Haverit.netSeitsemäs syyskuuta 1932 alkoi Paraisilta kotoisin ollut kaljaasi Into vuotaa ja upposi lähellä Bogskäriä. Nelihenkisestä miehistöstä menehtyi kippari Emil Mattsson Mielisholmasta ja matruusi Arvo Pyy kotoisin Atusta, mutta loput kaksi pelasti Jungfruskäriläinen kalastaja. Alus, jossa lastina oli hiekkatiiliä, oli rakennettu Björkkössä vuonna 1906 ja se oli 87,7 nrt. mittainen. Turun Sanomat 9.9.1932 no 243 Turunmaa […]
Priki Ino (224 t) kotoisin Newhavenista Englannista päällikkönään kippari William Thomas Aiken, upposi 12.10.1877 vastaisena yönä. Alus oli painolastissa matkalla Wisbeach-Hernösand, kun se joutui myrskyn ja lumipyryn yllättämäksi pohjois-Itämerellä. Priki ajautui Kloffskärin saaristoon Föglön pitäjässä ja upposi ajettuaan vedenalaiselle karille. Päällikkö ja miehistö pelastuneet. (1877 12.X åu) Helsingfors Dagblad 21.10.1877 no 287 Hufvudstadsbladet 24.10.1877 no […]
Kuunari Iduna, kapt. Wahlgren, matkalla Lybeckistä kotisatamaansa Ouluun, rantautui 30.lokakuuta 1863 Hundskall i Klåfskär- luodolle (5 peninkulmaa Degerbystä). Alus rikkihakkautunut, mutta miehistö uskomattomalla tavalla pelastettu. Alus oli lähtenyt purjehtimaan 29 lokakuuta Travemyndestä, lastinaan kappaletavaraa ja vähän ruista. (1863 7.XI åu). Kuunari. Uppouma 45 lästiä. Rakennettu Oulussa 1843 (uusittu 1861). P.72j.6t L. 20j.4t. (myöhemmissä mittauksissa P.73j.9t. […]
Haaksirikko. Parkkilaiva ”Huntley Berner”, kotoisin Rostockista ja lähtenyt matkaan Swinemundesta Gefleen painolastissa on kokonaan tuhoutunut 13 tätä kuuta Lågskärin majakasta etelään. Haaksirikossa menehtyivät kapteeni, perämies ja kaksi miehistön jäsentä. 10 miehistön jäsentä pelastui. (1874 22.X åu) Finlands Allmänna Tidning 24.10.1874 no 247 Wiborgs Tidning 27.10.1874 no 126 Åbo Posten 3.11.1874 no 129 Helsingfors Dagblad 7.11.1874 […]
Parkki Holmestrand oli rakennettu Triestessa 1872 ja oli vetoisuudeltaan 576 nrt. Kotipaikka oli Lemland Ahvenanmaalla. Pääisännät J. Erikson ja I. Rostén. Haaksirikko 1903. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Parkki Holmestrand Lemlandista, kapteenina A.M. Danielsson on 4 tätä kuuta aamulla rantautunut Lågskärin lounaisniemelle lähellä Granskäriä Marsundin ulkopuolella. Aluksen uskotaan olevan hylky. ”Holmestrand” […]
Kuunarilaiva Hilda. Tunnusmerkit VDJL ja OHPR 1.2.1934 alkaen. Rauman laivarekisterissä n:o 159. Rakenettu vuonna 1904 Luvian Laitakarissa, männystä. Pituus 35 m, leveys 8,65 m, ruuman syvyys 3,8 m. Brutto 788,8 m³=278,5 rek.t. Netto 749,66 m³=264,87 rek.t. Hilda rekisteröitiin Raumalle vuonna 1919 ja poistettiin rekisteristä marraskuussa 1936 edellisessä kuussa Eckerössä sattuneen haaksirikon seurauksena. …Vuonna 1934 päälliköksi […]
Turkulainen priki Hilda, 281t (kapt. Westman) haaksirikkoutui lautalastissa matkalla Pietarsaari-Glyckstadt karille myrskyssä 7.11.1896 Kalskär Smattornan pohjoispuolella, Saggön itäpuolella ankkuriketjujen katkettua. Miehistö, riki ja osa varusteista pelastettu. Hinattu Karlskäriin. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; Marcus Lindholm Rauhan meri, Eka Metsävuori. Suomen Urheilusukeltajain liitto ry Kauppa ja Laivaliike. Tullilaitos 1896 Åland 14.11.1896 no 91 Rauman […]
