Haverit.netKolmimastoparkki Njaal oli rakennettu Norjassa 1881 ja oli vetoisuudeltaan 586 grt, pituus 44,8m. Sen kotipaikka oli Sundissa Ahvenanmaalla. 12.4.1918 Njaal oli tuomassa hiililastia West Hartlepoolista Marvikeniin kun sen upotti saksalainen sukellusvene U-104 Norjan rannikolla. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 277, 788 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?159382
Alus oli rakennettu 1905 ja oli vetoisuudeltaan 3285 grt, pituus 103,6m. Ostettiin Helsinkiin 1915. Navigator upposi 7.7.1935 yhteentörmäyksen jälkeen Espanjan pohjoispuolella (paikassa 44.48N / 8.25W) ollessaan matkalla viljalastissa Rosariosta Aalborgiin. Wiborgs Nyheter 9.7.1935 no 78 Huvudstadsbladet 16.7.1935 no 187 Uusimaa 9.7.1935 no 74 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/308 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?203057
Mercator oli vuonna 1891 West Hartlepoolissa rakennettu 2827 grt:n höyrylaiva, pituus 95,7m. Ostettiin Helsinkiin 1906. Mercator upposi 13.10.1916 Englannin kanaalissa Dunkerquen kohdalla paikassa 50° 45’N, 0° 46’W ajettuaan saksalaisen sukellusvene UC-26:n laskemaan miinaan. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1373 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?2743 Uboat.net: https://uboat.net/wwi/ships_hit/4082.html
Linnea oli rakennettu 1901 ja oli vetoisuudeltaan 40 grt. Sen ollessa matkalla painolastissa Hankoon saksalainen sukellusvene U-958 upotti sen torpedolla Osmussaaren luoteispuolella. Sama sukellusvene vaurioitti toista suomalaisalus Piikiötä, jossa yksi miehistön jäsen joutui mereen ja hukkui. Wrecksite.eu Uboat.net
Maria oli 50 tonninen purjelaiva, jonka saksalainen sukellusvene U-481 upotti paikassa 15.10.1944 59° 27’N, 23° 24’E tykkitulella ja puskemalla Osmussaaren lähellä. Suomi oli tuolloin jo irrotautunut sodasta, mutta kävi Saksaa vastaan edellen Lapin Sotaa. U-481 upotti samana päivänä kolme suomalaista purjealusta, Danin, Endlan ja Marian. Wrecksite.eu Uboat.net
Endla oli rakennettu 1928 ja oli vetoisuudeltaan 68 grt. 15.10.1944 saksalainen sukellusvene U-481 upotti sen tykkitulella ja puskemalla Osmussaaren lähistöllä. Suomi oli tuolloin jo irroittautunut sodasta, mutta kävi Saksaa vastaan edelleen Lapin Sotaa. U-481 upotti samana päivänä kolme suomalaista purjealusta, Danin, Endlan ja Marian. Wrecksite.eu Uboat.net
Dan oli rakennettu 1925 ja oli vetoisuudeltaan 47 grt. Aluksen omisti Einar Gustavsson Vålaxista kun sen 15.10.1944 upotti saksalainen sukellusvene U-481 tykkitulella paikassa 59° 27’N, 23° 24’E Osmussaaren lähistöllä. Suomi oli tuolloin jo irrotautunut sodasta, mutta kävi Saksaa vastaan edellen Lapin Sotaa. U-481 upotti samana päivänä kolme suomalaista purjealusta, Danin, Endlan ja Marian. Wrecksite.eu Uboat.net
Daphne valmistui 1920 alankomaalaisella varvilla N.V. Scheepsbouwwerf en Machinefabriek De Klop. Aluksen vetoisuus oli 1939 tonnia. Alus ostettiin Brändöhön 1936. Sen ollessa matkalla Newport Newsista 19.3.1941 Petsamoon hiililastissa saksalainen sukellusvene U-76 (U-69?) torpedoi sen upoksiin 400 nm Islannin ulkopuolella paikassa 60N 20W. Alus ja koko sen 22 henkinen miehistö hävisi jäljettömiin. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/733 Uboat.net: https://uboat.net/allies/merchants/ship/848.html […]
