Haverit.netKorppoossa rakennettu 14 lästinen jahti, pituus 49½ jalkaa. Varustajana toimi turkulainen J. Lindqvist. Haaksirikkoutui Pohjanlahdella vuonna 1844. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 234-235
Luleålaisen kauppiaan omistama sluuppi Johannes oli 17 4/6 lästinen ja toimi kapteeni Nordströmin komennossa. 13.7.1804 sluupin ollessa tuhka-, hiekka ja viljalastissa matkalla Tukholmasta kotipaikkakunnalleen se haaksirikkoutui Oulun seudulla. Aluksen omisti luleålainen kauppias. Lotskontoret Dykerihandlingar 1803-1804
Ruotsalaista lastilaivaa Talarahia hinannut Veitsiluoto II kaatui ja upposi Ajoksen satamassa 8.8.1971. Miehistö noudettiin kaatuneen hinaajan päältä. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 152
Maalahdesta kotoisin ollut jakti Åminneborg haaksirikkoutui Torniossa vuonna 1845. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 155
21 metriä pitkä hinaajahöyry oli rakennettu Varkaudessa vuonna 1904. Hektor toimi hinaajana Perämeren alueella. Omistajavaihdosten myötä Hektor nimetiin uudestaan Martti 2:ksi. Hinaaja myytiin yksityishenkilölle 1967, jolloin se sai taas alkuperäisen nimensä. Uusi omista vaihtoi myös alkuperäisen höyrykoneen 250 hv:n dieselkoneeseen. Viimeiselle matkalleen Hektor lähti syyskuussa 1978, jolloin se oli tarkoitus siirtää pysyvästi Helsinkiin. Alusta lähti […]
Höyrylaiva Ostsee oli rakennettu vuonna 1913 Saksassa. Sen vetoisuus oli 2.000 tonnia ja pituus 75 metriä. Venäläiset takavarikoivat aluksen Ensimmäisessä Maailmansodassa ja muuttivat sen sukellusveneiden tukialukseksi. Venäläiset räjäyttivät aluksen Hangon satamassa saksalaisten noustua siellä maihin huhtikuussa 1918. Sakalaiset nostivat aluksen ja kunnostuksen jälkeen se palautui alkuperäiselle omistajalle. Vuonna 1936 Ostsee (kapt. Ernst Köhler) lähti Lyypekistä […]
Kalajoelle rekisteröity moottorikaljaasi oli vetoisuudeltaan 115 tonnia ja pituutta sillä oli 23 metriä. Kaljaasi oli varustettu 50 hv moottorilla. Ahkera (kapt. Leander) lähti Vaasasta alkusyksyllä 1928 kohti pohjoista. Matkalla keli alkoi nousta ja yö pimetä kun lähestyttiin Kemiä. Kaljaasilla erehdyttiin edessä näkyvistä valoista ja tilanteen tajuttuaan kapteeni antoi käskyn laskea ankkurit. Yön aikana ankkurit eivät […]
Saksalainen höyrylaiva Nil (kapt. Richard Boettchher) oli lastannut Pillausta 17.000 säkkiä ruisjauhoa tarkoituksena viedä lasti Ouluun. Marjaniemessä odottettiin saatavan luotsi, mutta sumussa lähestyminen aiheutti karille ajon 20.9.1900. Konehuoneessa alkoi vuodon aiheuttama vesi nousta ja koneet jouduttiin pysäyttämään. Nilin ympärillä luodattiin ja vettä todettiin olevan 3,5 – 5 syltä. Nil makasi tukevasti pohjassa. Sumun selvittyä todettiin […]
Norjalainen höyrylaiva Liverno oli rakennettu vuonna 1875 Englannissa. Aluksen vetoisuus oli 860 brt ja pituus 76 metriä. Liverno (kapt. Fr. Svanoe) lastasi Oulusta 532 standarttia puutavaraa tarkoituksenaan viedä lasti Mancesteriin. Luotsi jätettiin Marjaniemeen, jonka jälkeen laiva ajoi suoraan Välikelmin matalalle 1.8.1900. Alusta yritettiin irroittaa heittämällä kansilasti mereen. Alus oli saanut pohjakosketuksesta vuodon eikä sitä irroittamisyrityksistä […]
