Haverit.netHaaksirikko Suomenlahdella. 4 miestä ja 1 nainen 21 tuntia meressä ilman mitään suojaa. T.k. 19 pnä klo 12 aikaan lähti Dagöstä kotoisin olewa kaljaasi ”Pauline” kotipaikastaan Tallinnaan lastinaan 100 syltä haltopuita. Ankara myrsky oli kuitenkin kaatanut laivan Asman-saaren luona. Miehistö, johon kuului neljä miestä, sekä mukana olewa nainen, jouti aluksi meren valtaan, mutta pelastui sitten […]
Parkki Suomi (395 nrt) oli rakennettu Pyhtäällä 1856; sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Lumparland. Merionnettomuus. Wiime sunnuntaisessa myrskyssä teki parkkilaiwa ”Suomi”, kotoisin Lumparlandista Ahwenanmaalta ja ollen matkalla Kotkasta Wismariin, haaksirikon Itämerellä. Yksi miehistöstä hukkui, muut, yhteensä 9 henkeä, pelastuiwat höyrylaiwaan ”Lassen”, joka wei heidät Helsingöriin. (Turun Lehti 14.9.1911 no 103) Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, […]
Valmistunut 1882 Englannissa, 2150 dwt, pituus 79,02 m. Ostettu Suomeen 1935. Vuonna 1939 Elsie lähti Helsingistä Zaandamiin puutavaralastissa kun se haaksirikkoutui Terchellingissä Alankomaiden edustalla ja myöhemmin upposi 12.11.1939. Huvudstadsbladet 14.11.1939 no 308 Vasabladet 14.11.1939 no 263 Åland 16.11.1939 no 132 Tammerfors Aftonbladet 16.11.1939 no 225 Äänimeri wrecksite.eu
Valmistunut 1882 UK:ssa, 2300 dwt, pituus 80,93 m. Hankittiin Suomeen 1938. Lähti maaliskuussa 1940 Bergenistä saattueessa määränpäänä Methilin Brittein Saarilla. Matkalle osui saksalainen sukellusvene U-38, joka torpedoi Signen paikassa 58.52N 01.31 W 2.4.1940. Koko 19 henkinen miehistö menehtyi. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2013-2014. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2014, s. 87-97 wrecksite.eu Äänimeri Uboat.net Wikipedia.org
Valmistunut 1889 Sunderlandissa, 2600 dwt, pituus 85,50 m. Ostettu Suomeen 1898. Elokuun.23. päivä 1941 laiva ajoi miinaan rautamalmilastissa matkalla Oxelösund-Danzig ja upposi Puolan luoteisrannikolla sijaitsevan Kolbergin itäpuolella Itämerellä. Edellä kulkenut höyrylaiva pystyi pelastamaan yön pimeydessä 10 haaksirikkoista. Hukkuneita oli 11 miehistön jäsentä. Äänimeri
Rakennettu 1899 Newcastlessa, 3450 DWT, pituus 91,60 m). Ostettiin vuonna 1939 Suomeen. 30.8.1942 alus lähti Kemistä puutavaralastissa määränpäänä Norresund Ålborgin liepeillä Tanskassa. Lähellä määränpäätä alus ajoi miinaan, muttei uponnut. Aamulla kaksi saksalaista troolaria alkoi hinata laivaa kohti Limfjordin vuonoa. Alus juuttui kuitenki matalikolle Svitringenin luona, jonne myöhemmin sitten upposi. Äänimeri Vragguiden.dk
Berny on aluksia, joka on uponnut kahdesti. Ollessaan rekisteröity Ahvenanmaalle Bergö-nimisenä se upposi Oulun Hailuodon luona sementtilastissa 2.12.1954. Seuraavana keväänä se nostettiin ja kunnostuksen jälkeen nimettiin uudestaan Bernyksi. Moottorialus oli valmistunut vuonna 1950 Hollannissa, 820 dwt, pituus 57,41 m, tilattiin ahvenanmaalaiselle varustamolle, jolloin se sai nimekseen Bergö. Uudella nimellään Berny oli 16.2.1961 matkalla Skulskäristä Mancesteriin […]
