Kun höyrylaiva Norden oli hitaasti lähestymässä Vaasaa ajoi se vahingossa merimerkin väärältä puolelta ja sai pohjakosketuksen. Wasa Tidning 14.10.1890 no 160
Kategoria: F (Merenkurkku)
Mathilda (1869) – priki
Angelniemestä kotoisin ja siellä rakennettu priki, kapteeninaan I.F. Bergroth, joutui 18.10.1869 kovaan myrskyyn Pohjanlahdella puulastissa matkalla Piteåsta Lybeckiin. Alus etsi hätäsatamaa Ohtakarilta, mutta myrskyn takia ei luotsia saatu, priki ajoi rantaan ja siitä tuli hylky lähelle luotsin kutsumispaikkaa. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel). Suomalainen Wirallinen Lehti 20.11.1869 no 139 Sanomia Turusta 26.11.1869 no 47 […]
Maria (1879) – parkki
Öregrundista kotoisin ollut parkkilaiva Maria, kapteeni Karl Abraham Mikael Lindström, rantautui 16.10.1879 pohjois-Merenkurkussa. Alus oli lankkulastissa matkalla Haaparanta-Bordeaux, kun se ajoi karille 2 mailia Björkön pohjoispuolella. Myrsky, lumipyry ja merenkäynti aiheuttivat rantautumisen. Mastot kaadettiin ja kaatuessaan ne rikkoivat laivan veneet. Seuraavana päivänä kello 11 saarelaiset pelastivat miehistön, aluksesta uskotaan tulevan hylky. Morgonbladet 27.10.1879 no 249 […]
Kantavuus 35 lästiä, rakennettu Oulussa 1844 ja takiloitu kuunariksi 1847. Pituus 59 jalkaa. Maria käy usein Tukholmassa, Lyypekissä, Amsterdamissa ja Rostockissa. Marraskuun 9 päivänä Marian ollessa paluumatkalla Tukholmasta ajoi se kovassa myrskyssä karille Bjurön (Bjuröklubb?) luona Skellefteån eteläpuolella tullen hylyksi. Kapteeni Samulin putosi yli laidan ja hävisi aallokkoon, muu miehistö pelastui. Lastina oli kuparia, rautaa […]
Maitland (1877) – ?
Englantilainen Maitland-niminen laiva oli ottanut lankkulastin Oulusta. Vaasan kohdalle ehdittyään se oli siellä krrsinyt haaksirikon 30.8.1877. Laivaväki pääsi turvaan. Keski-Suomi 8.9.1877 no 36 (Skeppet Maitlands grundstötning – 1877 7.IX åu n:o 242)
Lyckan (1862) – karavelli
Kristiinalainen karavelli Lyckan (20 lästiä) haaksirikkoutui Merenkurkussa 22.10.1862 Björkåsensin kalastajakylän luona ollessaan taittamassa paluumatkaa Pietarista, josta se oli noutanut jauholastin. Kapteeni Johan Palmin johdolla miehistä pelastui turmasta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983,s. 48 Christer Norrvik : Purjeiden kaupunki
Liitto (1948) – moottorialus
Naantalilainen vuonna 1947 rakennettu moottorialus Liitto (40 Hv) paloi 1948 Pohjanlahdella. (Jan-Erik Börman : Slutseglat)
Joutsen (1880) – kuunari
Kuunari Joutsen oli tuomassa arvokasta kappaletavaralastia Lyypekistä Vaasaan kapteeni Sjöbergin komennnossa kun se ajoi karille Vaasan saaristossa 9.9.1880. Lasti saatiin pelastettu, mutta alus oli täysin hylky. Helsingfor 16.9.1880 no 214 Ahti 23.9.1880 no 38 (Skonerten Joutsen, kapt. Sjöberg från Wasa strandat – 1880 15.IX åu n:o 251)
Johanna (1879) – kuunari
Janöläinen skuunertti Johanna (kapt. Peder Nilsson Harbye) rantautui 14.10. 1879 kello 6 lankkulastissa matkalla Piteå- Belgian Löve Mickelsöarnalle. Miehistö pelastautui saareen 16. päivänä. Åbo Underrättelser 25.10.1878 no 290 Östra Finland 27.10.1878 no 124
Jenny (1882) – karavelli
Haaksirikko. Karawelli Jenny Raahesta, kapteeni Biander upposi matkalla Köpenhaminasta kotiin t.k:n 2 p. Pohjanlahteen. Kello 9 aikana saman päiwan aamuna alkoi wettä tulwata sisään. Laiwanmäki pelastui paattiin, jolla seuraawana päiwänä saapuiwat Krutskär nimiselle autiolle saarelle. Lewähdettyään täällä, soutiwat he Närpiön pitäjään Norrnäsin kylään, josta sitten kapteeni matkusti Kaskisten kaupunkiin meriwahingonselitystä tekemään. Laiwan kapteenia ja toista […]
Jenny (1869) – kuunari