Englantilainen höyrylaiva Albano (599 rek.t) haaksirikkoutui 26.9.1897 Kemin edustalla. Albano oli rakennettu 1861 ja oli 75 metriä pitkä. Albano oli painalastissa matkalla Ruotsin Trelleborgissta Alakalixiin kun se sumussa ajoi karille Sarven lähellä. Karilleajo vaurioitti runkoa niin pahoin, että alus jäi hylyksi. Laivan irtaimistoa myytiin huutokaupalla marraskuussa 1897 Kemin Tullikamarilla. Hylky rapistui karilla vuosia kunnes paikallinen […]
Raahelainen kauppayhtiö J.S. Lundberg omisti vuonna 1890 rakennetun kaljaasin Ruojan, jota se käytti rukiin kuljettamiseen Pietarista Raaheen. Ruoja oli kantavuudeltaan 58 tonnia; mittaa aluksella oli 23 metriä. Kohtalokkaalla viimeisellä matkallaan Ruoja (kapt. Erik Tuikkala) kaljaasi oli jälleen tuomassa pietarilaista 650 tynnyrin ruislastia. Kalajoen kohdalla nousi vaahtopäinen myrsky, joka täytti kaljaasin vedellä. Miehistö oli pakotettu jättämään […]
Hailuodon pohjoispuolella haaksiriikoutui Norjasta kotoisin ollut parkki Kismet (kapt. M Paulsen) 25.10.1894. Kismet oli alkujaan rakennettu Englannissa 1850, pituutta sillä oli 44,5m ja vetoisuus 693 rek.t. Oulussa Kismet oli lastannut puutavaraa Englantiin vietäväksi. Matka alkoi lumituiskussa kovassa vastatuulessa. Vaikka luotsi oli laivalla ajoi parkki karille Laitakarin ja Hailuodon välillä. Vasta veden noustua pääsi Kismet irti […]
Parkki Arciduca Rodolfo oli rakennettu nykyisen Kroatian alueella 1876. Aluksen vetoisuus oli 865 nrt ja pituus 50 metriä. Kolmimastoparkki oli Itävalta-unkarilaisessa omistuksessa ja se oli lastannut suolaa Italian Sardiniasta, jota se oli matkalla viemään Ruotsin Kalixiin. Tankarin majakan ohitetuaan kuunari törmäsi ajojäihin josta se sai pahan vuodon. Miehistö joutui jättämään kiireellä aluksen. Lähistöllä oli italialainen […]
Ruotsalainen kuunari Julia (kapt. E.P. Matsson) oli 106 rekisteritonnin vetoinen. Kuunari oli matkalla Tukholmasta Alakalixiin lastinaan 35.000 muuraustiiltä ja 210 kiloa dynamiittia. Selkä-Sarven lähellä alus joutui sakeaan sumuun ja aluksella menettiin paikkatieto. Virran viemänä alus joutui karille, sai vuodon ja alkoi täyttyä vedellä. Miehistö otti mukaansa dynamiittilastin ja siirtyi Selkä-Sarveen. Paikallinen kalastaja tapasi ajelehtivan Julian […]
Myrtle oli jo iäkäs Preussissa vuonna 1855 rakennettu 157 rekisteritonnin prikitakiloitu alus. Aluksen pituus oli 23 metriä. Myrtle (kapt. Thomas William Gibbens) oli englantilaisomistuksessa kun se oli hakemassa lankku- ja lautalastia Torniosta Ranskaan vietäväksi. Kalajoen Ulkokallan kohdalle päästyä alkoi voimakas etelätuuli paina alussta takaisin pohjoiseen. 13.9.1886 priki ajautui matalalle Hiidenniemen edustalla. Miehistön onnistui selvittää itsensä […]
Norjalainen 201 lästinen parkkilaiva (kapt. Johan Johnsen) lastasi lankkulastin Oulusta viedäkseen sen Grimsbyn Englannissa. Lokakuussa 1874 alus lähti luotsin ohjastamana kohti etelää. Myrskyisessä säässä päästiin Hiidenniemen pookin kohdalle, jonne jouduttiin jäämään odottamaan kelin paranemista. Sää pysyi huonona seuraavinakin päivinä. Lopulta 22.10. koetti pelätty ja alus joutui matalikolle ja miehistö joutui jättämään aluksen. Myöhemmin alus ajautui […]
