Haverit.netBore IX (1.297 grt) oli rakennettu 1969 turkulaisen Laivateollisuus Oy:n telakalla ja sen pituus oli 71,6 m. Bore IX:n ollessa selluloosalastissa matkalla Kemistä Lontooseen se sai vakavan kallistuman ankarassa merenkäynnissä, jonka johdosta se lopulta kaatui ja upposi 14 nm suuntaan NE Almagrundin majakasta 19.1.1969. Kuusi miehistön jäsentä hukkui turmassa. Wrecksite.eu Riksantikvariämbetet Fornsök Äänimeri (Bore IX […]
Rahtialus Bore III (1.153 grt) oli rakennettu Trondheimissä Norjassa 1915 ja sen pituus oli 72,3 m. Suomen Turkuun alus hankittiin 1937. Ollessaan 3.5.1951 matkalla Bayonnesta Southamptoniin puutavaralastissa ajoi se miinaan ja upposi. Haveripaikka on 10 nm SW suuntaan Cordouan, Gironde Estuary. Kaikki miehistön jäsenet saatiin pelastettua. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?2547 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1520
Höyrylaiva Bodia (1.865 grt) oli rakennettu 1899 Stockton-on-Teessä UK:ssa ja sen pituus oli 84,83 m. Alus hankittiin Maarianhaminaan 1936. Ollessaan painolastissa matkalla Ostendistä Narvikiin se haaksirikkoutui 4.12.1936 Aalesundissa, Rundessa Norjan rannikolla. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?236954 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/190 Aamulehti 8.12.1936 no 333 Jakobstads Tidning 8.12.1936 no 139 Österbotniska Posten 11.12.1936 no 50 Syd-Österbotten 8.12.1936 no 97 Syd-Österbotten 10.12.1936 […]
Aura (1.912 grt) oli rakennettu West Hartlepoolissa vuonna 1908 ja sen pituus oli 88,6 m. Ollessa puutavaralastissa matkalla Arkhangelskistä Belgiaan sai alus 15.11.1953 niin pahan vuodon Barentsinmerellä, että miehistö joutui sen hylkäämään. Miehistön pelasti brittiläinen hinaaja. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?203397 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/881 Sjøhistorie.no: https://www.sjohistorie.no/en/skip/406656/
Rakennettu 1912 Sorlandets Skipbryggerin telakalla, pituus 80,8 m ja vetoisuus 1.796 grt. Alus hankittiin Suomeen 1939. 31.3.1957 alus upposi törmättyään sankassa sumussa toisen suomalaiseen alukseen s/s Satakuntaan. Alus oli tuolloin rautalastissa matkalla Lissabonista Oxelosundiin. Uppoamispaikka on suuntaan SE Moen Islandista Tanskassa, paikassa 54.40N 12.33E. (Yhteenajoja sumuisilla vesillä. Kolme kauppalaivaamme onnetomuudessa. Helsingin Sanomat 1.4.1957) Wrecksite.eu Äänimeri
Ascania (838 grt) oli rakennettu 1901 ja sen pituus oli 58 m. Viipuriin alus hankittiin Ruotsista vuonna 1934. Ascania haaksirikkoutui Faron ulkopuolella Gotlannissa 27.9.1940 ollessaan puutavaralastissa matkalla Kotkasta Kieliin. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?216457 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1082 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/12b69fe8-c153-4dfb-93d8-f6e840e39721
Ariana (4.372 grt) oli rakennettu Glasgowssa 1934 ja sen pituus oli 119,8 m. Suomeen alus ostettiin Von Rettig & Bensowille 1950. Ariana joutui hylyksi ajettuan rantaan Plaat van Baarlandissa Alankomaiden rannikolla 8.8.1952. Arianan lastina oli rautamalmia. (Helsingin Sanomat 9.8.1952) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?638 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/104
Anna (1.43 grt) oli rakennetu Norjassa 1897 ja sen pituus oli 72.9 m. Suomeen Anna ostettiin vuonna 1936. 7.12.1959 Anna oli puutavaralastissa matkalla Riikasta Leithiin kun se haaksirikkoutui Saint Combsissa, Skotlannin rannikolla. Wrecksite.eu Äänimeri (Helsingin Sanomat 9.12.1959) Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 584-588