Alus oli rakennettu 1913 ja oli vetoisuudeltaan 3868 grt, pituus 106,7m. Alus ostettiin Vaasaan 1937. 28.8.1940 oli osana saattuetta SC-1 kun saksalaisen sukellusvene U-101:n torpedo osui keskilaivaan Skotlannin luoteispuolella. Kapteeni ja 26 miehistön jäsentä poimittiin turvaan. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/386 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?17452 Uboat.net: https://uboat.net/allies/merchants/ship/491.html
Petsamo oli rakennettu Liverpoolissa 1907 ja oli vetoisuudeltaan 5453 grt, pituus 123,9m. Ostettiin Hankoon 1930, josta siirtyi Elfvingin Kalastuslaivueeseen 1935. 10.7.1940 sen ollessa tulossa Rosariosta matkalla Corkiin lastina 7300 tonnia maissia saksalainen sukellusvene U-34 torpedoi sen upoksiin Irlannin rannikolla. Neljä miehistön jäsentä kuoli turmassa. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1123 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?12898 Uboat.net: https://uboat.net/allies/merchants/ship/418.html
Hilda oli 365 tonninen parkiksi takiloitu puusta rakennettu alus. Sen ollessa suola- ja viinilastissa tulossa Cadizista määränpäänään Porvoo kun se ajoi rantaan Gotlannin rannikolla 27.11.1890. Östra Nyland 9.12.1890 no 94 Åbo Tidning 11.12.1890 no 337 Borgobladet 29.11.1890 no 95 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?304181
Hilda oli rakennettu 1879 ja oli vetoisuudeltaan 260 grt, pituus 32,1m. Alus oli rakennettu puusta ja oli takiloinniltaan kaksimastokuunari. Hilda oli turkulaisomistuksessa (Andersson C.G.). Sen ollessa matkalla Yarmouthista kotisatamaansa painolastissa alus haaksirikkoutui 5.7.1910 Pohjanmerellä. Turun Lehti 14.7.1910 no 80 Uusi Aura 14.7.1910 no 81 Uusi Suometar 18.8.1910 no 188 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?151837
Alus rakennettiin 1915 ja oli vetoisuudeltaan 1144 grt, pituus 68,9m. Ostettiin Suomeen 1934. 21.6.1940 sen ollessa tulossa Dunkirkista vehnälastissa saksalainen sukellusvene U-52 torpedoi sen Biskajanlahdella upoksiin paikassa 45.46N 3.17W. Turmassa kuoli viis merimiestä muiden 11 päästessä turvaan. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 509-515 Äänimeri Wrecksite.eu Uboat.net
Alus oli rakennettu 1904 ja oli vetoisuudeltaan 2365 grt, pituus 91,32m. Alus ostettiin Maarianhaminaan 1936. 3.6.1940 sen ollessa matkalla Greenockista Dakariin sen upotti tykkitulella saksalainen sukellusvene U-37 300 nm Cape Finisterin ulkopuolella Biskajanlahdella. Yksi miehistön jäsen kuoli onnettomuudessa. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/606 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?14968 Uboat.net: https://uboat.net/allies/merchants/ship/336.html
Wilja oli rakennettu 1914 ja oli vetoisuudeltaan 3396 grt, pituus 106,7m. Alus ostettiin Suomeen 1934 aluksi Helsinkiin, josta se siirtyi Antti Wihurin tonnistoon 1939. 17.2.1940 sen ollessa matkalla Savannahista Antwerpeniin saksalainen sukellusvene U-48 torpedoi sen paikassa 49.00 N / 6.33 W Englannin rannikolla. Äänimeri Wrecksite. eu Uboat.net Sjøhistorie.no
Onto oli rakennettu 1918 ja oli vetoisuudeltaan 1333 grt, pituus 72,4m. Suomeen alus hankittiin 1937. Alus tuhoutui 23.1.1940 sen ollessa matkalla Zeebruggesta-Tynestä ajettuaan saksalaisen U-56:n laskemaan miinaan Norwichin itäpuolella paikassa 52.51N 2.11E. Onnettomuus ei vaatinut kuolonuhreja. Äänimeri Wrecksite.eu Uboat.net
