Haverit.netKorppoosta (Turusta?) kotoisin ollut kuunariparkki Imatra (kapt. Hamberg) ajoi karille Ruotsin Öregrundissa ja tuli kokonaan hylyksi. Laiva oli lähtenyt 20.9.1849 Porista Lontooseen puutavaralastissa. Åbo Tidning 9.10.1847 no 274 Sanomia Turusta 10.10.1847 no 234 Nya Pressen 10.10.1847 no 275
Pietarsaarelainen laiva Sylphide (kapt. C.E. Idman) oli lähtenyt viemään kotikaupungistaan lankku- ja tervalastia Marseilleen kun se haaksirikkoutui Uppsalan rannikolla Gräsössä nk Grundkalle Grundetille 25.11.1849. Aluksesta tuli hylky, mutta miehistö pääsi turvaan. Åbo Underrättelser 18.12.1849 no 100 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 108
Vaasasta kotoisin ollut parkki Libertas (kapt. Nicklin) oli viemässä lankku- ja tervalastia kotikaupungistaan Marseillesiin kun se haaksirikkoutui 29.10.1849 Uppsalassa Gråsön itäpuolella. Åbo Underrättelser 20.11.1849 no 92 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 108
Porista kotoisin ollut kaljaasi Myran (kapt. Roslander) oli viemässä puutavaralastia kotisatamastaan Wismariin kun se ajoi rantaan Olskerissa Tanskassa. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Lastia saatiin myös pelastettua. Åbo Underrättelser 3.8.1836 no 61
Kaljaasi Tärnan oli rakennettu 1831. Alus oli vetoisuudeltaan 10,5 lästiä ja sen pituus oli 42,30 jalkaa. Tärnan (kapt. Chorén) kärsi haaksirikon Uppsalassa Grundkallenin pohjoiskärjessä vuonna 1836 ollessaan viemässä potaskaa Kokkolasta Lyypekkiin. Alus upposi välittömästi, mutta miehistö pelastautui laivaveneeseen. Åbo Underrättelser 3.8.1836 no 61 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari Ojala, Jyväskylä 1996, s. 194 […]
Ahvenanmaalta koisin ollut kaljaasi Svan haaksirikkoutui vuonna 1837 Uppsalan rannikolla Norrbodanissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 107
Lukuisilla eri kirjoitusasuilla esiintynyt Vaasasta kotoisin ollut kuunari Vivi (kapt. Östman) haaksirikkoutui Uppsalan Bredbådanilla 26.10.1868. Kuunari oli viemässä lauta-, terva- ja voilastia Vaasasta Lyypekkiin. Åbo Underrättelser 3.10.1868 no 118 Hufvudstadsbladet 9.10.1868 no 235 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 107
Uppsalassa Finngrundetille haaksirikkoutui periöläiskaljaasi Simon vuonna 1870. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 105
Sora Öland ( 1873) – kuunari Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 105
Uppsalassa Sikhjälman satamassa on 14 kyynärän päässä rannasta suomalaisen Onni-nimisen sluupin hylky, joka upposi vuonna 1844. Sora Öland ( 1873) – kuunari Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 102
Nauvosta kotoisin ollut kaljaasi Couriren (kapt. Mattson) tuhoutui haaksirikossa Uppsalan läänin alueella Skälgrundissa syksyllä vuonna 1840. Alus oli matkalla Piteåsta Tukholmaan. Åbo Underrättelser 30.9.1840 no 76 Finlands Allmänna Tidning 28.11.1840 no 278 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 101
Suomesta kotoisin ollut Iris-niminen priki huutokaupattiin Uppsalassa vuonna 1825. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 100
Porista kotoisin olleen S:t Peter-nimisen snaun irtaimistoa huutokaupattiin vuonna 1771 Gräsössä Ruotsin Uppsalassa. Tämän niminen alus oli tiettävästi jouduttu hinaamaan vahingoittuneena erääseen Östra Gräsälandetin lahteen. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 100
Torniosta kotoisin ollut Jehu-niminen alus haaksitikkoutui Uppsalan läänin aluelle Dalälvensissä. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 99
Suomalainen kaljaasi matkallaan Nyhamniin upposi Ruotsin rannikolla Gävleborgin läänissä kaupungin satamassa vuonna 1840. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 96
Oulusta kotoisin olleen kuunari Toivon hylky on 8-9 sylen syvyydessä Gävleborgin läänin alueella Norssuddenissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 88
Ahvenanmaalta kotoisin ollut Julia-niminen alus ajautui Gävleborgin läänissä Tupparnassa Eggegrundille. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 86
Proomu Kemi A upposi kivihiililastissa vuonna 1915 Gävleborgin läänissä Korsholmuddenissa paikassa 61 25 3 / 17 13 0. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 82
Ruotsin Västernorrlandin Skarpuddenissa haaksirikkoutui oululainen Zacharias Genderianin omistama alus, joka oli palaamassa Välimerelle suuntautuneelta matkaltaan. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 68