Puusta rakennettu 300 grt:n suomalainen priki Anna Carolina oli matkalla Kokkolasta Liverpooliin kun se koki haaksirikon 22.8.1835 Hesswallsissa, Fair Islellä. Aluksen lastina oli puutavaraa, luita ja tervaa. Haaksirikko ei vaatinut ihmisuhreja. Åbo Underrättelser 3.10.1835 no 77 Finlands Allmänna Tidning 17.12.1835 no 293 Wrecksite.eu
Anja (1976) – moottorilaiva Anja oli rakennettu pieneksi rannikkorahtilaivaksi Hollannissa 1934 (399 grt, pituus 49 m). 2.10.1976 Anjan ollessa kotimatkalla Gdanskista sai alus vuodon ja upposi Gdanskin ulkopuolelle. Miehistön pelasti USS Jonas Ingram. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?297373
371 nrt:n moottorilaiva Anja oli rakennettu 1934. Anja sai vuodon ja upposi Gdanskin ulkopuolelle vuonna 1992. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?271575
3.11.1919 hankolainen kaksimastoinen brikantiini Amor (149 nrt) matkalla Hampurista Randersiin Ruotsissa haaksirikkoutui Falsterborfissa. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?212785 Västra Nyland 8.11.1919 no 126 Västra Finland 8.11.1919 no 128 Kauppalehti 6.11.1919 no 255 Huvudstadsbladet 6.11.1919 no 304 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/db3d1b89-e78d-4b12-bc6a-c156878f5641
Moottorikuunari Alku (199 grt) oli rakennettu 1924 ja sen pituus oli 29,3 m. Alkulla syttyi tulipalo 14.10.1948, josta seurasi räjähdys aluksella. Palava hylky ajelehti Biskopsuddeniin Ruotsin rannikolla. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?284963
Alca valmistui 1938 Kööpenhaminassa (9.275 dwt, pituus 136,19 m). Maarianhaminaan Alca hankittiin 1963. Matkalla Antwerpenistä Jacksonvilleen potaska- ja sulfaattilastissa Alca törmäsi ruotsalaisen ms Avaforsin kanssa Schedt Joella paikassa 51.23N / 4.11E. Palava Alca ajelehti rantaan, jossa se seuraavana päivänä katkesi. (Helsingin Sanomat 13.2.1963) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?617 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1328
Höyrylaiva oli rakennettu 1912 ja sen pituus oli 112,8 (4.021 grt). Alus ostettiin Suomeen 1947 Laiva Oy Lahdelle, Helsinkiin. John Nurmisen tonnistoon alus siirtyi kaksi vuotta myöhemmin. Aina Maria Nurminen ajoi miinaan jo pitkän ajan kuluttua sodan päättymisestä, 28.7.1953 paikassa 54.34.6N/10.34E sen ollessa puutavaralastissa matkalla Lontooseen. Miinaanajopaikka oli 35nm luoteeseen Saksan rannikolla olevasta Fehrmarin saaresta. […]
Suomalainen priki Fortuna (kapt. Nordström), kotoisin Kristiinankaupungista, matkalla Lontooseen puutavaralastissa ajoi kesällä 1850 Lönstrupin länsipuolella Mårupissa Tanskassa rantaan ja joutui hylyksi. Ilmarinen 3.7.1850 no 52
Heinäkuussa 1850 kapteeni Anders Gustaf Uddmannin komentama kaljaasi ajoi rantaan Hallön majakkasaaren luona Kungshamnin sisääntuloväylän luona Göteborgin pohjoispuolella. Kaljaasi oli viemässä puutavaralastia Viipurista Grimsbyhyn UK:ssa. Alus sai pahan vuodon, mutta ainakin osa lastista on saatu pelastettua. Åbo Underrättelser 13.8.1850 no 65
145 lästinen moottorikuunari oli hankittu Kokkolaan 1918. Lokakuussa 1920 alus törmää englantilaiseen höyrylaiva Estoniaan sen ollessa matkalla Leithistä Hulliin. Alus saa niin pahan vuodon, että alkaa täyttyä vedellä. Myöhempien päivien uutisissa kerrottiin, että alus oli lopulta hinattu Skarboroughiin. Vapaa Sana 11.10.1920 no 199 Vakka-Suomi 12.10.1920 no 115 Ylimaa 12.10.1920 no 114
