Rakennusvuosi tuntematon, vetoisuus 117 lästiä. Kotipaikka Eckerö. Tiedetään tuhoutuneen vuonna 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Kategoria: Paikka tuntematon
Vega (1899) – kaljaasi
Kolmimastoinen kaljaasi Vega rakennettiin Hudiksvallissa 1882. Vetoisuus 99 nrt. Kotipaikka Lumparland. Tuhoutui 1899. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Tilsit (1867) – kuunarilaiva
Rakennettu 1860 Lumparlandissa, vetoisuus 110 lästiä. Kotipaikka Lumparland. Tuhoutui myöhäissyksyllä 1867. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794
Primus (1890) – kuunarilaiva
Rakennettu Närpiössä 1874, vetoisuus 237 nrt. Kotipaikka Lemland Ahvenanmaalla. Kuului P. Eriksonin tonnistoon, tuhoutui 1890. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790
Pojat (1863) – fregatti
Rautafregatti Pojat oli rakennettu todennäköisesti vuonna 1854 (?) ja sen vetoisuus oli 53 lästiä. Kotipaikka sillä oli Jomala, Maarianhamina. Katosi vuonna 1863 matkalla Hulliin. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790
Napoleon (1862) – kuunari
Rakennettu Lumparlandissa 1861, vetoisuus 95 lästiä. Kotisataman Lumparlandissa. Tuhoutui 1862. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788
Maria Paulina (1879) – priki
Rakennettu Kemiössä 1884, vetoisuus 87 lästiä. Kotisatama Lemlandissa. Tuhoutui 1879. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 786
Konstantin (1858) – kuunari
Rakennettu 1849, vetoisuus 113 lästiä ja kotipaikka Lemland. Tuhoutui jo toisella Saksaan suuntautuvalla matkallaan 1858. Den Ålandska segelsjöfartens historia II Mariehamn 1988, s 784
Ainamo (1898) – höyrylaiva
Ainamo (1.562 grt, pituus 76,2 m) oli Englannissa vuonna 1890 rakennettu teräsrunkoinen höyryrahti, jossa oli myös kuunaririki. Ainamo oli porilaisomistuksessa kun se marraskuussa 1898 ajoi karille ja haaksirikkoutui. Myöhemmin alus kuitenkin nostettiin ja kunnostettiin, jonka jälkeen se sai uudeksi nimekseen SS London. Haaksirikko. Thistedistä, 14 p. marrask. Wiime yönä meni höyrylaiva Ainamo, kapt. Panelius, kotosin […]
Andreas (1924) – proomu
Proomu kivilasteineen merenpohjaan. T.k. 9 p:nä lähti Lepeisten kivilouhimolta latvialainen Andreas-niminen proomu 118 tonnin nupukivilastissa hinaajalaiva Strelveiksin saattamana matkalle Riikaan. Maanantaina Uuteenkaupunkiin saapuneen tiedon mukaan on mainittu proomu t.k. 16 p:nä uponnut Suomenlahdella. Mitkä syyt uppoamisen ovat aiheuttaneet, ei tiedetä, mutta luultavasti on se tapahtunut viime päivinä vallinneiden myrskyjen johdosta. Sekä proomu että hinaaja, jota […]
Haaksirikko. Kun höyrylaiva Walhall. kapt. D. Tharaldsen, oli matkalla Blythistä Wiipuriin kiwihiililastissa, huomattiin laiwalla noin 1 englannin pf. päässä Jalsteran majakasta, että tanskalainen Dragöristä kotoisin olewa kaljaasi Emilie oli nostanut hätälipun. Tämän takia ohjasi kapteeni heti kulun apua pyytäwän aluksen luo, joko pyysi tulla kuljetetuksi lähimpään satamaan. Mutta ennen kuin ehdittiin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin, meni […]
Orion (1910) – kaljaasi
Kaksi wiikkoa takasin lähti koiwistolainen kaljaasi Orion Tallinnasta Viipuriin, lastina pari tuhatta säkkiä ruisjauhoja. Laiwaa ei ole kuulunut wieläkään perille saapuneeksi, eikä mitään tietoa sen muihinkaan satamiin joutumisesta. Kuu laiva näin kauwan on ollut tietymättömissä, epäillään sen joutuneen haaksirikkoon. Mukana olewa jauholasti on wakuutettu. (Vaasa 10.9.1910 no 104)
Beda / Beeda (1945) – kaljaasi