Alus oli rakennettu 1906 ja oli vetoisuudeltaan 2262 grt, pituus 97,9m. Alus ostettiin Suomeen vuonna 1939 ja jo samana vuonna se tuhoutui alkaneessa sodassa. Martti-Ragnar oli ottanut Kemistä selluloosa-, sulfaatti ja puutavaralastin määränä viedä lasti Englantiin Ellesmere Portiin. Ruotsin rannikolla Arendalin ulkopuolella aluksen pysäytti saksalainen sukellusvene U-4. Alus upotettiin räjähdyspanoksin, 26 henkinen miehistö pääsi turvaan […]
Valmistettu 1904 Middletonissa, Furnes, Withy & Company Ltd. Vetoisuus 7000dwt, pituus 11,8m. Ostettiin Suomeen 1925. 1.12.1939 höyrylaivan ollessa tuomassa kahvilastia Helsinkiin Buenos Airesista sen torpedoi saksalainen sukellusvene U-31 seitsemän nm:n Peterheadistä paikassa 57.39N / 00.36E. Yksi miehistön jäsen kuoli turmassa, muut 35 miehistön jäsentä pääsi soutamalla Skotlannin rannikolle. Västra Nyland 5.12.1939 no 139 Huvudstadsbladet 2.12.1939 […]
Rakennettu 1905 Sunderlandissa. 1600 dwt, pituus 70,09m. Ostettu Suomeen 1939. Leena selvisi sodasta, mutta lähdettyään viemään Mäntyluodosta puumassaa Kööpenhaminaan helmikuussa 1946 katosi höyrylaiva miehistöineen. Leena ajoi luultavasti miinaan Gotlannin lähistöllä, ainoastaan ajelehtiva pelastusvene ja pelastusliivit löydettiin turman jälkeen. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1060 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?147546
Rakennettu 1897 Gourlay Brothers & Co varvilla. 3579 grt, pituus 100,68m. Ostettiin Helsinkiin 1899. Ollessaan 11. toukokuuta 1917 matkalla kivihiililastissa Newportista Archangeliin saksalainen sukellusvene torpedoi aluksen upoksiin 30 nm Vuoreijan ulkopuolella. Miehistö jätti aluksen. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/155 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?174644 Uboat.net: https://uboat.net/wwi/ships_hit/7071.html
Rakennettu 1888 UK:ssa, 3700 dwt, pituus 90m. Ostettiin Turkuun vuonna 1913. Huhtikuussa 1917 Frixos oli matkalla rautamalmilastissa Kirkkoniemestä Middlesboroughiin kun sen torpedoi saksalainen sukellusvene U-30 paikassa 60.04N 00.45E. Tuhosta pelastui ainoastaan yksi henkilö muiden 19 menehtyessä. Huvudstadsbladet 30.4.1917 no 115 Wiborg Nyheter 23.4.1917 no 92 Wasa Posten 25.4.1917 no 33 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1197 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?131953 Uboat.net: […]
Valmistunut 1893 UK:ssa Campbeltownissa. 1600 dwt, pituus 70,20m. Ostettiin Helsinkiin Finska Ångfartygs AB:lle 1898. Ollessaan huhtikuussa 1901 matkalla Castellosta Hulliin appelsiinilastissa haaksirikkoutui Cape Finisterrerissä Espanjan rannikolla. Vasabladet 13.4.1901 no 45 Wasa-Posten 10.4.1901 no 28 Uusi Suometar 10.4.1901 no 82 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1824 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?31736
Höyrylaiva Urania tuhoutunut Vienanmerellä. Kaikki laivassa olleet pelastuneet. Helsinkiin perjantai-iltana saapuneen sähkösanoman mukaan on Suomen Hörylaiwa o. y:n höyrylaiwa Urania tuhoutunut Vienanmerellä. Lauantaiaamuna saapui O. H. O. I:lle lisäksi seuraawa sähkösanoma, jonka laiwan kapteeni Bertel Färbom oli lähettänyt Arkangzlista, jonne laiwan miehistö oli perjantaina saapunut: Urania tuhoutui Wienanmerellä it 12 pnä. Kaikki laiwassa olleet pelastuiwat. […]