104 lästinen kuunari oli rakennettu vuonna 1872 ja sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Hammarlandissa. Toivon tiedetään tuhoutuneen jo seuraava vuotena vesillelaskusta. Tanskan rannikolle uutisoitiin ajatuneen syyskuussa 1873 alus ilman miehistöä ja sen nimeksi paljastui Toiwo. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 794 Åbo Underrättelser 18.11.1873 no 178
Kuunari oli vetoisuudeltaan 185 nrt ja rakennettu 1874. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Maarianhaminassa. S:t Julius sai vuodon Pohjanmerellä ollessa hiililastissa, jolloin alus jouduttiin hylkäämään. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 794
Selma rakennettiin kemiöläisvarvilla vuonna 1875. Ahvenanmaalla se sai kotisatamansa Vårdöstä. Selman tiedetään tuhoutuneen puutavaralastissa Saint-Servan luona Ranskan rannikolla vuonna 1892. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 792 Sjöfart och Skeppsbyggeri. Kimito, Wästanfjärd, Dragsfjärd och Hitis uder hundra år. Painovirjamo Oy Perniö 2000. Åbo Underrättelser 12.7.1892 no 185 Åbo Underrättelser 15.7.1892 no 188 Åbo Tidning […]
106 lästinen kuunari oli rakennettu nimensä mukaisesti Saltvikissä vuonna 1859 ja josta se myös sai kotisatamasa Ahvenanmaalla. Kuunari tuhoutui Norjan vesillä 1868. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 790 Suomalainen Wirallinen Lehti 27.3.1869 no 37
Suuri haaksirikko. Aura kertoo: Sunnuntai-iltana Turkuun tulleen sähkösanoman mukaan on parkkilaiwa Aura, kapteni P. W. Pettersson, joutunut hylyksi Willanuoman luona lähellä Barcelonaa. Perämies ja kolme laiwamiestä hukkuiwat aaltoihin. Tarkempia tietoja puuttuu. — Laiwan omistaja oli raatimies J. G. Wikesiröm Turusta, jolta yhden wuoden kuluessa on hukkunut wiisi laiwaa. Aura oli wakuutettu Suomen meriwakuutusyhtiössä 60,000 markkaan. […]
Rosa oli rakennettu Lumparlandissa 1863 ja sen vetoisuus oli 135 lästiä. Myös sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Lumparland. Alus huutoutui ankkurikettinkien katkettu Helsingborgin edustalle 1879. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 790
Ruotsissa vuonna 1883 tammesta ja männystä rakennettu, raudalla ja kuparilla kiinnitetty sekä pohja päällystetty yellow-metallilla. Parkin vetoisuus oli 753,83 brt / 717,96 nrt ja pituus 53,3 m. Aluksen matkat olivat useinkin koettelemuksia täynnä ja kuolonuhreilta ei pystytty välttymään. Viimeiselle kohtalokkaalle reissulleen se lähti puutavaralastissa Norjan Drammenista Englantiin helmikuussa 1916, jolloin se haaksirikkoutui. Vallinneessa kovassa myrskyssä […]
Parkki Oliver Cromwell oli todennäköisesti rakennettu Englannissa ja sen vetoisuus oli 417 nrt. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Finströmissä. Parkki tuhoutui Lontoon ulkopuolella vuonna 1891. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788 Åbo Tidning 10.11.1891 no 306 Aura 29.11.1891 no 277
Rakennettu 1850 (?), vetoisuus 101 lästiä. Kotipaikka Hammarlund. Tuhoutui Pohjanmerellä 1860. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788
Neptun oli rakennettu Vaasassa 1862 ja sen vetoisuus oli 434 nrt. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Lemlandissa. Neptun tuhoutui Pohjanmeren Saksan rannikon edustalla olevan Spiekeroogin edustalla. Alla oleva linkki Åbo Tidningnin 16.10.1890 artikkeliin on todennäköisesti tämän Neptunin onnettomuusuutinen. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788 Åbo Tidning 16.10.1890 no 281 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?304183