Vaasasta kotoisin ollut moottorilaiva M/S Mary haaksirikkoutui Ruotsin Västernorrlandin Husumissa vuonna 1971. Onnettomuus tapahtui kaupungin eteläpuolella. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 68
Vaasan Mustasaarelta kotoisin ollut kaljaasi Maria tuhoutui Ruotsin Västernorrlandin Hemsössä vuonna 1822. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 63
Vuonna 1938 Ruotsin Västernorrlandin Genesövikenissä upposi suomalainen Jalo (Jalu?) -niminen alus. Hylky on jäiden rikkoma. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 59
Parkki Oberon (kapt. Sjöberg) oli viemässä lankku- ja tervalastia Kristenestadista Italian Genovaan kun alus koki haaksirikon 18.11.1845 lähellä määränpäätään. Alus tullaan menettämään hylyksi, mutta ainakin osa lastista saatiin turvaan. Åbo Underrättelser 10.12.1854 no 97
Vuonna 1854 Ruotsin Väsrbottenissa, Lillbådanissa kaakkoon Bredskärin luotsipaikasta haaksirikkoutui vuonna 1854 suomalainen kanneton alus, jonka tervalastista osa saatiin pelastettua. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 49
Kokkolaan oli rekisteröity Superb-niminen 163 lästinen parkki (pituus 107,6 jalkaa). Parkki (kapt. Aspgren) haaksirikkoutui 1845 Ruotsin Västerbottenissa Halöshällanissa sen ollessa kuljettamassa Välimerelle terva- ja pikilastia. Lastia saatiin pelastettua, mutta alus jouduttiin jättämään hylyksi. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 45 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan […]
Ruotsin merikarttoihin on paikkaan 63 59 2 / 20 58 1 merkitty suomalaisen höyrylaiva s/s Meri uppoamispaikka. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 43
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kaljaasi Seraphim ajoi maihin vuonna 1842 Ruotsin rannikolla Vesterbottenissa. Tarkempi paikka Bjuröklubbs Hamn. Alus oli kuljettamassa tervaa ja lankkuja. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 40
Vaasasta kotoisin ollut kuunari Lailya upposi tiililastissa Ruotsin Norrbottenissa vuonna 1925 paikassa 65 13 5 / 22 05 0. Hylky nostettu 1973-74. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 34
Ruotsin Norrbottenissa Seskar-Furössä upposi suomalainen priki Esbo Andreas, joka oli rakennettu 1788. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 33
Ahvenanmaalaiskuunari Friedeborg haaksirikkoutui Ruotsin Norrbottenissa, Kalixissa vuonna 1937 ollessaan paluumatkalla Lontoosta. Hylky purettiin. Onnettomuuden sattuessa alus oli jo 69 vuotta vanha. Pohjois-Pohja 26.9.1937 no 148 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 27
Suomalainen alus Laila haaksirikkoutui n 1925 Ruotsin Norrbottenissa, lounaaseen Rödkallenista. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 25
Puutavaralastissa ollut Laura-niminen alus haaksirikkoutui Ruotsin Norrbottenissa Perstålkallenissa n 1920-30. Rantaan ajelehtineesta hylkytavarasta järjestettiin huutokauppa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 25
Hinaaja Hilma upposi Ruotsin Norrbotteninssa höyrypannun rajähdykseen vuonna 1929. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 23
Torniosta kotoisin ollut Jättholmarna -niminen laiva (kapt. Torfast Abrahamsson) haaksirikkoutui 14.9.1696 Hälsinglandissa Ruotsin rannikolla. Haaksirikossa hukkui 22 ihmistä; vain seitsemän tiedetään pelastuneen. Laiva oli matkalla Torniosta Tukholmaan. Aluksen lasti levisi isolle alueelle rannikkoa ja mahdollisesti yksi hylkytavaroita ryöstänyt tuomittiin kuolemaaan. Perämeri. 500 vuotta meritietä pohjoiseen. Suomen Majakkaseura rt, Livonia Print 2022, s. 356
Wasa-Nordsjö Ångfartygs Ab omisti 22.11.1908 Holmössä 22.11.1908 haaksirikkoutuneen höyrylaiva Clion (892 br.t). Clio oli puutavaralastissa matkalla Raahesta Almeiraa Espanjassa. Clio oli rakennettu 1884 Port Glasgowssa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 81
Parkki Severene oli rakennettu 1864 Finströmissä Ahvenanmaalla. Sen vetoisuus oli 414 lästiä. Alus oli lastannut kiviä ja palkkeja kun se sai pahan vuodon ja hanattiin Umeån, jossa se romutettiin. Åland 24.10.1896 no 85 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 75 Den ålandska segelsjöfarts historia II, […]
