1.1886 no 8 Åbo Tidning 13.1.1886 no 11 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768
Haaksirikko. Sunnuntaiaamuna upposi Långörenin luona kaljaasi Agda, laiwuri Jansson, kotosin Saltwiikistä. Alus oli rautalastissa sekä käwäsi luowaillessaan karilla, josta se kyllä pääsi irti, mutta sai wuodon. Laiwuri laski aluksensa niin lähelle maita kuin mahdollista ja sinne se upposi. (Aura 10.9.1896 no 101) Päivälehti 8.9.1896 no 208 [Långören: Ahvenanmaa-Björkö / Parainen / Raasepori / Kemiö / […]
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Tuhoisa haaksirikko Ahvenanmerellä. Turkulainen rahtilaiwa Kantawa uponnut kallisarwoisine lasteineen. Miehistö pelastunut. Wiime torstaina oli Tukholmasta Pietariin matkalla turkulainen kapteeniJohanssonin ja eräiden muiden hänen kanssaan omistama rahtilaiwa Kantawa. Ahwenanmerelle saavuttua höyrykone rupesi jostain syystä tenää tekemään. Kun myrskykin kiihtyi aina 6 Beaufortin wahwuiseksi rikkoi se aluksen siinä määrin, etteiwät pumput jaksaneet sitä tyhjänä pitää, waan pyrki […]
Haaksirikko Bogskärin luona. Wiime wiikolla ajoi saksalainen Hampurista kotoisin olewa kolmimastoinen moottorialus Gerhard Borg karille Bogskärin luona. Gergard Borg oli matkalla täydessä puutawaralastissa Suomesta, kun se sakeassa uswassa ajoi karille ja sai muodon. Onnettomuuden sattuessa oli alus kulkenut täyttä wauhtia. Ruotsalainen hl.Gudrun, joka oli kuullut hätäsignaalit, riensi paikalle, koettaen irroittaa alusta karilta, muttei onnistunut, minkä […]
Saksalainen jäänsärkiä SMS Hindenburg ajoi miinaan 9.3.1918 ja upposi Töllingarnan eteläpuolella. Kolme miehistönjäsentä menehtyi. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; Marcus Lindholm (Mikko Montonen, Itämeren kolmio, Newprint Oy 2006)
Alus oli rakennettu 1883 Birkenheadissa ja sen vetoisuus oli 785 grt sekä pituus 61,2 m. Alus ostettiin Norrköpingiin 1916. Toukokuussa 1917 oli kappaletavaralastissa Tukholmasta Raumalle kun sen upotti saksalainen miinanlaskusukellusvene UC-58 19.5.1917 Ahvenanmaan pohjoispuolella paikassa 60° 15’N, 19° 44’E. Turma ei vaatinut ihmisuhreja. Karl Vesperin komentama UC-58 teki tuhojaan Pohjanlahdella yhtämittaisesti kesä-heinäkuussa 1917 upottaen 13 […]
Turkkilaisten Suomesta ostama alus karille. Sunnuntai-iltana klo 22.12 aikaan ajoi Turkin lipun alla ensimmäistä kertaa purjehtiva säiliöalus Nechati Pahlivan II karille Ahvenanmaa lounaispuolella noin kahden meripeninkulman päässä Lågskärin majakasta itään. Aluksen 12 henkinen miehistö on kokonaisuudessaan pelastettu majakalle. Karilleajon syy on toistaiseksi tuntematon. Saamamme tiedon mukaan on alus ostettu noin kuukausia sitten Maarianhaminasta Albert Johanssonilta […]
Vuonna 1944 rakennettu saksalainen rahtilaiva (299 grt) oli matkalla Karlsborgista Dusseldorfiin selluloosalastissa kun se kaatui 3 nm lounaaseen Flötjanin majakasta 16.6.1949. wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?239973https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?239973 Saksalainen laiva uponnut Ahvenanmerellä. Tukholma 16.6. (STT-TT). Saksalainen moottorialus Max Bornhofen on kaatunut ja uponnut Ahvenanmerellä Flötjanin majakan ulkopuolella. Onnettomuus sattui torstaina kello 14 aikaan ja kello 20 saapui miehistö, jonka Polaris […]
Lemlandista kotoisin ollut kolmihenkinen miehistö menehtyi 1966 haaksirikossa jouluaattona 1966 kun troolari Maj haaksirikkoutui ankarassa lumimyrskyssä Maarianhaminan Bågskärissä . Storklubbin merivartioston vene löysi lopulta aluksen pirstoutuneena Lågskärin kalliokarin rannasta. Yksi miehistön jäsen löydettiin aluksen lohioveneestä puolen kilometrin haaksirikkopaikalta. (Helsingin sanomat 27.12.1966) Itämeren Kolmio. Mikko Montonen, Newprint 2006 s. 59