Parkki Hilda oli rakennettu 1865 Sundissa ja se oli vetoisuudeltaan 374 nrt. Kotipaikka Sund. Pääisännät G. Danielsson ja M. Mickelsson. Tuhoutui Björkön saaristossa 1901. Sanomia Turusta 23.11.1901 no 274 Åbo Underrättelser 29.11.1901 no 323 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Parkki Hilda haaksirikkoutunut 20.11. 1901 Ledsundissa. Erkki Metsävuori : Rauhan meri Lemlantilainen […]
Kaljaasi Hilda oli rakennettu 1864 ja oli vetoisuudeltaan 43 lästiä. Kotipaikka Vårdö ja pääisännät olivay K.A. Sundman ja M. Matsson. Merivahinko 1881. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Sundilainen kaljaasi Hilda tuhoutui 15.10. 1881 Långögrundetilla Rödhamnin ulkopuolella. Kaljaasi ajoi kivelle Långön ulkopuolella 14-15. 10 välisenä yönä navigointi virheen takia ja siitä tuli […]
Tukholmasta. Kaljaasi Hilda, Andersson, on haapapuulastissa rantautunut saareen Ahvenanmaan puolella ja kokonaan tuhoutunut. Miehistö pelastettu. (1871 30.XI åu) Helsingfors Dagblad 1.12.1871 no 327
11.9. –42 venäläinen sukellusvene S 13 tapasi 38 M NW Getasta (Ahvenanmaa) yksinäisen höyryaluksen itäisellä kurssilla ja valot palaen. Ensimmäinen laukaus meni ohi, alus nousi pintaan ja lähti aluksen perään. Höyrylaiva sammutti valot ja kurvasipaapuuriin. Tykki miehitettiin, viiden minuutin ammunnan jälkeen lopetettiin tuli. Kaksi torpeedoa keski laivaan lopetti höyryaluksen. Saalis oli suomalainen s/s Hera (1 […]
Hollannista Harlingenista kotoisin ollut parkkilaiva Henriette tuhoutui Klovaskärin ulkosaaristossa 21.10. 1880 ajettuaan kolarin kelluvan hylyn kanssa Lågskärin eteläpuolella. Alus oli painolastissa matkalla Delfziljistä Sundsvalliin. Miehistö pelastautui Klovaskäriin. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Åbo Posten 3.11.1880 no 256 Suomalainen Wirallinen Lehti 4.11.1880 no 130
Bremeniläinen s/s Helgoland ajoi matalikolle 30.1.1942 lähellä Bogskärin majakkaa. Aluksella oli lastina sota tarvikkeita ja ajoneuvoja Saksan armeijalle Suomeen. Alus pysyi matalikolla seuraavaan marraskuuhun, kunnes myrsky lakaisi sen syvemmälle. Miehistö pelastui. Helgoland (3.664 grt) oli rakennettu 1922 ja sen pituus oli 112,7 m. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Wrecksite.eu
Helena niminen jahti (kapt. Nils Sandbeck) rantautui 13.11.1800 Ahvenanmaan saaristossa. Alus oli matkalla Bergenistä Turkuun tiililastissa. Miehistö pelastui. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
1967 upposi Heinrich Quast Sälskärin pohjoispuolelle 29.12 paikassa 6030 N, 1942 I. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri) Länsi-Saksalainen moottorialus Heinrich Quast ajoi karille ja tuhoutui 29.12. 1967 lähellä Yttre Märrgrundia Getassa. Aluksella oli lastinaan sahattua puutavaraa. Miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm wrecksite.eu Shipspotting
Föglöläinen kuunari Heinrich Jäde/ Heinrich Gerde haaksirikkoutui 2.12. 1887 Klovskärin saaristossa. Hylky hinattiin Svedjeholmiin Föglön kirkkosalmeen, missä puutavara lasti pelastettiin. Miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Malmöläinen rautaparkki ajoi karille ja tuhoutui 21.10.1896 Äggörarnalla Brändön pohjoispuolella. Miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Hälsingborilainen höyrylaiva Harding ajoi karille ja tuhoutui 23.12.1954 Norra Sankanin matalikolla Märketin koillispuolella. Aluksi alusta yritettiin irrottaa karilta, mutta yrityksissä ei onnistuttu ja se jouduttiin lopulta jättämään hylyksi. Miehistö pelastui. Andersson Jan, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015 SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm dykohav.se Wrecksite.eu