Hollantilainen kaksimastoinen koffi Sophia Maria (pituus 27,5m) oli 19.7.1859 myrskysääsä lähestymässä painolastissa Oulua. Sääolosuhteiden takia luotsia ei saatu laivaann ja se yritti omatoimisesti päästä suojaan Hailuodon vesiltä. Koffi joutui Pallosenkarille saaden vuodon ja lopulta upoten 18 metrin syvyyteen. Miehistö onnekseen pääsi turvaan haaksirikosta. Koffin irtaimisto myytiin myöhemmin saman vuoden marraskuussa Oulun tullikamarilla. Hylky löydettiin vuonna […]
Jahti Haabert (kapt. Swen Kieruleff) oli kotoisin Tanskasta ja se oli lastannut Riiasta 900 tynnyriä ruista tarkoituksenaan viedä se oululaiselle kauppahuoneelle. Myrskyisessä säässä Marjaniemen luo ehdittyä jäätiin odottamaan luotsia. Tätä ei alukselle kuulunut ja jäätävässä säässä alkoi kannelle ja takilaan kertyä jäätä. Alus pyrki omin toimin suojaan Hailuodon satamaan, muttaa ajoi Mustakiven matalelle 4.11.1856. Laivaveneellä […]
Oululainen 75 raskaan lästin jahti Förlistning oli paikallisten kauppiaiden Simon Nylanderin, Sven Sanmanin ja Pahlmanin omistuksessa. Pituutta jahdila oli noin 22 metriä. Elokuusa 1748 jahti otti suunnan Tukholmaan lastinaan tavara ja runsaasti rahaa, lähes 2000 kiloa plootuja ja kolikoita. Päästyään vasta Lohtajan Käräjäluodon kohdalle koki jahti haaksirikon. Suurin osa rahoista saatiin pelastettua Käräjäluodolle, mutta runsaasti […]
Therapia oli brittiläinen 3123 brt:n höyrylaiva, joka oli rakennettu vuonna 1900 Richardson, Duck & Co:n telakalla. Aluksen pituus oli 99 metriä ja leveys 14 metriä. Therapiaan lastattiin Kalajoen Rahjassa täysi lasti kaivospölkkyjä ja se lähti satamasta 25.9.1913 kohti Englantia ja Cardiffia. Muutaman päivän päästä Rahjassa ajautui maihin kaksi Therapian pelastusvenettä. Niissä ei ollut miehistöä, mutta […]
Lokakuussa 1854 raivosi ankarat syysmyrskyt Perämerellä ja aiheutti suurta tuhoa. Suurin vahinko syntyi kun Ouluun matkalla ollut kuunarilaiva Aleksander (kapt. Pettersson) tullessaan Kattilan kallan matalalla Luodon ja Haukiputaan välissä haaksirikkoon. Laiva on lasteineen mennyt kokonaisuudessaan turmioon ja väki päässyt maihin. Suometar 3.11.1854 no 44
Raumalta kotoisin ollut kuunari Rober (kapt. Nyberg) oli matkalla Lyypekkiin viemään sinne puutavaralastia kun alus 29.9.1853 myrskytuulella ajoi rantaan Simon kohdalla Oulun ja Tornion välillä. Sanomia Turusta 1.11.1853 no 44
Hollantilainen Sofia Maria oli painolastissa pyrkimässä Oulun satamaan kesällä 1859. Myrskysäässä alus pyrki saamaan luotsin siinä onnistumatta ja lähti omin neuvoin suojaa hakemaan Hailuodosta. Alus osui kivelle ja sai vuodon ja upposi 14 sylen syvyyteen. Tuskin mitään saatiin uppoavasta laivasta pelastettua. Kapteeni ja kuusihenkinen miehistö sai itsensä turvaan. Oulun Wiikko-Sanomia 23.7.1859 no 29
Syyskuussa 1862 nälkävuosien aikana tiedettiin monen arvokkaita elintarvikkeita kuljettaneen aluksen tuhoutuneen Perämerellä, mm laiva P.O.H Pepper ja kuunarit Georg, Mikael ja Hugo. Georg oli kotoisin Riikasta ja sitä kuljetti kapteeni Arnowitz. Kuunarin lastina oli rukiita ja ohraa. Oulun Wiikko-Sanomia 20.9.1862 no 38 Suometar 3.10.1862 no 39 Oulun Wiikko-Sanomia 4.10.1862 no 40