Rakennettu 1905 Kustavissa, vetoisuus 29,03 rt, pituus 15,68 m. Alus hankittiin sittemmin Pyhärantaan. Alus tuhoutui myrskyssä 1945 ja ajautui Uudenkartanon luodon rantaan. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 432, 584 [Haveripaikkaa hakiessa: Ei löydy rannikolla olevaa Uusikartanoa tai Uudenkartanoa. Hesarin Aikakonekaan ei tunne tapausta. Risto Sajaniemi]
Caesar (1917) – parkki
Puisen reposaarelaisen parkin raportoitiin tuhoutuneen vuonna 1919 todennäköisesti miinanajon seurauksena matkalla Karlskronasta Westhartlepooliin. Kaksi miehistön jäsentä menetyi onnettomuudessa ja yksi haavoittui. Wiborgs Nyheter 19.9.1919 no 214 Wiborgs Nyheter 20.9.1919 no 215 Åland 20.9.1919 no 74 Åbo Underrättelser 22.9.1919 no 255 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?211683
Närpiössä rakennettiin 55 lästinen kuunari vuonna 1841, jolle annettiin nimi Delfin. Pituutta kuunarilla oli 78,7 jalkaa. Uuteenkaupunkiin alus ostettiin 1845. Krimin sodassa englantilaiset polttivat alusta, mutta sodan jälkeen se korjattiin liikennöintikuntoon. Delfin haaksirikkoutui 1882 matkalla Kööpenhaminasta Uuteenkaupunkiin. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/delfin.htm Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 555, 260 Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo […]
Ocean (1868) – parkki
Siipyyssä vuonna 1842 rakennettu 124 lästinen parkki. Krimin sodassa vihollisen polttamam mutta rakennettu uudelleen vuonna 1856 Uudessakaupungissa. Vuonna 1868 Ocean koki haaksirikon Suomenlahdella. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/ocean1.htm
Linda (1890) – kuunari
Kuunari, 134 lästiä, rakennettu Merikarvialla vuonna 1873. Haaksirikko Itämerellä 1890. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146) Uusikaupunkilainen kuunari Linda (262,68 rt), kapt. J.V.Ek, hävisi miehistöineen suolalastissa matkalla Cadizista Helsinkiin ohitettuaan 27.9.1890 Kööpenhaminan. Linda oli rakennettu männystä vuonna 1873 Merikarvialla. Pituus 31,06 leveys 8,60. (Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet, päätoimittaja Tenho […]
Napoleon (1860) – kuunari
Krimin sodan jälkeen Oulun lähes koko kauppalaivasto oli hävinnyt ja ennen kuin uudet isommat laivat valmistuivat oli pakko turvautua myös Iistä, Kemistä ja Torniosta vuokrattuihin pienempiin aluksiin, joita oululaiset laivurit kuljettivat. Yksi tällainen oli Iistä vuokrattu 31 lästinen kuunari Napoleon. Alus haaksirikkoutui 17.10.1860. Oulun Wiikko-Sanomia 27.10.1860 no 43 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino […]
Avance (1844 /1845) – kuunari
Rakennettu 1840, 69 lästiä. Lähti 15.10.1844 Oulusta Pohjanmerelle ja lienee haaksirikkoutunut tällä matkalla vuonna 1844 tai 1845. Kapteenina toimi Sjögren. Åbo Underrättelser 2.11.1844 no 87 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 75 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 75
Sofia (1848) – fregatti
Oulussa 1838 rakennettu 234 lästinen fregatti. Pituus 118 jalkaa, 15-16 henkinen miehistö. Laiva haaksirikkoutui 1848, jolloin se oli merimatkalla kotona käymättä 32 kuukauteen. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 73
Vuonna 1826 rakennettu 178 lästinen oululaisfregatti. Miehistö oli 14-miehinen. Engmanin ollessa päällikkönä laiva tuhoutui syksyllä 1834 tuhoisin seurauksin; onnettomuudessa hukkui viisi miestä. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 49 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 49 Perämeri. 500 vuotta meritietä pohjoiseen. Suomen Majakkaseura rt, Livonia Print 2022, s. 84
Norden (1787) – parkki
