Haverit.netPaul Petrofin komennossa ollut kaljaasi St Nicolai (63 lästiä) haaksirikkoutui vuonna 1783 Pellingin saaristossa (vid Vellinge utanför Borgå). [Risto Sajaniemi: Pellinki on iso saari Porvoon eteläpuolella.] Inrikes Tidningar 30.6.1783
Venäläisen lähdeteoksen mukaan venäläinen Nevla-niminen alus haaksirikkoutui ”Lehsholm ja Pellinge välillä, Rjus-grunt”. [Risto Sajaniemi: Pellinki on saari Porvoon eteläpuolella. Lehsholm ja Rjus-grunt ei löydy.] Letopis krusheni i poshzarov cydov Ryskova Flota 1713-1853, Al. Sokolov. Pietari 1855
Kapteeni Prokophei Tsjechernjoun komentama kaljuutti oli lähtenyt Riikasta tuomaan kivilastia Pietariin kun se koki haaksirikon 17.10.1760 Helsingin seudulla (”Pellinge och Porsön i Hfors skieären”). Alus tuhoutui rantaan ajossa, mutta takila saatiin pelastettua. [Risto Sajaniemi: Ainoa Porsö on Inkoossa Porkkalan selällä 59.98 N 24.20 E.] Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 1276-77
Arvid Ekholmin kipparoima jahti oli kalkkilastissa pyrkimässä Gotlannista Helsinkiin. Jahti oli saanut vuodon tuntemattomassa paikassa avomerellä ja vaativissa myrskyisissä olosuhteissa selvittiin lopulta Tallinnaan, miehistö oli sairaana ja pahoin kylmettynyt. Täältä päästiin jatkamaan matkaa kohti Helsinkiä. Ennen Isosaarta tuuli muuttui vastaiseksi ja päädyttiin Pirttisaareen. Lopulta 9.12.1759 tapahtui haaksirikko Helsingin ja Pellingin välillä (”wid Portön och Wiborgs […]
Venäläinen galeassi (kapt. Iwan Hesero) oli matkalla Pietarista Riikaan kun se upposi 30 sylen syvyyteen Pellingin luona 10.12.1745. Alus oli tiililastissa. Alus upposi 30 sylen syvyyteen, miehistö pelastautui laivaveneellä. Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 22-23
Kapteeni Jonathan Haswellsin komennossa ollut alus oli tulossa Bristolista määränpäänään Pieteri kun se koki haaksirikon 18.9.1792 Pellingissä Loviisan saaristossa. Onnettomuuspaikaksi mainitaan Gasserön (?), jolla lienee tarkoitettu Gåsörenin riuttaa. Alus oli pelkässä painolastissa. Haaksirikosta pelastettua esineistöä huutokaupattiin myöhemmin. [Risto Sajaniemi: Olisiko Gåsören, joka on kapea luoto Pellingin kaakkoispuolella?] Lotskontoret Dykerihandlingar 1792-1793
Kapteeni Semen Kirmanoff oli viemässä kipsikivilastissa ollutta kaljaasi St.Nicolausta Riikasta Pietariin kun se upposi 16.10.1787 Pellingin saaristossa ”wid Gåsören 3 mihl söder i öppna sjön af finska skärgård (utanför Velinge)”. Hylystä saatiin pelastettua takilaa. [Risto Sajaniemi: Gåsören on kapea luoto Pellingin kaakkoispuolella, 60.18 N 26.14 E.] Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.92-93 Stockholms Post-Tidningar […]
Jatkosotaa oli 28.6.1941 käyty kolme vuorokautta kun Vesivehmaalta LLv 24 startanneet kaksi Brewster havaitsivat Loviisan ulkopuolella kaksi SB-pommikonetta. Alikersantti Nils Katajainen hyökkäsi siipikoneen kimppuun. Kone syttyi palamaan ja syöksyi mereen Pellingin edustalla. Pudonneita punatähtiä. Ilmasotaa Kaakkois-Suomessa 1941. Jukka Vesen, Paino Grano Oy 2021, s. 46
Kapteeni Anton Teylorin (Taylor) fregatti oli lähtenyt Liverpoolista pelkässä painolastissa määränpäänä Pietari. Perille alus ei päässyt, koska se koki haaksirikon Gåsörenin riutalla 17.10.1792 Pellingin saaristossa (på Gåsbrysgrund 3 mil från Bellinge skärgård). Alusta ei voitu pelastaa, mutta myöhemmin Loviisassa 17.12.1792 huutokaupattu takila ja muuta laivairtaimistoa kyettiin. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och […]
Kapteeni John Watsonin (Witsen) ohjastama brikantiini haaksirikkoutui 10-11.5.1765 Pellingin saaristossa (wid Tunholmen i mil ifrån Pellinge. Gåsarögrundet?). Brikantiini oli lähtenyt Englannista, poikennut Tukholmassa ja oli pelkässä painolastissa matkalla Pietariin. Takila, joka myöhemmin huutokaupattiin saatiin pelastettua. [Tunnholmen 60.185 N 25.785 E] [Risto Sajaniemi: Tunnholmen on Pellingin lounaiskärjessä. Gåsören taas pitkä luoto Pellingin kaakkoispuolella.] Mikko Huhtamies: Ruotsin […]
Tallinnasta Pietariin matkalla ollut kapteeni Stephan Strelofin ohjastama kaljuuni haaksirikkoutui Pellingissä (wid stenskiär Pellinge skiärg) 26-27.10.1763 ankarassa myrskyssä ankkureiden petetty ja ajelehdittua luotojen ja tyrskyjen sekaan. Kaljuuni oli ollut painolastissa matkalla Tallinnasta Pietariin. Onnettomuudesta saatiin pelastettua takilan osia. [Stenskär luoto 60.175 N 25.727 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret […]