Vuonna 1950 rakennettu 593 grt moottorialus Berny. Upposi 2.12.1954 matkalla Paraisista Toppilaan sementtilastissa Hailuodon Marjaniemen kohdalla. Alus nostettiin ja kunnostettiin seuraavana vuonna ja sitä samalla pidennettiin. Samassa yhteydessä alus uudelleenkastettiin Bernyksi. Alus koki toisen kohtalokkaaksi muodostuneen haaksirikon 16.2.1961 kun se oli matkalla Skutskäristä Mancasteriin. Berny törmäsi panamalaiseen höyrylaiva TYNEen Læsøn lähellä Kattegatissa. Miehistö pelastettiin. (Ahvenanmaalainen […]
Syyskuun 19 p:nä 4-mastoinen ahvenanmaalainen rautainen parkkilaiva ”Åland” on hiililastissa ollessaan tehnyt täydellisen haaksirikon Uuden Caledonian rannikolla. Miehistö on pelastunut. Åland oli vetoisuudeltaan 1.960 nrt ja rakennettu 1887 Glasgowssa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 440, 796 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 85-94 Vaasa 22.9.1914 no 107 […]
26.5.1914 teki maarianhaminalainen kuunari Uumajan lähellä haaksirikon. Wiipuri 24.5.1914 no 117
Rakennettu 1897, 533 grt ja pituus 49,5 m. Ostettu Suomeen v 1913. Maaliskuussa 1916 Ariel murskaantui jäihin ja upposi. Miehistö pelastui myös jäihin juuttuneeseen ss Lapponiaan. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/526 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?31276 [Haveripaikkaa hakiessa: Paikka 61 50 19 36 on keskellä Selkämerta, Merikarvian korkeudella, 10 km rannikolta merelle. Risto Sajaniemi]
Rakennettu 1889, 1102 grt, pituus 63,9 m. Argo oli pellavansiemen, hamppu ja öljykakkulastissa kun se haaksirikkoutui lumipyryssä 6.1.1891 Bornholmin lähellä. Kolme miehistön jäsentä hukkui. Äänimeri wrecksite.eu Suomalainen 8.1.1891 no 3 Waasan Lehti 10.1.1891 no 3 Waasan Lehti 21.1.1891 no 6
Rakennettu vuonna 1903, 2365 grt, pituus 91,1 m. Ostetu Suomeen Antti A Wihurille 1932. 12.3.1941 Rainer lähti koksirahdissa Emdenistä määränpäänään Tukholma Kahden päivän päästä brittiläinen pommikone upotti Rainerin koilliseen Norderney-saaresta. 23 henkisen miehistön pelasti ruotsalaisalus. Äänimeri wrecksite.eu
Rakennettu vuonna 1948, 491 GRT. Tuhoutui myrskyssä 10.4.1953 matkalla Larnesta Goolen painolastissa. Onnettomuuspaikka on Frisand Rock, Island of Coll, Skotlannin länsirannalla. wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?11474 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/983
Rakennettu Britteinsaarilla 1872. 605 grt, pituus 54,6 m. Ostettu Suomeen tanskalaiselta varustamolta vuonna 1912. Vuonna 1933 rahtilaiva oli lähtenyt puutavaralastissa Leningradista kohti St. Helieriä / Jersey kun se haaksirikkoutui Amelandissa, Hollannin edustalla. Ei henkilöstötappioita. Länsi-Suomi 11.1.1933 no 8 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?618 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1087
Rakennettu 1912 Rotterdamissa. 5250 dwt, pituus 102,96 m. Agnes oli matkalla Danzikista takaisin kotimaahan kun NL:n sukellusvene SHCH-406 torpedoi laivan 12 nm Rixhöftistä pohjoiseen. 26 miehistön jäsenestä neljä kuoli. Äänimeri wrecksite