Jenny oli 41 lästin vetoinen pietarsaarelaisen neuvosmies C.I Thodenin omistama kuunari. Jenny joutui haaksirikkoon 9.11.1869 lähellä Norrkaria. Miehistön oli jätettävä hädänalainen laivansa ja siirryttävä pelastusveneeseen. Pelastautuneet joutuivat olemaan syksyisellä merellä viisi vuorokautta, jonka aikana kapteeni ja kolme miestä paleltui kuoliaaksi. Laivan perämies ja toinen miehistön jäsen selvisivät kylmettyneinä Bergön. Uusi Suometar 25.11.1869 no 94 Sanomia […]
Jalo (1890) – kaljaasi
Aamukahveja keiteltäessä syttyi Kaljaasi Jalolla tulipalo. Alukseen oli juuri saatu lastattua New Yorkista tullutta polttoainalasti. Åbo Tidning 8.8.1890 no 212 Åbo Tidning 12.8.1890 no 216 (Galeasen Jalo nedbrunnen I Wasklot hamn I Wasa – 1890 folkv n:o 183) (Galeasen Jalo I Vasa nedbrunnen – 1890 n.pr n:o 211)
Jakobstad (1884) – höyrylaiva
Höyrylaiva Jakobstad (kapt. J.G. Wallin) oli lähtenyt Pietarista ja matkaamasa Helsingin ja eri satamien kautta Ouluun, kyydissä matkustajia ja rahtia. Matkalla käytiin kivellä Vaasan edustalla. Alus hinattiin satamaan. Morgonbladet 7.10.1884 no 234 (Ångf. Jakobstad I kollision med en enmastare – 1884 11.VII folkv n:o 159) (Ångf. Jakobstad, kapten Wallin, råkat I kollision med en annan […]
Hylki (1883)- kuunari
Kuunari Hylki (kapt. Åkerberg) oli palaamassa Lyypekin matkaltaan kun hän epäonnekseen ajoi kivelle Ykspihlajan sisääntuloväylällä. Helsingfors Dagbladet 6.8.1883 no 211 (Skonerten Hylki stött på grund vid inloppet till Yxpila hamn – 1883 np n:o 31)
Hurtig (1898) – höyrylaiva
Maalahdella höyrylaiva Hurtigia oltiin siirtämässä kun se ajoi kivelle ja sai vuodon. Vuoto osoittautui pahaksi ja kolmehenkinen miehistä enneätti hätintuskin poistumaan vajoavasta aluksesta. Nya Pressen 21.11.1898 no 317 Kristiinalainen höyryvene Hurtig ajoi karille ja upposi Maalahden vesillä 17.11.1898. (Christer Norrvik : Purjeiden kaupunki)
Saksalainen sukellusvene upotti sen matkalla Ruotsista Suomeen pohjanlahdella lastinaan sotatavaraa elokuussa 1916. (Per-Olaf Ekman, Havs vargar) Vuoden 1916 loppupuolella Pohjanlahden meriliikenne muuttui varsin vaaralliseksi, sillä saksalaiset sukellusveneiden aloitettua siellä syysoperaationsa ne toimivat hyvin aktiivisesti, varsinkin elokuun alussa. Silloin upotettiin ruotsalaiset höyrylaivat Hudiksvall, Bror Oscar ja Värmland. (Helge Heikkinen, Tuntematon merimies) Tampereen Sanomat 8.8.1916 no 179 […]
Hoppet (1876) – parkki
Parkki Hoppet (kapt. Holmberg) oli aikeissa lähteä Välimeren purjehdukselle kun se ajoi luotsien ollessa laivassa karille. Parkki oli tarkoitus viedä Vaasaan korjattavaksi. Oulun Wiikko-Sanomat 21.10.1876 no 42 (Finska barken Hoppet fr. Ijo och Jenny fr.Uleåborg strandat – 1876 24.X åp n:o 123)
Hermes (1912) – parkki
Kanadan Nova Scotiassa vuonna 1879 rakennettu kolmimastoinen parkki. Alus rakennettiin kovapuusta, raudalla ja kuparilla kiinnitetty sekä pohja peitetty yellow-metallilla. Parkin vetoisuus oli 982,53 brt / 936,22 nrt, pituus oli 54,86 m. Suomalaisomistukseen laiva siirtyi v 1908 kun se oli saapunut korjauksia varten Helsinkiin Tallinnasta. 29.9.1912 alus oli lähtenyt matkaan Torniosta Lontooseen kun se kovassa myrskyssä […]
Hermes (1912) – moottoriproomu
Rantautunut moottoriproomu. Moottoriproomu Hermes Kristiinan-kaupungista rantautui myrskyssä lähellä Gåshällania. Aluksesta tulee todennäköisesti hylky. (1912 8.X åu) Vasabladet 8.10.1912 no 121 Syd-Österbotten 9.10.1912 no 81 Länsi-Suomi 10.10.1912 no 115 Finlands Allmänna Tidning 29.10.1912 no 251
Hebe (1904) – höyrylaiva
Seuraava haaksirikko koettiin Heben haaksirikon myötä. Laiva ajoi keväällä 1904 Kaskisista pohjoiseen n.k. Häggblomin matalalle täydellä vauhdilla ja upposi. Alus jäi hylyksi (Riimala, Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta, s. 53). Turun Sanomat 2.4.1905 no 77 Satakunta 17.5.1904 no 54 Vaasa 21.5.1904 no 58 Turkusteamers.com Dyk & Hav
Höyrylaiva Hans Cristopher ajoi Kaskisten luona 24.12.1943 matalikolle ja jäi hylyksi. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri)
Gustafva (1868) – ?