Naantalilainen moottorialus Hanna Marjut, ex. Pöseldorf I, ex. Kerstin Mathiesen, upposi 17.10. 1985 Kihdillä lähellä Gustaf Dahlénin majakkaa. Uppoamis syyn arvellaan olleen ylikuorma ja avoimet lastiruuman luukut kovassa merenkäynnissä. Koko nelihenkinen miehistö hukkui onnettomuudessa. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Wrecksite.eu
Höyrylaiva Hangön karilla käynti Degerbyn edustalla ei aiheuttanut höyrylaivalle suurempia vaurioita. Finlands Allmänna Tidning 10.10.1879 no 235 (Ångf. Hangö grundstött I närheten af Degerby vid Flisölandet d.21 Sept. – 1879)
Höyrylaiva Hangö pääsi omin voimin irti karilta, jolle ajo sattui 26.6.1876 Föglön vesillä Ahvenanmaalla. Hufvudstadsbladet 30.6.1878 no 149A (Ångfartyget Hangö på grund, under reparation – 1878 30.VI hfbl n:o 149) (Ångbåten Hangö’s haveri – 1878 17.IX hfbl n:o 216) (Höyrylaiva Hangö joutunut karille lähellä Degerbytä – 1878 29.VI us n:o 77) (Ångf. Hangö på grund […]
Oululainen kuunari Hakakengäs tuhoutui 26.10.1850 Furuskärin itäpuolella Saltvikin saaristossa. Alus oli matkalla Ouluun lastinaan 1400 t kalkkia. Pelastettujen tavaroiden huutokauppa pidettiin Bomarsundissa helmikuussa 1851. Miehistö pelastui haaksirikosta. Hylky löytyi vuonna 1981. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Finlands Allmänna Tidning 12.12.1850 no 290
Ruotsin merenkulkulaitoksen moottorialus Gävle Tukholmasta ajoi karille Södra Sankanille 10 2. 1975 Märketin itäpuolella. Alus oli hakemassa tutkimuskalustoa matalikolta, kun kova merenkäynti heitti sen karille. Miehistö pelastettiin helikopterilla. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Närpiöläinen kaljaasi Gäddan tuhoutui painolastissa 3.11.1870 lähellä Rannön koillisniemeä ajettuaan karille. Miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Kaljaasi Gustaf Adolph tuhoutui 13.11.1804 lähellä Föglön Flisöbergiä. Kippari oli pelastanut osan lastia ja hylännyt sen jälkeen aluksen. Kaljaasi oli matkalla Turusta Tukholmaan lastinaan rihkamaa mm. 5 neljäsosaa vaihtorahaa. Miehistö pelastui. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm
Porilainen kaljaasi Gustaf tuhoutui 15.9.1805 Föglön eteläpuolisessa saaristossa matkalla Kööpenhaminasta Poriin lastinaan viiniä ja maalipigmenttejä. Sukelluskomppanian raportin mukaan on jahti hakkautunut rikki ja vain vähäinen osa lastia saatu pelastettua. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Jomalan Ytternäsistä kotoisin ollut moottorikuunari Gunhild ex. Loue (204 grt, pituus 37,6 m, rakennettu 1919) upposi lokakuussa 1930 Föglön eteläpuolella. Alus lähti Gotlannista 7.10.1930 Tallinnaan lastina sementtiä ja romua. Gunhild upposi todennäköisesti Maarianhaminan väylällä ja hylyn kappaleita löydettiin Björkörsin saaristosta. Koko 5 henkinen miehistö menehtyi. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Wiborg […]
Eckerön Torpasta kotoisin ollut jahti Greta Stina tuhoutui syksyllä 1850 lähellä Boxötä Saltvikin saaristossa. Jahti oli matkalla Turkuun polttopuulastissa. Miehistö pelastettiin. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm
Englantilainen höyrylaiva Great Yarmouth ajoi vedenalaiselle karille ja tuhoutui 27.9. 1887 Norra Sälskärin pohjoispuolella. Alus oli matkalla etelään puutavaralastissa. Miehistö pelastui haaksirikossa. Ruotsalainen Neptun osakeyhtiö pelasti syksyllä 1887 lastin, mutta alus jäi hylyksi. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Åbo Underrättelser 6.10.1887 no 271 Nya Pressen 8.10.1887 no 273 Helsingfors Dagblad 10.10.1887 […]