Else oli vuonna 1900 rakennettu 1446brt höyrylaiva, jonka pituus oli 75,7 m. Else tuhoutui ajettuaan miinaan 24.8.1942 Tanskassa. Else oli viemässä puutavaralastia Turusta Koldingiin, mutta upposi lähellä Verborgin saaren rantaa Tanskassa. Teräsrunkoinen 748,63 rt:n höyrylaiva rakennettiin vuonna 1900 Saksan Stettissä ja se oli varustettu 750 hv:n koneella. Vuonna 1940 laiva ostettiin Raumalle. Elettiin vaarallista sota-aikaa […]
Vuonna 1883 perustetun Finska Ångfartygs Aktiebolaget (FÅA) ensimmäiset myös ulkomaanliikenteeseen tarkoitetut talviliikennehöyrylaivat olivat Astrea ja Urania, jotka tilattiin Englannista. Yhtiölle kuulunut matkustajahöyrylaiva Urania kulki reittillä Hanko-Kööpenhamina-Hull. Ollessaan matkalla Suomeen Kattegatissa Urania teki haaksirikon vuonna 1913. Laiva, joka oli yhtiön vanhimpia laivoja, upposi, mutta kaikki matkustajat saatiin pelastetuksi. Uppoaminen johtui yhteentörmäyksestä erään norjalaisen höyrylaivan kanssa. Yhteentörmäys […]
Viipurista kotoisin ollut parkkilaiva Eunomia on kärsinyt puutavaralastissa haaksirikon matkalla Kristianiasta Tanskan Apenradeen. Parkki oli rakennettu v 1868 ja oli 329 rek.tonnin vetoinen. Kansan Tahto 8.12.1913 no 282
Lähellä Englannin rannikkoa joutui 21.11.1913 suomalainen parkkilaiva myrskyssä Kruus merihätään. Laiva menetti purjeensa ja pumput menivät epäkuntoon. Parin vuorokauden ajan parkki ajelehti päätyen Tanskan rannikolle Blaawandshusin (?) luo. Yhdeksän miehistön jäsentä pelastui kahden menettäessä henkensä, yksi oli kateissa. Parkkilaiva oli lähtenyt Kotkasta ja oli matkalla Lontooseen. Uusi Aura 21.11.1913 no 270 Uusi Aura 22.11.1913 no 136 Pohjalainen […]
Kaksi henkeä hukkui moottori- ja purjevene N:o 75:n kaatuessa ja upotessa Ronnebyn edustalla. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Merionnettomuudet Ruotsin rannikolla vuonna 1910 [Haveripaikkaa hakiessa: Ronneby on kaupunki Ruotsin etelärannikolla, Karlskronan kunnassa. Paikka 56.206 15.275. Risto Sajaniemi]
Kun Degerhaminista kotoisin ollut jahti Emma upposi lähellä Utlänganin majakkaa toukokuun 9. päivänä 1911 vaati se kolme ihmisuhria. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Riksantikvariämbetet Fornsök [Haveripaikkaa hakiessa: Utlängan on ulkosaari ja majakka Ruotsin etelärannikolla, heti Karlskronan itäpuolella. Paikka 56.015 15.787. Risto Sajaniemi]
Kaksitoista ihmistä menetti henkensä ruotsalaisen Cedic-nimisen höyrylaivan karilleajossa joulukuun 12. päivänä 1911 Örskärin pohjoispuolella. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 [Haveripaikkaa hakiessa: Örskärin majakka on Selkämeren eteläosassa Gräsön saaren pohjoispäässä. Paikka 60.527 18.369. Risto Sajaniemi]
Kun kuunari Emma ajoi 3.11.1911 karille Högbondenin ja Långskärin välillä hukkui yksi ihminen. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 [Haveripaikkaa hakiessa: Högbonden-saari on Härnösandista noin 30 km koilliseen Höga Kustenilla. Paikka 62.865 18.475. Långskär ei lähistöltä löydy. Risto Sajaniemi]