Haaksirikko. Gustafva (kapt. Sundqvist) omistaja mm. G. Wallen Vaasasta ja tulomatkalla Lybeckistä, oli 1. marraskuuta tullut jo Korshamnsfjärdenille, muttei voinut vastatuulen vuoksi purjehtia sisään. Sen jälkeen nousseessa myrskyssä alus tuhoutui noin 5 nm Vaasasta; miehistö on pelastettu ja tullut kotiin, alus hylky ja täynnä vettä, mutta jokin osa lastista uskotaan voivan pelastaa. Alus on vakuutettu, […]
Fregatti. 138 (133) lästiä, rakennettu 1779 Haukiputaalla. Tuhoutui kotimatkallaan Vaasan saaristossa, jolloin suolalasti menetettiin (P.W.Snellman/Skepp och skeppare I Uleåborg 1765-1815 s. 16) Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 28
Gertrud (1872) – fregatti
Haaksirikko. Höyryalus Österbotten, joka ohitti Turun eilen matkallaan itään, ilmoitti suuren norjalaisen fregattilaivan nimeltään Gerdrud ajaneen karille lähellä Kaskisia. Österbotten, joka oli ollut onnettomuus paikalla tarjoamassa apuaan, jatkoi matkaa epäonnistuttuaan tehtävässä koska sekä sen että onnettomuus aluksen kaapelit katkesivat yrityksessä vetää laiva karilta. Alus, jossa oli kyydissä vain painolasti, sanotaan epäonnistuneen saamaan luotsia ja uskotaan […]
Fänrik Stål (1851) – kuunari
Kuunari Fänrik Stål (kapt. Widgren) oli palaamassa Lyypekistä ruumassaan sieltä tuotavaa kappaletavaraa. Määränpäänä oli Vaasa. Lähestyttäessä Vaasan edustalla olevaa Norrskärin majakkaa. Kivelleajon jälkeen kuunari makasi vesilastissa pohjassa. Morgonbladet 20.10.1851 no 80
Fortuna (1876) – parkki
Parkkilaiva Fortuna (kapt. Nils Gundersen) lähti Koivuluodosta Kemin läheltä 1.10.1876. Sieltä oli otettu puutavaralasti Lontooseen vietäväksi. Nopeasti lähdön jälkeen merellä nousi myrsky. Alus pääsi lopulta hätäsatamaan Vaasaan. Åbo Underrättelser 23.10.1876 no 246
Farvel (1876) – priki
Syksyllä 1876 norjalainen priki Farvel haaksirikkoutui Vaasan edustalla. Siitä pelastettua tarpeistoa myytiin sittemmin huutokaupalla. Åbo Underrättelser 18.6.1881 no 162
Fregatti, rakennettu v. 1867 puusta, kuparilla ja raudalla kiinnitettu sekä pohja peitetty kuparilla. Rakentaja H.Beasan, Carlholman veistämö Pietarsaaressa. Vetoisuus 1059 brt / 1002 nrt (530 lästiä). Pituus 56,08 m. Alus lähti marraskuussa 1886 puutavara- ja tervalastissa Pietarsaaresta Englantiin. Purjehdittua sakeassa sumussa illalla 4.11.1886 alus karahti kivelle Malgrundetissa Holmögaddin majakasta koilliseen Merenkurkussa. Riki meni äkkipysähdyksestä yli […]
Einer (1875) -?