Syyskuussa 1862 nälkävuosien aikana tiedettiin monen arvokkaita elintarvikkeita kuljettaneen aluksen tuhoutuneen Perämerellä, mm laiva P.O.H Pepper ja kuunarit Georg, Mikael ja Hugo. P.O.H. Pepper (kapt. Toobuy) oli puutavaralastissa matkalla Cadiziin kun se tuhoutui 14.9.1862 Luodon (?) luona. Miehistö pääsi töin tuskin turvaan. Oulun Wiikko-Sanomia 20.9.1862 no 38 Oulun Wiikko-Sanomia 4.10.1862 no 40
Oulun Wiikko-Sanomissa ilmoitettiin aiemmin samana vuonna 14.9.1874 sattuneesta norjalaisen priki Skuldan haaksirikosta pelastetun tavaroiden huutokaupasta Oulun tullikamarissa. Priki oli veroisuudeltaan 102½ Norjan kommersi-lästiä. Huutokaupattavana oli köysiä, purjeet, ankkureita, rautakettinkiä, plokeja, laivaveneitä, laatikko, jossa riisiryynejä ja kahvia. Haveri tapahtui Siikajoen suulla kun kapteeni oli todistuksensa mukaan kolmasti turhaan pyytänyt luotsia laivaansa. Suomalainen Wirallinen Lehti 29.9.1874 no […]
Höyrylaiva Tornio havaitsi matkallaan Oulusta pohjoiseen 5.10.1876 miehistön hylkäämän norjalaisen parkkilaiva Pellonia puoliksi uponneena. Oulun Wiikko-Sanomia 7.10.1876 no 40 Åbo Posten 14.10.1876 no 119 Oulun Wiikko-Sanomia 14.10.1876 no 41 Suomalainen Wirallinen Lehti 17.10.1876 no Suomalainen Wirallinen Lehti 23.12.1876 no 151
Hl. Ostsee oli saksalainen 755 nettorekisteritonnin kantoinen alus, joka oli rakennettu 1912. Se oli lokakuussa 1936 tuomassa 950 kalisuolaa osoitettuna Hankkijalle, joka lasti oli osa tarkoitus purkaa Oulussa ja osa Yksipihlajassa. Ostsee kärsi haaksirikon Hailuodon edustalla ja upposi reelinkiä myöten. Se oli juuri saanut luotsin Marjaniemestä, mutta kova aallokko ja merivirrat painoivat aluksen 5 nm […]
Haaksirikko Kemin edustalla. Moottorikaljaasi Ahkera tuhoutunut. Viime keskiviikkoa vasten yöllä vallinneessa kovassa myrskyssä ajoi Vaasasta Kemiin matkalla ollut moottorikaljaasi Ahkera karille Kemin edustalla ja tuhoutui kokonaan. Laivassa oli täysi lasti, eli noin 80,000 kiloa ruisjauhoja Vaasan Höyrymyllystä ja 20,000 kiloa sokeria Sokeritehtaalta Kemiin. Laiva painui veden alle ja lasti turmeltui. Laivan omisti laivuri Rahja ja […]
Haukiputaalta merelle marraskuussa vuonna 1920 lähtenyt Caesar hinaajahöyrylaiva on kokonaan hävinnyt. Uusi Suomi 21.11.1920 no 270 Liitto 25.11.1920 no 269 Kauppalehti 23.11.1920 no 271A
Saksalainen kuunari Johanna Ipland haaksirikkoutui marraskuussa vuonna 1920 Raahen edustalla. Alus oli lastannut puutavaraa Vaasasta, mutta joutunut merihätään. Alus tavattiin ajelehtimassa pahasti kallistuneena ja hinattiin Raaheen. Uusi Suomi 17.11.1920 no 266 Vasabladet 20.11.1920 no 269 Kauppalehti 23,11,1920 no 271A
Kuunari Jenolin (209 grt) oli rakennettu 1918 ja sen pituus oli 35,7 m. Alus oli varustetu lisäksi diesel-apukoneella. 31.10.1935 koki haaksirikon Malören-saaren luona Ruotsin aluevesillä Perämeren pohjukassa. Tammerfors Aftonbladet 4.11.1935 no 216 Häme 4.11.1935 no 126 Tammerfors Aftonbladet 5.11.1935 no 217 Svenska Pressen 5.11.1935 no 257 Uusi Aura 6.11.1935 no 300 Wrecksite.eu Riksantikvariämbetet Fornsök (1) […]
Else (398 grt) oli rakennettu 1883 ja sen pituus oli 45,6 m. Else haaksirikkoutui 2.10.1932 Björkössä, Merenkurkussa ollessa matkalla Kemistä Raumalle selluloosa- ja tärpättilastissa. Warkauden Lehti 4.10.1932 no 111 Vasabladet 4.10.1932 no 229 Vasabladet 5.10.1932 no 230 Vasabladet 6.10.1932 no 231 Vasabladet 7.10.1932 no 232 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?249706 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/2195