Holmstadista kotoisin ollut priki Marian haaksirikossa 2.11.1910 Högbondenin majakkalaivan lähellä hukkui yksi ihminen. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 [Haveripaikkaa hakiessa: Högbonden-saari on Härnösandista noin 30 km koilliseen Höga Kustenilla. Paikka 62.865 18.475. Majakkalaiva ollut lähistöllä? Risto Sajaniemi]
Bardowies-niminen purjelaiva ajoi karille 14.10.1911 Orskävin majatalon kohdalla Turmassa kahdeksan ihmistä sai surmansa. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Merionnettomuudet Ruotsin rannikolla vuonna 1910 [Haveripaikkaa hakiessa: Örskärin majakka, jota tarkoitettaneen, on Selkämeren eteläosassa Gräsön saaren pohjoispäässä. Paikka 60.527 18.369. Risto Sajaniemi]
Tukholmalainen proomu kärsi haaksirikon Finngrundetin lähellä 11.10.1910. Turmassa hukkui kaksi henkilöä. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Merionnettomuudet Ruotsin rannikolla vuonna 1910 [Haveripaikkaa hakiessa: Finngrundet on majakka Selkämerellä Ruotsin puolella. Paikka 60.984 18.606. Risto Sajaniemi]
Suomalainen kaljaasi Delfin joutui haveriin 20.7.1910 Höggrundetin ja Wässarön välillä keskellä kulkuväylää. Yksi henkilö hukkui. Onnettomuuspaikaksi ilmoitetaan 60 14 5 / 18 41 15. Hylyn pitäisi olla mastot pystyssä n 30 metrin syvyydessä. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Riksantikvariämbetet Fornsök Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, […]
Tanskalainen kuunari kärsi tuntuvia vaurioita avoimella merellä 2.10.1910 Norström-nimisen karin läheisyydessä, jolloin kaksi ihmistä menetti henkensä. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 [Haveripaikkaa hakiessa: Norström ei heti osunut silmään mistään. Risto Sajaniemi]
Raumalta kotoisin ollut parkkilaivan (365 rekisteritonnia) lähti 5.9.1911 Uuraasta parrulastissa Saksaa kohden kun sen yllätti ankara luoteismyrsky Itämerellä lähellä Dagerötä, kapteenina oli D. Ringbom. Märssypurjeita oltiin juuri korjaamassa kun laivan pohjasta kuului ankara rysäys. Laiva alkoi kallistua, jolloin miehistö komennettiin pumppuihin, koska todettiin laivan saaneen suuren vuodon. Pumppaaminen osoittautui pian turhaksi ja laiva vajosi pohjaan […]
Parkkilaiva Southern Belle Ahvenanmaalta sivuutti lokakuun 12. päivä 1911 Kööpenhaminan matkalla Boulogneen. Sen jälkeen ei laivasta ole mitään kuulunut, joten se lienee kärsinyt täydellisen haaksirikon. Laiva oli puutavaralastissa ja lähti matkaan Örnssköldswikistä n 1½ kuuk.sitten. Länsi Suomi 16-11-1911 no 131 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?238339
Rauha (signaalitunnus QTHS) oli rakennettu 1873 Virolahdella. Sen vetoisuus oli 183,03 rt ja pituus 29,75 m. Haaksirikko Tanskan rannikolla 1891. Tenho Hella, Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä, Newprint 2001, s. 558 Uuskaupunkilainen kuunari Rauha oli lähtenyt Kööpenhaminasta myöhäissyksyllä 1891 kun se ajoi puoli peninkulmaa Dragörin majakasta pohjoiseen karille. Höyrylaivan avulla on yritetty haaksirikoista turhaan irrottaa kiveltä. Turun Lehti […]