Kapteeni Mattssonin komentama suomalainen kuunari Nöjet oli matkalla Skellefteåsta puutavaralastissa kun se ajoi maihin Saksan Siechenbuchtissa. Morgonbladet 25.11.1872 no 275
Suomalainen kuunari Fredrik Johannes (kapt. Sjölund) oli matkalla Söderhamnista puutavaralastissa Saksaan kun se ajoi maihin Travemunden luona. Morgonbladet 25.11.1872 no 275
Porilainen kuunari, kapteenina Nylund, oli puu- ja tervalastissa kun se ajoi rannalle Saksan Travemundessä. Helsingfors Dagbladet 24.11.1872 no 322 Morgonbladet 25.11.1872 no 275
Uudestakaupungista kotoisin ollut parkki Lilly, jota komensi kapteeni Berglund, oli matkalla lankku- ja lautalastissa Söderhamnista Lyypekkiin kun se ajoi rannalle Klein-Timmdorfin luona Saksan rannikolla. Helsingfors Dagbladet 24.11.1872 no 322 Morgonbladet 25.11.1872 no 275 Åbo Underrättelser 23.11.1872 no 181 Huvudstadsbladet 26.11.1872 no 276
Venäläinen kuunari Matuschka pelasti 13.11.1872 kapteeni Sundblomin ja muun miehistön uppoavasta parkki Ida Mariasta Stevns Klintin lähistöltä Tanskassa. Helsingfors Dagbladet 24.11.1872 no 322 Morgonbladet 25.11.1872 no 275
Suuri raudasta Hollannin Slikkerveerissä rakennettu fregatti oli vetoisuudeltaan 1.197 nrt / 1.259 brt, pituutta fregatilla oli 62,3 m. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Finström. Lotos oli kapteeni Gustaf Arvid Lindströmin komennossa matkalla Wallaroosta (Australia) Cartagenaan kun se menetti mastonsa ja koki haaksirikon Kap Hornin luona 8.8.1902. Lastina Lotoksella oli lyijyä ja hopeamalmia. Kaikki 18 miehistön jäsentä […]
John oli rakennettu Kemiön Dragsfjärdissä 1870 ja se oli vetoisuudeltaan 274 nrt. Kotipaikakseen se sai Ahvenanmaalla Brändön. John ajatui rantaan myöhäissyksyllä 1904 Tanskan Dragørissä. John oli tuolloin puutavaralastissa matkalla Kielistä Pietarsaareen. Haveristi saatiin hinattua myöhemmin Kööpenhaminaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782 Sjöfart och Skeppsbyggeri. Kimito, Wästanfjärd, Dragsfjärd och Hitis uder hundra […]
Parkki John oli rakennettu 1874 Alhaisissa ja oli vetoisuudeltaan 479 nrt. Sen kotipaikka Ahvenanmaalla oli Hammarland. John haaksirikkoutui Dragørin edustalla lähellä Kööpenhaminaa syyskuussa 1898. Haveristi saatiin hinattua Kööpenhaminaan, mutta osa lastista menetettiin. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782 Huvudstadsbladet 29.9.1898 no 263
Lemlandissa kotisatamaansa pitävä parkki Ivanhoe oli vetoisuudeltaan 898 nrt. Parkin tiedetään tuhoutuneen Jamaikan rannikolla todennäköisesti 1890. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782
Parkki Ilos oli rakennettu Oulussa 1866 ja hankittiin myöhemmin Ahvenanmaalle ( Lemland, Jomala). Pakki ajoi rantaa Ruotsin rannikolla Ölannissa 14.12.1910. Parkki oli kapteeni Lundellin komennossa tuomassa koksilastia Bremenistä Tukholmaan. Myöhemmin alus saatiin hinattua satamaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Västra Finland 20.12.1910 no 148 Åland 28.12.1910 no 104
Kuunari Ida oli rakennettu 1865 Paraisilla ja hankittiin Ahvenanmaalle Vårdön ja sieltä Sundiin. Ida tuhoutui myöhäissyksyllä 1875. Ida oli tuomassa petrolilastia Geestemündesta Tallinnaan kun se kolaroi toisen aluksen kanssa Itämerellä ja menetti mastonsa törmäyksessä. Miehistön otti kyytiin norjalainen parkki Frein. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Åbo Underrättelser 4.12.1875 no 282