Haaksirikko Kuunari Mathilda, kapteni Klami, kotoisin Haminasta, on matkalla sieltä Hulliin tämän kuun 11 p:nä joutunut haaksirikkoon Pohjanmerellä. Kaptenin ja laiwawäen, 6 miestä, pelasti Grimsbystä kotoisin olewa laiwa Stag, kapteni Douglas. (Uusi Suometar 26.6.1882 no 144)
Hukkunut laiwa. S. T. kertoo: Suomalainen priki Adolf, kotoisin Turusta ja kapteni G. W. Hambergin johtama, joka lastattuna raudalla oli matkalla Newcastlesta kotiseudulle, joutui kowan myrskyn waltaan wiime huhtikuun 30 päiwänä Pohjanmerellä. Laiwa rupesi wuotamaan niin että wesi nousi lastiruumassa kaksi jalkaa tunnissa. Sen huomasi norjalainen parkki Norden, joka pelasti koko laiwawäen, 11 miestä. Haaksirikkoon […]
Luultu haaksirikko. Näinä päiwinä on eräällä kiwikarilla Gråharan majakkatornin läheisyydessä löydetty pelastuspoiju. johon on maalattu laiwan nimi Norfolk, sekä pari airoja. Luullaan olewan syytä otaksua, että poiju on kauppahuoneen Bailey et Leetham’in höyrylaiwsta Norfolk, jonka sanotaan marraskuun 15 p:nä lähteneen Rääwelin satamasta ja on siitä saakka ollut tietymättömissä. Suomalainen Wirallinen Lehti 13.1.1882 no 10 Sanomia […]
Tallinnasta, lokak. 13 p. Englantilainen höyrylaiwa Dessington, joka kuljetti puutawaroita Wiipurista, on Neckmansgrundin luona joutunut haaksirikkoon. (Uusi Suometar 15.10.1883 no 240) Suomalainen Wirallinen Lehti 9.11.1883 no 262 [Haveripaikkaa hakiessa: Neckmansgrund on Hiidenmaan länsikärjessä olevan Kopun majakan pohjoispuolinen laaja matalikko ruotsiksi. Risto Sajaniemi]
Haaksirikko. Wiime tiistaina joutui suomalainen raudalla lastattu laiwa Aina haaksirikkoon Tallinnan luona, kertoo U. S. (Aura 13.10.1883 no 120)
Tukholma, elok. 1 p. Erääsen ruotsalaiseen sanomalehteen kirjoitetaan Grislehamnn’ista, suomal. kuunari Myron Porista, laiwuri Bergman, tullen laulalastilla Porista ja matkalle, Lubeckiin, on tullut tänne Grihlehamn’iin heinäk. 28 p. haaksirikon kärsittyään. Laiwawäki on pelastunut. Lastia korjataan. Laiwasta tulee luultawasti hylky. (Sanomia Turusta 7.8.1883 no 120)
Kuunarilaiva Ahti oli rakennettu Angelniemellä 1872. Se oli vetoisuudeltaan 312 nrt ja kotipaikka Sund, Geta. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s. 766 Ahti, Mattsson, Sundista, on joutunut haaksirikkoon Drogdenissa. (Oulun Lehti 12.11.1884 no 91)
Haaksirikko. Suomalainen laiwa Norma, kapteni Eriksson, on matkalla Newcasllesla. N. Pr. mukaan, tehnyt haaksirikon Helsingörin luona. (Sanomia Turusta 31.10.1884 no 255)
Nordstjärnan oli kokkolalainen 155 lästin parkki, rakennettu 1829 Kokkolan Soldatskärin veistämöllä. Pituus 104,40 jalkaa, omistaja Andreas Roos jr. Parkki oli ensimmäisenä vuotenaan jo pienessä haaverissa, josta selvittiin säikähdyksellä. Toisin kävi vuonna 1834 Kattegatissa, jossa alas tuhoutui täysin. Turmassa menehtyi kolme merimiestä. Jari Ojala, Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jyväskylä 1996, s. 80, 387