Viipurilainen laiva (kapt. Antti Pönni) haaksirikkoutui puutavaralastissa Viroon Loksan rannalle. Miehistö pelastui turmasta. Loksa on Viron Harjumaalla. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen alus (kapt Gustav Bredenberg) lähti painolastissa Tallinnasta Suomeen 12.9.1865. Muutaman tunnin purjehdittuaan päädyttiin karille, josta osa takilasta ja purjeista voitiin pelastaa, mutta itse alus jouduttiin jättämään hylyksi. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen kuunari Toivo oli matkalla Pietarista Merikarviaan lastinaan ruis- ja vehnäjauhoja, kynttilöitä, puusepänliimaa, rouheita ja mannasuurimoita. Se lähti matkaan 5.11.1865. Jo alkumatkasta meri oli myrskyisä ja aallot korkeita. Koska epäiltiin kelin vielä nousevan päätettiin hakea turvasatama ensimmäisestä mahdollisesta satamasta. Tällaiseksi valittiin Erun lahti, jossa syvyys oli kuusi syltä. Voimakas pohjoinen myrskytuuli jatkui vielä seuraavinakin päivinä […]
Suomalainen kuunari Suosio (kapt E.Holstius) purjehti Englannin Portsmountista Riikaan myöhään syksyllä 1882. Saarenmaan kohdalla alus ajoi 25.10.1882 karille saaden siinä vakavia vaurioita. Alus tuomittiin tarkastuksessa hylyksi. Onnettomuuspaikka on Saarenmaan Säären niemimaan kärjessä, Karusteen kylän edustalla. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen kuunari Selma (kapt Hamberg) oli painolastissa Suomenlahdella kun se joutui myrskyn silmään lähellä Osmussaarta. Ankkurit laskettiin, mutta ne eivät pitäneet ja kuunari upposi lähelle Riguldia, Spithamin kylän liepeille. Kuusihenkinen miehistö pelastui. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen (kapt. Friedrich Montin) kuunari oli matkalla Bergenistä Helsinkiin lastinaan kuivattua turskaa ja silliä. Elokuussa 1845 Itämeren suulla vallitsi voimakas myrsky ja sumu. Saarenmaan ja Hiidenmaan välissä alus saa pohjakosketuksen ja alkaa vuotaa. Tarkastuksessa sen kunto havaittiin niin huonoksi, että korjaaminen todettiin epärealistiseksi. Alus vietiin turvasatamaan, mutta täällä sen ankkurit myrskyssä pettivät. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen parkki Koivisto oli painolastissa kapteeni Simon Hämäläisen komennossa matkalla Lyypekistä Viipurin. Alus oli saavuttanut Suomenlahden suun kun voimakas luoteismyrsky rikkoi purjeet ja ohjauskyvytön alus ajautui Riguldin rannalle Läänemaassa. Miehistö pelastui sekä takila pelastettua. Uusi Suometar 17.12.1873 no 148 Suomalainen Wirallinen Lehti 18.12.1873 no 150 Hufvudstadsblad 18.12.1873 no 294 Viron hylkyrekisteri
Fennia oli suomalainen 366 rt:n höyrylaiva, pituus 50,2 metriä. Alus ajoi tuntemattomalle matalalle 29.12.1888 Viron Suurrupin lähellä, jolta pääsi kuitenkin irti mutta ajautui tuuliajolla lounaaseen. Aluksen saamat vauriot olivat sen verran vakavat, että höyrylaiva upposi. Paikalle tuli pelastusaluksia, jotka palasivat miehistön kanssa Tallinnaan. Hylky makaa paikassa 59:27.006 N 24:10.980 E tasaisella merenpohjalla kaivautuneena jonkin verran […]