Haminalainen laiva Norden haaksirikkoutui vuoden 1894 myrskyssä Ruotsin rannikolla Lilla Ledskärissä, vain n 100 metrin päässä Leskärin majakasta. Alus oli puutavaralastissa. Hylky hinattiin paikalta myöhemmin purettavaksi. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 26
Maarienhaminasta kotoisin olleesta laiva Heimosta tuli hylky 9.6.1894 Bredgrundissa Ruotsissa sen ollessa tulossa Dalkarlsåsta. Vaurioitunut alus pystyttiin irroittamaan ja viemään purkupaikalle. Åland 18.7.1894 no 57 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk […]
Maarienhaminalaisparkki Oscar & Georg (492 nrt) ajoi luotsin ollessa aluksella karille 6.6.1892 Åbyssä Ruotsin rannikolla. Alus oli alkujaan rakennettu 1861 Raahessa. Vaurioitunut parkki myytiin seuraavana vuonna Saksaan. Åbo Underrättelser 4.9.1893 no 239 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut fregatti Equator (1.059 / 974 tn) oli lähtenyt kotisatamastaan kohti Englantia viemään sinne puutavaraa ja tervaa. Sakeassa sumussa alus ajoi karille ja se päätyi laivojen hautausmaalle Holmenin pohjoispuolella Holmsundissa. Finland 17.11.1886 no 267 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 64 Westerdahl, Christer: […]
Uudestakaupungista kotoisin ollut priki Onnilla syttyi tulipalo sen lastauksen yhteydessä Skeppsvikin satamassa 2.10.1883. Tuhoutunut hylky todennäköisesti upposi tai upotettiin ja saattaa olla Ruotsin merkortissa Bjurenissa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 62 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk […]
Haminasta kotoisin ollut priki Ida (kapt. A. Boye) tuhoutui Sandskärissä, Nordmailing 7.11.1872 ollessaan matkalla Flensburgista Umeån pelkässä painolastissa. Kruununluotisn ollessa aluksella ajoi laiva karille. Miehistö pystyi pelastamaan vain itsensä haaksirikosta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54
Virolahtelainen kuunari Toivo (kapt. M. Jonkihainen) oli matkalla Pietarista Tornioon viemään sinne jauholastin. Kuunari joutui merihätään ja sai vakavan vuodon lokakuussa 1870 Holmön luona Ruotsin puoleisella rannikolla. Alusta ei pystytty pelastamaan ja se jäi sinne hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54 Westerdahl, Christer: […]
95 lästinen kuunari oli rakennettu 1857 ja sen kotisatama oli Lemland. Kuunarin ollessa matkalla Skellefteåsta Odenseen upposi se Notholmenissa, Nordmaling. Aluksen hylky saatiin kuitenkin hinattua satamaan, eikä sen myöhemmistä vaiheista ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Kuunari Friggan oli rakennettu Lemlandissa 1841 ja sen vetoisuus oli 101 lästiä. Aluksen ollessa puutavaralastissa matkalla Skellefteåsta Nakskoviin koki sen totaalihaaksirikon 17.7.1866 Gaddenin majakan lähistöllä Ruotsin vesillä. Onnettomuus tapahtui vaikeissa meriolosuhteissa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn 1988, […]
79 lästinen kuunari Lejmaus oki kotoisin Pietarsaaresta. Kuunari koki haaksirikon 10.11.1861 Holmössä Ruotsin rannikolla. Alus oli viemässä puutavaralastia sekä tervaa Cadiziin. Hylystä pystyttiin pelastamaan vain pieni osa lastista. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 47 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. […]
Kokkolasta kotoisin ollut sluuppi Fart (kapt. E.G. Oriander) oli suolalastissa matkalla Porista kotisatamaansa. Aluksella oli kolmen hengen miehistön lisäksi neljä matkustajaa. Alus ajoi maihin ja kaatui 25.10.1859 Ruotsin rannikolla. Myöhäisestä vuodenajasta johtuen viisi haveristia menehtyi kylmään mereen. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 46
Kauppias A.B. Edinin omistama kuunari Avasaxa (21½ lästiä) oli matkalla Piteån kun se tuhoutui 24.10.1854 Nysätran luona Ruotsin rannikolla. Lastina Avasaxalla oli suolaa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 43
Vaasasta kotoisin ollut karavelli Bytingen oli tulossa Lyypekistä kohti kotisatamaansa vuonna 1853 kun miehistö joutui jättämään aluksensa Vaasan saaristossa. Alus ajelehti yksinään avomerelle. Seuraavaksi aluksen rantauduttua riisuttiin siitä mm riki. Aluksen lopullinen kohtalo ei ole tiedossa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 42
Suomalainen kaljaasi Johanna (74 lästiä) tuhoutui Ruotsin rannikolla Lång-Ratauddenissa 11.7.1852. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 41 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 44