Oulussa vuonna 1783 rakennettu 3030 lästinen parkki tuhoutui 1787 Vingon luona. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 31) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 21 [Haveripaikkaa hakiessa: Vinko/Vingo ei löydy. Vingonlahti on pikkujärvessä Kouvolasta koilliseen. Risto Sajaniemi]
Doris (1825) – fregatti
Laivan omistivat v 1825 kauppiaat Abraham Candelin, Johan Franzén ja H.J.Granberg. Alus haaksirikkoutui 5.2.1825. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 27, 268) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 37
Laura (1813) – fregatti
Laura lähti Oulusta ensimmäiselle metkalleen 26.9.1813 määränpäänä Göteborg. Laiva tuhoutui kuitenkin tällä matkalla ja miehistö palasi kotiin joulukuussa. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 28, 268) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 36
Johanna (1813) – priki
Johanna purjehti elokuussa 1813 Oulusta Göteborgiin, mutta haaksirikkoutui matkalla. Miehistö pääsi kotiutumaan saman vuoden joulukuussa. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 28, 267) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 34
Laivan isännistöön kuuluivat kauppamiehet Isak Carlström ja J.F.Lundman. Lilla Norden korjattiin ja mitattiin uudelleen 1822. Sen kantavuus oli silloin 105 lästiä. Nimi muutettiin tuolloin joko ”Nordeniksi” tai ”Nordiksi”. Aluksella oli tavallisesti 12 miestä. Laiva teki matkoja Tukholmaan, Göteborgiin, Malmöhön, Kööpenhaminaan ja Liverpooliin, kävipä myös Välimerellä. Laiva koki haaksirikon 8.11.1824. Oulun merimieshuoneen tileihin on merkitty, että […]
Fredrika (1810) – kuunari
Haaksirikkoutui 1810. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 27, 266) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 33
Valo / Walo (1874) – parkki
365 lästiä / rakennettu 1869. Haaksirikkoutunut 1874. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 89)
Toimi (1893 ) – kaljaasi
48 lästiä / rakennettu 1815 / mitat 62’50 x 22’75 x 10’/11’. Upotettu silta-arkuksi 1893. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 84)
24 lästiä / rakennettu 1856 / mitat 57’ x 19’ x 6’/6’25. Hukkunut miehistöineen 11.12.1852 (?). (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 80)
(nimetön) (1917) – ?
Vuosi 1917. Kesän aikana saksalaiset sukellusveneet keskittivät toimintansa Pohjanlahdelle lopettaakseen siellä vastustajien kauppamerenkulun. UC 58 upotti jo toukokuussa 10 alusta, UC 57 kesäkuussa viisi alusta ja jälleen UC 58 heinäkuussa yhden aluksen. Samalla ne kaappasivat viisi laivaa, joista kaksi oli englantilaista. (Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies.
Österbotten (1865) – höyrylaiva
(Ny olycka med ångf.Österbotten – 1865 20.VII hd n:o 165) (Haaksirikkoja. Höyrylaiva Österbotten, kuunari Werner Porista – 1865 30.VI st n:o 26) (Kulunut viikko. Höyrylaivain Suomi ja Österbotten onnettomuuksia. – 1865 10.VII suometar n:o 156) (Ångbotsolycka, Österbotten – 1865 1.XII wasabl n:o 26) (Ångf.Österbotten stött på grund – 1865 27.VI åu n:o 73) (Om Österbottens […]
Österbotten (1860) – höyrylaiva
Merenkurkun Kaskisista kotoisin ollut höyrylaiva Österbotten kärsi kivelle ajon seurauksena potkuriakselivaurion ja jouduttiin loppukaudeksi vetämään pois liikenteestä. Papperslyktan 13.8.1860 no 33 Papperslyktan 20.8.1860 no 34 (Höyrylaiva Österbotten särkynyt – 1860 11.VIII p.k.s n:o 6) (Höyrylaina Österbotten, akseli rikki – 1860 10.VIII st n:o 32) (Höyrylaiva onnettomuuksia: Österbotten, Arvo – 1860 31.VIII suometar n:o 34) (Ångf. […]
Örnsköld (1856) – höyrylaiva
(Åbo. Ångf.Örnsköld råkat på grund – 1856 3.X åu n:o 76) (Åbo. Om ”Örnskölds” grundstötning – 1856 10.X åu n:o 78)
Åbo (1888) – höyrylaiva
(Ångb. Åbos grundstötning – 1888 n.pr n:o 173)