Englantilainen priki Georg Barton tuhoutui 14.10.1879 Äppelön saaristossa Hammarlandissa, todennäköisesti Lågrastenin ja Sälskärin välissä. Miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Barselista Oldenburgista kotoisin ollut moottorikuunari Gesine ajoi maihin ja tuhoutui 15.10. 1925 Märketin majakan itäpuolella. Alus oli matkalla Hudiksvallista Lübeckiin lankkulastissa. Kaksi miestä menehtyi onnettomuudessa. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Saksalainen kolmimastoinen moottorikaljaasi ajoi karille Märketshällarilla 15.10.1925, vain neljä päivää sen jälkeen kun luodoilla oli menehtynyt viisi ruotsalaista merimiestä moottorikaljaasi Svenin […]
Maarianhaminalainen troolari Gaja sai vuodon ja upposi ajettuaan jäissä 18.3. 1972 kuusi mailia länteen Nyhamnista. Vikinglinjan M/S Apollo pelasti miehistön. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Kristiinalainen Fågel Phoenix niminen alus ajoi karille Ahvenanmaalla Norrskärissä lokakuussa 1742. Aluksen päällikkö Matts Joninpoika Berg ja koko muu laiva väki hukkuivat. Alus kuljetti tavaroita Ruotsin kruunun laskuun. (Christer Norrvik : Purjeiden kaupunki)
Laiva oli ostettu vuoden 1915 tammikuussa Tanskasta ja sen aikaisempi nimi oli ollut A. Asgeirsson. Se oli rakennettu 1869 Renfrewissä raudasta. Aluksen päämitat olivat: pituus 62,55 m, leveys 8,70 m ja syvyys 4,63 m sekä vetoisuus 868,66 brt. Konevoima 134 ind.hv. Laiva kuului varustamo C. Wredelle ja sen päällikkönä oli Karl Oskar Sabelström. Otettuaan Tukholmassa […]
Hollantilainen priki Fritz & Betty (kapt. Stuuk) ajoi maihin ja tuhoutui 25.10.1868 Södra Sankanilla (strandade på undervattensgrundet Södra Sankan 1 mil NV Signilskär). Alus oli painolastissa matkalla Hollannista Sundsvalliin. Alus täyttyi vedellä ja upposi, miehistö pelastettiin. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Norra Tidning 29.10.1868
Väddöstä Roslagenista kotoisin ollut kaljaasi Friheten ajoi vedenalaiselle karille ja tuhoutui 18.10. 1828 Idskärin luoteispuolella Dånössä. Miehistö pelastettiin. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Saksalainen moottorikuunari Frida tuhoutui syksyllä 1935 Lågskärin eteläsivulle. Sukeltaja pelasti lastin 1936. Miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Vaxholmilainen kuunari Frida tuhoutui 29.10.1910 ajettuaan karille Barskärs Kläpparnalla Kökarissa. Alus oli lastattu kalkkikivilohkoilla ja se oli matkalla Bläsestä Frånöhön. Miehistö pelastettiin. Hylky löydettiin 1983. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Uusi Aura 4.11.1910 no 256A Turun Lahti 5.11.1910 no 129
Tukholmalainen moottoriproomu Frej ajoi karille ja tuhoutui 13.9.1955 Norra Sankanilla s/s Hardingin hylyn pelastustyön yhteydessä. Miehistö pelastettiin. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Ruotsalainen moottoriproomu oli pelastamassa Norra Sankanilla karille ajanutta lastialus Hardingia kun se itse ajoi karilla 13.9.1955 jääden samaten hylyksi. (Andersson Jan, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura […]