131 lästinen priki oli rakennettu Ahvenanmaan Finströmissä 1859, jonka se sai myös kotisatamakseen. Fursten haaksirikkoutui Tanskan itärannikolla Anholtin saaren luona 13.12.1871. Miehistö pelastui. Priki oli tulossa kapteeni Erikssonin komennossa kivihiililastissa Newcastlesta määränpäänään Tukholma. Alusta tiettävästi koetettiin myöhemmin pelastaa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778 Helsingfors Dagbladet 24.12.1871 no 350 Helsingfors Dagbladet 29.12.1871 […]
175 lästinen priki Erland oli rakennettu vuonna 1860 Lemlandissa, jonne sen kotipakkakin tuli. Prikin tiedetään ajaneen maihin luultavasti vuonna 1885 Kjögebuktenissa etelä-Norjan rannikolla Kristiansandin edustalla. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776
Parkki Flora (619 nrt) oli rakennettu Jomalassa 1875 ja on isoin saarella rakennettu purjelaiva.. Haaksirikkoutui ajettuaan rantaan Lontoon lähellä 8.11.1888 ja tuomittiin hylyksi. Turun Lehti 20.11.1888 no 137 Uusi Suometar 20.11.1888 no 272 Helsingfors Dagbladet 19.11.1888 no 229 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s. 128, 776
155 lästinen kuunarilaiva Fimma oli rakennettu Finströmissä 1874. Jo seuraavana vuonna sen tiedetään tuhoutuneen Arkangelissä Vienanmerellä. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776
53 lästinen kaljaasi Dygden oli rakennettu 1857 ja se sai sittemmin kotisatamakseen Vårdön Ahvenanmaalla. Kaljaasi tuhoutui Ruotsin rannikolla 1867. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 774
Nelimastoteräsparkki Dundee (2.002 nrt) oli rakennettu 1882 Dundeessa. Se hankittiin Ahvenanmaalle Vårdön 1907. Loppuvuodesta 1919 Dundee purjehti West Hartlepoolista määränpäänään Fort Morgan Meksikonlahdella. Kurssi otettiin Skotlannin pohjoispuolitse, jossa jouduttiin ankaraan myrskyyn. Riki jouduttiin kaatamaan, jotta laiva olisi saatu pelastettua. Myrskyn laannuttua saatiin Dundee hinattua Orkneys Saarille, jossa vauriot todettiin niin suuriksi, että varustamo myi raajarikkoisen […]
Kuunari Delfin (120 lästiä) oli rakennettu 1861, jolloin sen kotisatamaksi tuli Vårdö Ahvenanmaalla. Montaa kesää Delfin ei ennättänyt purjehtia kun se haaksirikkoutui miehineen kaikkineen Pohjanmerellä ollessaan malmilastissa. Folkwännen 30.8.1865 no 35 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772
Parkki Dagny (602 nrt) oli rakennettu Göteborgissa 1866. Se ostettiin Maarianhaminaan 1890. Marraskuussa se haaksirikkoutui Seelandin rannikolla Gilleleiessä. Dagny oli viemässä puutavaralastia Umeåsta Lontooseen onnettomuuteen joutuessaan. Parkin kolmetoistamiehinen miehistö saatiin turvaan. Nya Pressen 8.11.1896 no 305A Åland 21.11.1896 no 93 Åland 6.2.1897 no 11 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772
Parkki Dagmar (260 lästiä) oli rakennettu Eckerössä 1872. Kapteeni Hamnströmin komennuksessa se haaksirikkoutui jo ensimmäisenä vuotena Pohjanmerellä sen kaaduttua vaikeassa säässä. Miehistö joutui jättämään aluksen. Åbo Underrättelser 15.3.1872 no 41 Suomalainen Wirallinen Lehti 29.12.1874 no 154 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772
Parkki (241 nrt) oli rakennettu Stralsundissa 1859. Sittemmin se ostettiin Ahvenanmaalle 1899, jolloin sen kotisatama oli Föglössä. Parkki tuhoutui lumimyrskyssä 4. joulukuuta 1906 Oskarhamnissa Ruotsissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 281, 772
Parkki Britannia (389 nrt) oli rakennettu 1866 Hammarlandissa. 1881 parkin ollessa matkalla Kotkasta Lontooseen se koki haaksirikon Hollannin rannikolla. Osa aluksesta ja lastista saatiin huutokaupattua. Åbo Posten 25.10.1881 no 246 Åbo Posten 6.12.1881 no 282 Åbo Underrättelser 24.10.1881 no 289 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772