Åbo (1876) – höyrylaiva
Kauden ensimmäisellä matkallaan Turusta syntyi höyrylaiva Åbo:lla matkustajien keskuudessa pieni paniikki kun ruumasta havaittiin nousevan savua. Savun syyksi paljastui lopulta ylikuumentunut potkuriakseli. Hufvudstadsbladet 20.5.1876 no 116
Åbo (1874) – höyrylaiva
Åbo Underrättelser 4.5.1874 no 101
Zar Peter (1845) – fregatti
Fregatti. Kantavuus 274 lästiä. Rakennettu Oulussa 1838. P.119j.5t. L.32j.4t.. 17-miehinen miehistö… Matkoja: Kesäkuussa 1844 teki Abr. Ravander matkan Kööpenhaminaan, jolta kotiuduttuaan hän purjehti Lontooseen ja sieltä takaisin Ouluun1845. Samana vuonna laiva lähti Oulusta viimeiselle matkalleen, jolloin se haaksirikkoutui. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s 35, 73 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 73
Xenia (1878) – kuunari
Xenia, kotoisin Lappväärtistä, hävisi kivihiililastissa syksyllä 1878 matkalla Ruotsiin. Folkwännen 24.12.1878 no 92 Åbo Underrättelser 24.12.1878 no 350 (Fartyget Ellidas hafveri. Skeppet Xenia från Lappfjerd försvunnit. Fregattskepp Syskonens sammanstötning – 1878 23.XII hd n:o 350)
Saksalainen sukellusvene upotti höyrylaivan matkalla Ruotsista Suomeen pohjanlahdella lastinaan sotatavaraa elokuussa 1916. (Per-Olaf Ekman, Havs vargar) Vuoden 1916 loppupuolella Pohjanlahden meriliikenne muuttui varsin vaaralliseksi, sillä saksalaiset sukellusveneiden aloitettua siellä syysoperaationsa ne toimivat hyvin aktiivisesti, varsinkin elokuun alussa. Silloin upotettiin ruotsalaiset höyrylaivat Hudiksvall, Bror Oscar ja Värmland. (Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies) Västra Finland 8.8.1916 no […]
Väinämöinen (1834) – fregatti
Tästä laivasta ei ole muita tietoja, kuin että sen päällikkö Hans Holmström marraskuussa 1834 Oulun merimieshuoneelle suoritti säädetyt maksut 13 merimiehestä. Merkinnässä puhutaan tuhotusta laivasta (skepp). P.W. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875, s. 34
Wiriä (1873) – höyrylaiva
Höyrylaiva Wiriä vaurioitui laskun yhteydessä ja joutui korjattavaksi. Helsingfors Dagbladet 27.5.1873 no 142 (B:borg. Ångf. Wiriäs haveri – 1873 6.VIII b:borgs t n:o 62) (Ångskeppet Wiriä öfverraskats af jordbäfning – 1873 11.V hd n:o 126)
Wirilä (1872) – höyrylaiva
(Ångb. Wirilä på grund I närh. Af Raumo – 1872 4.IX hd n:o 241) [Kävi kivellä 29.8.1872, rikkoi potkurinlavan ja jatkoi matkaansa]
Wilkas (1867) – kuunari
Kuunari Wilkas (kapt. Holjersson) oli joulukuussa 1867 rapsilastissa matkalla Trelleborgista Tukholmaan kun se ajoi karille. Helsingfors Dagbladet 7.1.1868 no 4
Viktoria (1863) – höyrylaiva
(Kollision. Ångf. Viktoria o. briggen Ystävä – 1863 15.V åu n:o 56).
Ukko (1869) – kuunari
(Haveri, skonaren Ukko – 1869 13.XI b:borg n:o 46) (Sjöolycka. Skonerten Ukko fr. Björneborg – 1869 16.XI hd n:o 266)
Uinaris (1875) – höyrylaiva
(Ångfartygen Törnudd o Ystävä I kollision – 1875 17.VIII vbg.t n:o 95).
Tähti (1890) – parkki
Parkkilaiva Tähdellä on suoritettu katsastus viime sunnuntaina sen Itämerelle kokeman viime viikkoisen haverin johdosta. Katsastuksessa kävi ilmi, että keulakuva, jotkut nostoparrut, laudoitus sekä eräät purjeet ovat vaurioituneet ja arvioidaan tämän kaiken arvoksi noin 3.860 markkaan. Laiva, joka korjataan täällä, arvioidaan viikon päästä voivan jatkaa matkaansa määränpäähänsä Kristiinankaupunkiin. Lasti on suolaa ja on vahingoittumaton (1890 16.X […]
Turku (1869) – parkki
(Selitys. Miksi parkkilaiva Turku on joutunut karille – 1869 11.VI us n:o 46)
Sven Dufva (1876) – höyrylaiva
(Ångb. Sven Dufva stött på grund – 1876 25.IX åu n:o 222) [Vaaraton karilla käynti]