Finströmiläinen parkkilaiva Fred ajoi maihin ja tuhoutui kovassa myrskyssä 14.12.1933 Svinössä Maarianhaminan ulkopuolella. Miehistö pelastautui maihin Svinöseen. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Uusi Aura 15.12.1933 no 337 Turun Sanomat 15.12.1933 no 339 Warkauden Lehti 16.12.1933 no 140 Uusimaa 16.12.1933 no 141
St.Johnista Kanadasta kotoisin ollut höyrylaiva Flush tuhoutui ajettuaan karille 19.11.1919 Salungarnalla Björkörsin saaristossa. Alus oli rakennettu puusta ja se hajosi haaksirikossa neljään osaan joista kaksi pelastettiin Märrvikenille Lemlandin Järsöön, missä vieläkin osa sijaitsee. Miehistö noin 21 henkeä menehtyi. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Wiborgs Nyheter 24.11.1919 no 270 Kauppalehti 25.11.1919 no […]
Tukholman osastoon armeijan laivastossa kuulunut soutukaleeri Flink & Färdig upposi kovassa kelissä lokakuussa 1742 lähellä Pungötä Lemlandin saaristossa. Miehistö pelastettiin. Vuonna 1973 löydetyllä hylyllä saattaa olla yhteys tähän haaksirikkoon. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Hollantilainen kuunarilaiva Ferdinand & Louise upposi kolaroituaan 8.9. 1887 tuntemattomaksi jääneen kuunarin kanssa. Onnettomuus tapahtui lähellä Bogskärin majakkaa, minne haaksirikkoutuneet soutivat aluksen veneillä. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Åbo Tidning 15.9.1887 no 250 Östra Finland 16.9.1887 no 214 Nya Pressen 16.9.1887 no 251 Fredrikhamns Tidning 21.9.1887 no 74
Olofsnäsistä Getasta kotoisin ollut kaljaasi Fanny sai vuodon ja upposi 27.10.1931 tiililastissa Skatan luoteispuolella lähellä Dånö Gamlan. Kippari Karl Törnroos Olofsnäsistä menehtyi, laivapoika pelastautui maihin. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Sottungalainen kaljaasi Familjen iskeytyi maihin ja tuhoutui 14.2.1929 Norrholmsvikenillä Sottungassa kovassa myrskyssä. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Porilainen 250 lästinen parkkilaiva rantautui ja tuhoutui keväällä 1845 Signilskärin länsilaidalle. Alus oli matkalla etelään puutavara lastissa. Miehistö pelastettiin. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXV
Sunderlandista kotoisin ollut höyrylaiva Esperance ajoi karille ja upposi 10.10.1885 n. 4 M Björkörsin luotsipaikalta Föglössä. Alus oli painolastissa matkalla Kööpenhaminasta Skellefteåhon. Miehistö pelastautui Björkörsin luotsiasemalle. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Åbo Tidning 12.10.1885 no 277 Åbo Tidning 14.10.1885 no 279 Nya Pressen 15.10.1885 no 280 Åbo Tidningar 19.10.1885 no 284 […]
Haaksirikko. 5.5.1872 vastaisena yönä rantautui lähellä Ledsundin luotsiasemaa Ahvenanmaalla norjalainen alus Equator (kapt. Renardson), kotoisin Farsundista Norjasta. Alus oli painolastissa matkalla Ruotsiin. Miehistö pelastettu. Åbo Underrättelser 13.5.1872 no 72 Helsingfors Dagblad 15.5.1872 no 131
Onnettomuus Ahvenanmerellä. Selittämätön räjähdys upotti virolaisen laivan – kymmenen henkilöä, joukossa eräs suomalainen, hukkui. Torstai-iltana klo 20.03 tärisytti ankara räjähdys virolaista hl ”Energiaa” Ahvenanmaan ja Ruotsin mannermaan välisellä reitillä. Kolme minuuttia myöhemmin laiva nopeasti rupesi uppoamaan perä edellä. Kymmenen henkilöä, joukossa suomalainen ja yksi nainen, vaipui laivan mukana syvyyteen. Kuusi onnettomuudessa eloonjäänyttä takertui lujasti kiinni […]
Tukholmasta. Kaljaasi Emilia, A. Abrahamsson, on haapapuulastissa rantautunut Ahvenanmaan puolella ja kokonaan tuhoutunut. Miehistö pelastettu. Åbo Underrättelser 30.11.1871 no 186 Helsingfors Dagblad 2.12.1871 no 281