Haaksirikkoon joutunut !aiwa. Marianhaminasta on ilmoitettu sähtöteitse H. D:lle, että laiwa Adolia, kapteeni Mannerström, Finströmin pitäjästä, on myrskyn wallitessa, jolloin ankkuriketjut katkesiwat, paiskautunut maalle Dunkerque’n luona ja tullut hylyksi. Miehistö on pelastettu. Ainoastaan muutamat osakkaat laiwassa oliwat wakuuttaneet osuutensa. (Suomalainen Wirallinen Lehti 3.9.1885 no 203)
Lemlantilainen 1052 nrt parkki, joka Krimin sodan jälkeen hankittuna pidettiin niin suurenmoisena, että nimettiin Krimin Sodan Plewnan sankarin mukaan. Hävisi Välimerellä 1885. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 266, 792 Parkkilaiwa Skobeleff on, kuten M. P, tietää, Välimerellä joutunut haaksirikkoon. Laiwawäen on täytynyt siitä luopua. Laiwan osti muutamia wuosia sitten Englannista eräs Ahwenanmaan […]
Rääweli 3 p. kesäk. Wen. kuunari Trine Marie, Kotkasta Lybeckiin lankkulastilla, on joutunut haaksirikkoon Wormsin luona osa lastia woitanee pelastaa. (Uusi Suometar 27.6.1885 no 145) Viron merimuseon hylkyrekisteri: https://register.muinas.ee/public.php?menuID=wreckregistry&action=view&id=958
Helsingistä kotoisin ollut priki oli kapteeni Nordbergin komennossa viemässä elokuussa 1885 lankku-, palkki- ja lautalastia Sevillaan Espanjaan. Hanna joutui vakavaan yhteentörmäykseen Doverin luona ja hinattiin pahasti vaurioituneena satamaan. (Åbo Tidning 28.2.1885 no 57)
Haaksirikko ja rantautuminen. Kappanimi Alfred Carlströmille Kristiinankaupungissa kuuluwa, kapteeni A. F. Björkqwistin ohjaamana purjelaiwa Magellan on tänne saapuneen tiedon mukaan joutunut täydelliseen haaksirikkoon Lemanbankilla Yarmouthissa. Miehistö kuitenkin pelastui ja meni ensinnä Hulliin. (Waasan Lehti 17.11.1888 no 87)
Haaksirikon arwelu. Kun parkkilaiwasta Maria, kapt. I. Kiiski, kotoisin Haminasta, ei ole useampaan kuukauteen kuulunut mitään, on nyt ruwettu arwelemaan, tietää Kotka, että laiwa on joutunut häwiöön matkallaan Englannista Cap Verdiin. (Päivän Uutiset 10.5.1888 no 108) Kotkan Sanomat 5.9.1888 no 36
Hukkunut laiva. H. D:lle tulleen sähkösanoman mukaan on kotoisin Lemlannista, kapteeni Mikael Lundqwist, Sanct Malan luona tykkänään joutunut haaksirikkoon. (Aura 8.11.1887 no 259) [Saint-Malo on luoteis-Ranskassa mikä paikka viittaa siihen]
Dagmar-laiwa, Närpiöläisten ainoa jäljellä olewa alus kuuluu joutuneen Englannin kanawassa niin pahasti haaksirikkoon, että sen arwellaan tuleman kelpaamattomaksi. Wakuutus meriwahinkoa wastaan lakkautettiin ennen wiimeiselle matkalle lähtöä. (Päivän Uutiset 14.1.1888 no 11)
Sovinto oli 1874 Virolahdella rakennettu 129,00 rt vetoinen kuunari. Rauman laivaston signaali RBNS, pääisäntä A. Ridderstar. Tenho Hella, Länsisuomalaista Merenkulkuperinnettä. Newprint 2001, s. 544 Taas haaksirikkoutunut raumalainen alus. Raumalainen kuunari Sovinto, jota kuljettaa sen omistaja kapteeni A. Ridderstad, on tänne eilen saapuneen sähkösanoman mukaan, joutunut haaksirikkoon ja kokonaan hylyksii lähellä Kalmaria. Wäki on pelastunut ja […]
Onni oli 1871 rakennettu 451 lästinen oululainen parkki, joka tuhoutui 7.2.1890 Kapkaupungin luona. P.W. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875, Oulu 1974, s. 36 Åbo Tidning 25.2.1891 no 54