Storkallegrundille rantautunut norjalainen laiva on nimeltään Einer (208 lästiä). Se on kuparilla päällystetty, rakennettu vuonna 1862 ja uusittu 1869. Aluksen omisti Smith Pedersen Grimstadista ja päällikkönä toimi kapteeni I. Erison. Alus oli vakuutettu kolmessa norjalaisessa yhtiössä. Aluksen puuvillalastista on pelastettu jo 700 paalia puuvillaa ja osan uskotaan vielä voivan pelastaa, lisäksi aluksessa on 180 tonnia […]
Dagmar (1888) – parkki
Haaksirikko. Turkuun toissa päiwänä tullut sähkösanoma kertoo, että parkkilaiwa Dagmar, kapteeni O. W. Lundgren, kotoisin Turusta ja puulastilla matkalla Kramfors’ista Pohjois- Ruotsissa, on törmännyt Finngrunden nimiselle karille Ruotsin rannikolla. Laiwa kuuluu kuitenkin jo olewan karilta ja hinattu lähimpään ruotsalaiseen satamaan, waan arwattamasti se joutuu kelwottomaksi. Laiwa on rakennettu w. 1874 Perniössä ja kantaa 452 rekistertonnia, […]
Christina (1791) – priki
Priki. 92 lästiä, rakennettu 1786. Lähti 1786 Välimerelle. Saapui 1788 Kööpenhaminaan Alicantesta. Rantautui 1791 Holmön kohdalla Merenkurkussa (P.W. Snellman, Skepp och skeppare I Uleåborg 1765-1815 s. 23)
Christian IX (1876) – kuunari
Tanskalainen kuunari Cgristian IX joutui haveriin Merenkurkussa Snipan majakkalaivan lähistöllä. Miehistö saatiin pelastettua Vaasaan. Fyrskepp Nr 9F Snipan oli majakkalaiva Vaasan edustalla vuosina 1885-1944. Åbo Posten 30.9.1876 no 113 Suomalainen Wirallinen Lehti 7.10.1876 no 118 (Wasa. Skonerten Christian IX, kapt. Boije strandat – 1876 28.IX hd n:o 264) (Wasa. Briggen Urania strandat. Ångb. Christian IX […]
Ariel (1861) – parkki
Raahelainen laiva Ariel (kapt. Hellman) haaksirikkoutui ensimmäisellä matkallaan vuonna 1861 Merenkurkussa Snipanin niemellä, tarkemmin ns Hevosenkenkäniemellä, jossa lukuisat muiden alusten tiedetään kokeneen saman kohtalon. Oulun Wiikko-Sanomia 1.11.1862 no 44 Oulun Wiikko-Sanomia 9.11.1861 no 45 Oulun Wiikko-Sanomia 7.12.1861 no 49 Sanomia Turusta 13.12.1861 no 50 Parkki 229 lästiä / rakennettu 1861 / mitat 125′ x 32,4′ […]
Anna W (1942) – ?
Venäläinen sukellusvene S-13 tulitti 18.9.1942 nw Kaskisilta hollantilaista m/s Anna W (290 brt.) Kun torpedo oli mennyt ohi, ammuttiin alus tuleen ja jätettiin oman onnensa nojaan. Se rantautui hylättynä lähelle Strömmingbådaan Bergöstä länteen Vaasan saaristossa. Kalastajat löysivät Anna W:n 23 .9, aluksen miehistöstä kaksi kuoli. (P-O Ekman, Havs vargar)
Alku (1879) – kuunari
Haaksirikkoa on useampi laiwa tehnyt Pohjanlahden Merenkurkun paikoilla, niitten joukossa kokkolalainen Finnilän ja Kumpp. omistama Alku-niminen kuunari. (Sanomia Turusta 25.10.1879 no 85) Kokkolalaisen Finnilä &Co:n omistama skuunertti Alku haaksirikkoutui merenkurkussa 14.10. 1879 vastaisena yönä vallinneessa kovassa myrskyssä. Skoonertin kantavuus oli 76 lästiä ja se oli vakuutettu suomalaisessa merivakuutus yhdistyksessä 40,000 mk:n arvosta. Kapteeni Mikael Fredrik […]
Alert (1880) – parkki
Briacista kotoisin ollut Ranskalainen parkkilaiva Alert törmäsi painolastissa 25.7.1880 Storkallegrundille. Alus upposi välittömästi ja s/s Oulu pelasti sen miehistön. Finlands Allmänna Tidning 26.7.1880 no 170 Åbo Posten 28.7.1880 no 172 Tapio 31.7.1880 no 60
Achilles (1829) – parkki
Parkkilaiva. Kantavuus 110 lästiä…Matkoja: Oulusta laiva purjehti 1828 Kronstadtiin. Seuraavana vuonna tehtiin eräs matka Oulusta Rotterdamiin ja takaisin. Lokakuun loppupuolella 1829 alus tuhoutui (Kaskisten lähettyvillä). Högström ja laivan timperi Aumala hukkuivat onnettomuudessa. Finlands Allmänna Tidning 21.11.1829 no 136 Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s. 31, 52 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 52