Haaksirikko. Eräs, ahwenamaalainen laiwa joutui noin pari wiikkoa sitten haaksirikkoon Ulkogrunni- nimisen saaren rannalle. Pohja kuuluu menneen mäsäksi. Höyryalus Jalo on koettanut saada laiwaa irroilleen, mutta ei ole onnistunut. (Oulun Lehti 2.8.1882 no 31)
Kowa myrsky ja haaksirikko oli Oulussa yöllä t. k. 21 p:wää wasten. Jo aamulla sen edellisenä päiwänä laskeusi barometri tawattoman alas. Pitkin päiwää kiihtyi tuuli. Meriwesi oli noussut kowasti ja aallot löiwät rantalaiturien yli. Olipa onni, etteikalaweneitä ollut rannalla kuin yksi ainoa, waan se saatiin wedetylsi mieswoimalla maalle. Tämän saman myrskyn waltaan joutui eräs satamassa […]
Oulussa 1852 rakennettu kuunari, jonka vetoisuus oli 35 lästiä ja pituus 59 jalkaa. Pääasiassa alusta käytettiin Nybyn tehtaan ikkunalasin kuljetukseen. 9.11.1848 Maria lähti viimeiselle matkalleen Tukholmasta kohti kotisatamaansa. Matkalla kuitenkin kova syysmyrsky yllätti ja kuunari ajoi karille Bjurön luona Skellefteåm eteläpuolella. Alus upposi ja miehistö joutui siirtymään pelastusveneeseen. Viimeisenä laivaan jääneen kapteenin suuri aalto ehti […]
Viime viikolla ajoi 1,483 tonnin vetoinen tanskalainen höyrylaiva Ribe, kapteeni Ch. Rawn, Ulkojaakon matalikolle Raahen edustalla. Laiva; joka oli matkalla Ouluun eikä ollut luotsin seuraama, on saanut vuodon. Toistaiseksi on tietämätöntä, onko laiva pelastettavissa. (Uusi Suomi 30.5.1920 np 122) Ribe irtosi karilta pelastusalus Helioksen avustamana ja pääsi Raahen satamaan. Kauppalehti 2.6.1920 no 124
Valmistunut 1912 Ruotsissa. 800 dwt, pituus 56,31 m. Hebe-nimellä käsri haaksirikon ja upposi 1949. Nostettiin, jonka jälkeen höyrykoneet poistettiin. Vuonna 1958 alus upotettiin aallonmurtajaksi Pateniemen sahan satamaan. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/549
Rakennettu 1905 USA:ssa. 739 grt, pituus 53 m. Ostettu Kotkaan 1947. Merituuli lähti 23.9.1947 Toppilasta haaptukkilastissa. Seuraavana päivänä puhkesi myrsky ja Merituuli yritti turhaan päästä takaisin Ouluun. Myrskyssä moottori sammui ja ajelehtiva alus kaatui kolmen mailin päässä Tauvon majakasta Siikajoen suulla. Kuusi miehistön jäsentä hukkui ja 14 muuta luotisalus Perämeri sai pelastettua. Äänimeri Wrecksite.eu Perämeri. […]
Rakennettu 1891 Norjassa, 400 dwt, pituus 42,15 m. Ostettu Rymättylään 1928. lapin Sodan alettu oli Maininki purkamassa mm Suomen armeijan 120 tonnin ammuslastia Torniossa kun Luftwaffen Stuka syöksypommitti aluksen upoksiin 4.10.1944. Kaksi miehistön jäsentä menetti henkensä. Äänimeri wrecksite.eu Suomalaiset kauppalaivat toisessa maailmansodassa, opinnäytetyö, Joonas Kärki, s. 41 Wikipedia.org
Rakennettu 1885 Kielissä, 665 dwt, pituus 51,10 m. Ostettu Suomeen 1894. Hebe oli kappaletavaralastissa matkalla Torniosta Kemiin kun se haaksirikkoutui 8.10.1901 Kemin ulkopuolella. wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?240174 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/995 Turkusteamers.com: http://www.turkusteamers.com/ Uusi Suometar 15.10.1901 no 240 Heben haaksirikko. Waasan Pohjanmeren osakeyhtiön höyrylaiwa Hebe, kapteeni Burman, joka, kuten tiedetään, wiime myrskyssä joutui karille Kemin edustalla, on nyt uponnut […]