Vuonna 1760 Cropohei Tschernajovin komentama alus haaksirikkoutui Pellingin saaristossa (Pellinge och Portön i Helsingfors skiären). Alus oli palaamassa Riikasta Pietariin. [Pellinki/Pellinge 60.216 N 25.840 E ja Pirttisaari/Pörtö 60.164 N 25.436 E. Väliä noin 15 Nm] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Kapteeni Tönne Mårtensen oli lähtenyt pelkässä painolastissa vuonna 1785 Tallinnasta Kolkan niemimaalle Latsiassa, mutta joutui haaksirikkoon Suomelahden vastarannalla Pellingissä 29-30.1785. Alus rikkoutui rantaan ajossa, vain takila saatiin pelastettua. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1786-1787
Kapteeni Paul Petros (Petroff) oli viemässä alustaan (63 lästiä) Pietarista Tallinnaan kun se joutui haaksirikkoon Pellingin tullikamarin luona 17.9.1782. Aluksella oli lastina ruista, kauraa ja ryynejä. Haaksirikkoinen saatiin hinattua turvasatamaan. Lasti huutokaupattiin. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1781-84 Inrikes Tidning 30.6.1783
Jacob Bongin komentama alus haaksirikkoutui vuonna 1760 Pellingin saaristossa. Alus oli lähtenyt Viipurista. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Jacob Sundmanin (Sendomeer) komennossa ollut kaljuutti haaksirikkoutui Pellingin saaristossa 11.9.1759, ”2½ mil uti hafwet”. Kaljuutti oli lähtenyt Pietarista määränpäänä Pillau (Baltijsk) viemään kruunun viljalastia. Alus rikkoontui eikä turmasta kyetty pelastamaan kuin muutama vanha purje. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1749-62
Venäläiset linjalaivat Moskva ja Vyborg olivat purjehtimassa idästä länteen päin. Ruotsalaisen laivasto-osaston linjalaiva Ösel oli ollut tiedustelemassa ja tarkkailemassa Pellingin alueen vesillä. Öselin johtaman osaston ja venäläisten linjalaivojen välillä syntyneessä taistelussa Öselin tykistöylivoima yllätti Moskvan ja käydyssä kahakassa Moskva upposi ja Vyborg juuttui hiekkasärkkään ja poltettiin. Miehistöt joutuivat kokonaisuudessaan ruotsalaisten vangeksi. Myöhemmin alusten päälliköt tuomittiin […]
Priki Toimi (kapt. Hakulin), kotoisin Haminasta ja tulossa Lyypekistä painolastissa upposi 28.7.1863 törmättyään englantilaisen höyrylaiva Cronstadtin kanssa. Yhtä lukuunottamatta miehistö pelastui. Åbo Underrättelser 11.8.1863 no 94 Helsingfors Tidning 25.8.1863 no 195
Kuunaritakiloitua Rea (172 grt) oli rakennettu 1924 ja oli varustettu myös diesel-apukoneella. Kotkalaisomistuksessa ollut Rea oli puutavaralastissa matkalla kotikaupungistaan Tukholmaan kun se haaksirikkoutui 4.10.1948 Pellingin ulkopuolella. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?284993
Rakennettu 1936 Hampurissa. 520 dwt, pituus 39,50 m. Ostettu Perniöön 1959. Ollessaan 19.10.1971 rehulastissa matkalla Helsingistä Kotkaan kolaroi Svansjö toisen aluksen kanssa Pellingin saaristossa. Miehistö pääsi maihin, mutta alus oli menetetty. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 153 Äänimeri [Hylystä Hylyt.net :ssä: https://www.hylyt.net/item/svansjo-2819/]
Tullihöyrylaiva Suomi joutui karille kaksi peninkulmaa itään Pellingin salmesta 4.8.1885. Seuraavan vuonna kapteeni Rob Cornelius von Rehausen tuomittiin korvausvastuullisena syyllisenä karilleajoon. Suomalainen Wirallinen Lehti 14.8.1885 no 186 Nya Pressen 5.2.1886 no 34 Målet rörande tullångaren Suomis grundstötning (Kapten v. Rehausens svaromål) – 1886 n.pr n:o 96)
Säännöllisessä reittiliikenteesä ollut höyrylaiva Blixten kävi kivellä Pellingin luona. Finlands Allmänna Tidning 6.8.1875 no 179 (Ångaren Blixten på grund vid Äggskär I Bårgo skärgård – 1875 7.VIII borgåbl n:o 62) (Ångf. Blixten stött på grund vid Eggskär – 1875 6.VIII n:o 211) (Ang. ångb. Blixtens missöde – 1875 20.VIII mbl n:o 191)
Tullilaitoksen päähöyryalus Eläköön ajoi kivelle Pellingin luona. Wiborgsbladet 7.6.1887 no 86 (En gensaga till N.Pr:s notis om att hjälp till Eläkööns losstagande från grundet skulle förskaffas från Reval – 1887 folkv n:o 126) (Eläkööns grundstötning – 1887 folkv n:o 127) (Eläkööns grundstötning – 1887 n.pr n:o 149A)