Painolastissa ollut suomalaisalus oli paluumatkalla Lyypekistä Helsinkiin kun se joutui Suomenlahdella pohjoismyrskyyn. Alus haaksirikkoutui 17.10.1829 ja kapteeni kahden miehistön jäsenen kanssa pelastautui Vaindloon saarelle, jossa he joutuivat odottamaan pelastusta kolme viikkoa. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen alus oli matkalla Espanjasta Cadizista Loviisaan kun se haaksirikkoutui 17.10.1898 Suur-Pakrista länteen. Anna oli rakennettu Kemiön saarella vuonna 1874. Sjöfart och Skeppsbyggeri i Kimito, Wästanfjärd, Dragsfjärd och Hitis under hundra år. Sammanställd och utgiven av Waldemar Söderlund Viron hylkyrekisteri Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?291892
Suomalainen Amphion haaksirikkoutui Saarenmaan edustalle 4.10.1829. Kippari Eric Söderholmin ohjastama alus oli matkalla Ahvenanmaalta Tukholmaan. Viron hylkyrekisteri
Närpiössä vuonna 1876 rakennettu 160,75 rt kuunari, pituus 28,8 m. Alus tuhoutui Wismarin lähellä lokakuussa 1893. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 443, 580
Luvialaisilla oli osuuksia myös naapurikuntien aluksiin. Yksi tällainen oli Ruotsissa rakennettu v 1939 Raumalle ostettu ha. Usko (1070,07 rt), pituus 80,7m. Höyrylaiva Oy:n omistama Usko tuhoutui toisessa maailmansodassa Stettin liittoutuneiden ilmapommituksissa 17.8.1944. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 400, 579 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?224709 Ääninen: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/403
Norjassa vuonna 1886 rakennettu 507,56 rt kuunari, pituus 46,17 m. Luvialaiset varustajat ostivat laivan 1913. Tästä jo muutaman vuoden kuluttua parkki tuhoutui Englannin kanaalissa Folkestownin edustalla 5.12.1915 matkalla Amerikasta Lontooseen. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 398-399, 579 Uudenkaupungin Sanomat 28.12.1915 no 147
Norjassa rakennettu 511,66 rt parkki, joka hankittiin Luvialle vuonna 1907. Onni kärsi totaalisen haaksirikon Englannin rannikolla 1914. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 398
Onni oli suomalainen 279 rt parkki, joka oli matkalla Viipurista Kööpenhaminaan kappaletavaralastissa kun sen miehistö joutui sen hylkäämään 13.10.1895 Gottlannin ulkopuolella. Lopulta Onni ajelehti Pohjois-Saarenmaan rantaa hajoten sinne hylyksi. Aura 24.10.1895 no 247 Aura 11.2.1896 no 16 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?259080 Viron hylkyrekisteri
Luvian Laitakarilla vuonna 1901 rakennettu 297,60 rt kuunari, pituus 38,74. Rakentajayhtiössä oli 15 lähinnä luvialaisia osakkaita. Ennen itsenäistymistä suurruhtinaskunnan viime hetkinä lähes 20 suomalaista, venäjän lipun alla purjehtinutta alusta joutui saksalaisten sukellusveneiden upottamaksi. Tämä oli mysö Walppaan kohtalo; se tuhoutui saksalaisen sukellusvene U-91:n torpedoimana Irlannin rannikolla Fleetwoodin edustalla vuonna 1918. Tuolloin se tosin jo seilasi […]
Vuonna 1897-98 Laitakarin varvilla rakennettu 295,52 rt kuunari, pituus 37,95 m. Rakennuttajia oli 15, joita luvialaisia paitsi yksi Eurajoelta. Aluksella kuljetettu pääasiassa puutavaralasteja Itämeren, Pohjanmeren ja vieläpä Välimeren satamiin. Alus koki haaksirikon Irlannin rannikolla 10.10.1908 Rocke’s Point:ssa sen ollessa matkalla painolastissa Corkista Fowy:n. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 396, […]