Haaksirikko. Toissapäivänä klo 5 ajoissa ajoi ruotsalainen höyrylaiva Carl karille Marjaniemen luona Oulun edustalla. Laiwa lienee mennyttä kalua. (Vakka-Suomi 28.10.1909 no 123) Carl irtosi karilta pelastusalus Mercuriuksen avustamana ja pääsi Oulun satamaan. Kansan Tahto 28.10.1909 no 248
Rakennettu 1924 Ruotsissa, 360 dwt, pituus 29,88. Ostettiin Suomeen 1937. Ollessaan matkalla tiililastissa Tvärminnestä Kemiin heinäkuussa 1946 upposi Kemin ulkopuolella. Yhdeksän miestä pelastui Veitsiluotoon. Wrecksite.eu Äänimeri Laatokka 31.7.1946 no 173 Perämeri. 500 vuotta meritietä pohjoiseen. Suomen Majakkaseura rt, Livonia Print 2022, s. 312
Rakennettu 1883 UK:ssa, 2800 dwt, pituus 83,82 m. Ostettu Suomeen 1935. Upposi vaikeissa jääolosuhteissa Oulun ulkopuolelle 30.12.1939. Perämeri. 500 vuotta meritietä pohjoiseen. Suomen Majakkaseura rt, Livonia Print 2022, s. 275 Äänimeri wrecksite.eu
Vuonna 1918 Tukholmassa rakennettu 300 DWT moottorilaiva, pituus 32,40 m. Ostettiin Viipuriin 1928. Hansa oli matkalla 30.9.1947 Paraisilta Kemiin sementtilastissa kun Nahkiaisten kohdalla havaittiin konehuoneessa tulipalo ja miehistön oli jätettävä alus. Seuraavana aamuna alus räjähti ja upposi. Kahdella pelastusveneellä lähdettiin pyrkimään Nahkiaiseen, jonne vain toinen vene selvisi. Toisen mukana katosi neljä miehistön jäsentä. (Tulipalo laivassa […]
Hinaajahöyry Zanthos upposi 3.9.1909 Haukiputaan pitäjän Kellonkylän edustalla olevan Kropsu-nimisen saaren rantaan. Haaksirikossa hukkui hinaajan perämies ja kansimies. Zanthos oli lähtenyt hinaamaan Kemistä Ouluun petroleumlastissa olevaa Kaima-nimistä kaljaasia. Perillepääsyä varten todettiin tarvittavan luotsin apua ja luotsilippu nostettiin. Hinattava kaljaasi painui kuitenkin luotsia odotettaessa pois väylältä ja jäi kiinni pohjaan. Hinaaja lähti hakemaan tyhjää lastiproomua, johon […]
Rakennettu 1836, kantavuus aluksi 81 lästiä (myöhemmin 125 lästiä) ja pituus 92 jalkaa. Rakennettu uudelleen Uudessakaupungissa vuonna 1857. Vuonna 1883 Freden sai vuodon Pohjanlahdella ja jäi hylyksi. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/fredenku.htm
Vuonna 1857 Merikarvialla rakennettu 116 lästinen kuunari. Vuonna 1868 Onni koki haaksirikon Pohjanlahdella. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/onniku1.htm
10.10.1806 priki Diana (kapt. J. Junelius, 100 lästiä) joutui karille Oulun edustalla sen ollessa matkalla Oulusta Englantiin. Aluksen lastina oli tervaa ja puutavaraa. Aluksen omisti oululainen hra Candelberg. Onnettomuudesta pelastettua esineistöä huutokaupattiin myöhemmin. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 265 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 31 Lotskontoret Dykerihandlingar […]
56 lästinen kaljaasi, rakennettu 1813. Mitat 72’5 x 20’8 x 10’5/11’3”. Haaksirikkoutui Pyhäjoen ulkopuolella Yppärin edustalla 30.7.1833. Aluksen omisti raahelainen kauppahuone Frieman. Kapteenina toimi J.N. Frieman, aluksella oli neljän hengen miehistö. Kohtalokkaalle matkaalle oli lähdetty Kööpenhaminasta ja matka oli jo alusta lähtien täynnä vastoinkäymisiä. Yppärin edustalla alus joutui lopulta karille, josta sitä ei enää pystytty […]