Sjunken Vasaångare.Vasa-Nordsjö botagets ångare Fennia sjunker utanför skånska kusten. Viidentenä päivänä karille ajanut vaasalainen höyrylaiva Fennia Kalkgrundetissa Skånen rannikon edustalla ja makaa kivellää. Pelastushöyrylaitteita lähetettiin Kööpenhaminasta, mutta kaikki yritykset pelastaa höyrylaivat olivat hedelmättömiä. Tiistai-iltana höyrylaiva upposi, kun höyrypannut, konehuone ja kattilat olivat täyttyneet vedellä. Kansi oli jäiden peittämä´. Kaikki aluksella olleet olivat lähteneet höyrylaivasta ja […]
Haaksirikkoja. Turkulainen parkkilaiwa Ahti, matkalla Torremiejasta suolalastilla Kokkolaan, on wiime päiwinä kowan myrskyn wallitessa Pohjanlahdessa tehnyt haaksirikon. Tuulen ajamana on laiwa sittemmin joutunut Arholman luo Ruotsin puoleiselle rannalle. (Waasan Lehti 21.9.1889 no 76) Ahti oli rakennettu Pietarsaaressa vuonna 1857, oli vetoisuudeltaan 338,46 rt ja 37,4 m pituudeltaan. Alus myytiin haaksirikon jälkeen. Åbo sjöfarts historia II:1-2, […]
Suomalainen laiwa hukkunut. Newcastlesta saapunut sähkösanoma kertoo että nauwolaisen parkki Benion päälle, jota kapteeni Swahnström johtaa, on laskenut eräs höyrylaiwa. Benio on joutunut haaksirikkoon. Miehistä on pelastunut. (Turun Lehti 17.6.1890 no 70)
Haaksirikko ja useamman ihmishengen hukka. Jo wiime elokuun 22 p. läksi kemiöläinen kuunari Lydia laudoilla lastattuna Reposaaresta. Päästyään Gottlandin saaren luoksi joutui se kowaan myrskyyn, jossa hukkui lastineen ja, kuten on luultu, kaikkine miehineen. Tänne tulleiden tietojen mukaan on sama laiwa wiime syyskuun 26 p. löydetty ajelehtimasta pohja ylöspäin Kuurinmaan rannikolla Dondanger nimisen kartanon läheisyydessä, […]
Ruotsin rannikolla haaksirikkoutuneita Suomalaisia. Eräs kirjeenvaihtaja kirjoittaa Roslagsbrosta Ruotsissa tois-tiistaiscen P:lehteen että eräs suomalainen alus (galeaasi) Kewiä, Wiiplirista (Koiwiston pitäjästä) on Ruotsin rannikolla joutunut haaksirikkoon toisena Helluntaipäiwänä. Merellä oli paluumatkalla olewaa alusta kohdannut kowa myrsky ja kun lastin ei ollut, ei alusta woitu ohjata, waan ajautui se laiwamiesten ponnistuksista huolimatta yhä lähemmäksi rantaa. Wihdoin kun […]
Haaksirikko. Ronehamnista ilmoitetaan 2 p. syysk. että Ahwenanmaalta olewan suomalaisen kuunarilaiwan Kaarlen miehistö, joka 28 p. elok. wallinneen myrskyn takia oli jättänyt laiwansa Fårön ulkopuolella, oli saapunut sinne. Laiwa, jota johti katteini Jansson, oli matkalla Raumalta Köpenhaminaan laslattu laudoilla. (Rauman Lehti 10.9.1890 no 72)
Haaksirikkoon joutui wiime miikolla Ahwenanmerellä Luwialainen kaljaasi, jota kuljetti kippari Gallen. Alus oli lastattu Halkokarilla koiwuhaloilla, joita piti wietämään Tukholmaan, multa kun saawuttiin noin 1½ meripeninkulman matkan päähän Söderarmin majakasta alkoi kaljaasi hirweästi wuotaa ja upposi halenneena mereen. Kippari Gallén ja molemmat laiwamiehet pelastuiwat weneellä mainittuun majakkaan, josta kaljaasi Wilpas heidät toi takaisin Luwialle. Näin […]
Haaksirikkoja. Myrsky t.k. 12 p.matkaansaattoi monelle saarelaiselle suuria wahinkoja. 12 päiwän paikkeilla purjehti nimittäin pari kymmentä jaalaa Wironmaalle, siellä waihettaakseen tawaransa rukiiseen; tultuansa lähelle Wiron maan rannikkoa saawutti heidät ankara pohjoismyrsky, joka matkaansaattoi seuraavwia wahinkoja ja haaksirikkoja: 4) Eräs talonpoika Esaias Jaakkolan omistama jaala Suursaaresta, täydessä lastissa, joutui täydellisesti haaksirikkoiseksi ja upposi lähelle rantaa koko […]