Marianhaminasta eilen saapuneen sähkösanoman mukaan on helsinkiläinen höyrylaiwa Zacharias Topelius ajanut karille lähellä Rödhamnia täyttyen wedellä. Onnettumuuspaikalle on pyydetty pelastuslaiwaa. Sähkösanoman mukaan on laiwan asema hywin wakawa. Laiwa kuuluu eräälle yksityiselle yhtiölle ja on sen suuruus 400 tonnia kuollutta painoa. Laiwa oli tulitikkulastissa matkalla Lontooseen. Karilleajo on tapahtunut sakean sumun wuoksi. Laiwa ja lasti omat […]
Syyskuun 18. päivä 1948 Uudenkaupungin satamasta lähti suuren salamyhkäisyyden vallitessa merelle moottorikaljaasi Verna. Aluksella oli 25 henkeä, joiden määränpäänä oli todennäköisesti Amerikka. Matkustajat, joista monet perhekuntia olivat myyneet Suomessa koko omaisuutensa ja olivat aikeissa aloittaa uuden elämän valtameren toisella puolen. Pitkä matka ei saatu kuin aluilleen, sillä Verna hävisi myrskyssä vielä saman päivän iltana jossain […]
Haaksirikko Bogskärin lähellä. …Majakkamestari ilmoitti, että t. k. 4 p. raiwonneessa hirmumyrskyssä eräs kuunari peninkulman etäisyydellä majakasta merellepäin oli menettänyt koko rikinsä. Muuan läheisyydessä purjehtima parkkilaiwa laski aiwan lähelle kuunaria ja arweli majakan palweluswäki-, että parkkilaiwa pelasti kuunarin miehistön. Parkkilaiwa jatkoi se jälkeen matkaansa. Kuunarin runko ajautui sittemmin kaapelimitan etäisyydellä majakan ohi, mutta ei siinä […]
Haaksirikko — miehistö hukkunut. Maarianhaminasta sähkötetään t. k. 13 p: Ruotsalainen parkkilaiva Karl Johan, kotoisin Fjellbactasta Ruotsin länsirannikolla on marrask. 4 p. ajanut karille Saggön luona, jolloin luultavasti koko miehistö hukkui. Rantaan uineiden propsipuitten ja laiwapalasten seasta on tamattu kirstu, jota sisälsi laiwan asiakirjat, miltä osoittawat, että Karl Johanin päälliköitä on ollut laiwuri Anderson. Laiwan […]
Haaksirikko. Maarianhamina, kesäk. 10 p. keskiwiikkona aamulla meni ruotsalainen kuunari Maria, kapteeni Hahnsson, Nybydenin karille Kökarin luotsipaikan lähellä. Laiwa on kokonaan hylky. Miehistö pelastui Kökariin, josta tullilaiwa Falken toi sen Degerbyhyn. Laiwa, jolla oli lastina sementtiä ja tiiliä, oli matkalla Helsingborgista Gefleen. (Turun Sanomat 11.5.1905 no 134)
Haaksirikko. Wiime sunnuntaina päiwällä saapui Hankoon Jungfrusundista tullilaiwa Vestalla ruotsalaisen prikin Emilien päällikkö ja miehistö, 8 miestä, jotka wiime torstaina oliwat olleet pakotetut jättämään uppoawassa tilassa olewan laiwansa ja laiwaweneellä pyrkimään Suomen rannikolle, jonka ulommaiseen saaristoon suurilla ponnistuksilla oliwat perjantai aamuna päässeet. Kokemistaan owat merimiehet antaneet seuraamia tietoja: Laiwa, jonka päällikkönä oli kapt. H. Frenneson, […]
Haaksirikkoutunut Laiwa. Miehistö hukkunut. Mikäli T.L on saanut tietää, teki lauwantaita wastaisena yönä muuan ruotsalainen kuunarilaiva haaksirikon Klofwarskärin luona Kökarin ulkopuolella. Laiwan kapteeni ja miehistö hukkuivat erästä pientä laiwapoikaa lukuun ottamatta, joka pääsi pelastumaan. Lähempiä tietoja puuttuu. Turun Lehti 19.9.1905 no 109
Haaksirikko. Lauantaina vasten yöllä ajoi Sfwättanin (?) matalikolle Rönnskärin ja Norrskärin välillä ahvenanmaalainen parkkilaiva Europa. Laiva, joka oli painolastissa, joutui täydelleen hylyksi. (Vaasa 15.5.1906 no 53) Haaksirikko. Lauantaina vasten yöllä ajoi Sfwättanin matalikolleRönnskärin ja Norskärin välillä ahvenanmaalainen parkkilaiva Europa. Laiva, joka oli painolastissa, joutui täydelleen hylyksi. Haaksirikko Pobjanlahdslla. Yöllä viime lauvantaita vasten ajoi silloin vallinneessa kovassa […]