Haverit.netMaarianhaminalainen kuunari Sela joutui haaksirikkoon 6.10.1908 Gotlannin pohjoispuolella. Laiva oli tulossa painolastissa Lyypekistä kotisatamaansa. Alus joutui kokonaan hylyksi, mutta miehistö pelastui. Alus oli vakuuttamaton. Kuunari Sela oli rakennettu Eurajoella 1889 ja oli vetoisuudeltaan 146 nrt. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. […]
Kronstadtin isolla redillä norjalainen höyrylaiva Usilan törmäsi suomalaiseen kaljaasi Ainon laitaa vasten joka ollen kivilastissa upposi heti. Ainon mastojen huiput jäivät veden pinnan yläpuolelle. Viipurin Sanomat 25.8.1913 no 97
Vuonna 1894 Pyhärannassa rakennettu 245,63 rt kuunarilaiva. Alus oli vehmaalaisessa omistuksessa. Alus tuhoutui marraskuussa 1890 Baltimoren lahdella USA:n rannikolla. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 383, 494-498 Åbo Tidning 19.10.1890 no 284 Åbo Tidning 20.12.1890 no 346 Nya Pressen 19.12.1890 no 345 Rauman Lehti 3.12.1890 no 96 (Hangö. Skeppbrott. Skonarbarken […]
Saksassa rakennettu 426,85 rt parkki, joka ostettiin Suomeen vuonna 1900. Eurajoen laivaluettelon mukaan sen pituus oli 39,42 m. Aluksella kuljetettiin pääasiassa puutavaraa Saksan satamiin, paluumatka tapahtui enimmäkseen painolastissa. Vuonna 1911 Wodan ajautui myrskyssä ja sumussa matalikolle Öregrundin edustalla Pohjanlahdella ja joutuneen täydellisesti hylyksi. Haaksirikko tapahtui Understenin majakan lähellä, jossa alus oli karilla kallioiden välissä. Kapteeni, […]
Höyrylaiva Leo oli rakennettu vuonna 1903 Middlesbrough:ssa, R.Craggs & Sons Ltd:n telakalla. Leo oli uppoumaltaan 2800 dwt ja sen pituus oli 85,91 m. Alus oli Finska Ångfartygs Ab:n omistuksessa kun se torpedointiin 9.7.1915 matkalla Philadelphiasta Mancasteriin. Saksalainen sukellusvene U-20 oli sukellusvene, joka upotti Lucitanian ja nyt sen uhriksi valikoitui Leo, jonka se upotti torpedoimalla 60 […]
Rakennettu vuonna 1885 Norjassa, vetoisuus 852,75 rt, pituus 51,3 m. Aluksen ollessa Falmouthin lähellä syttyi sillä tulipalo ja upposi. Alus hinattiin vuotavana ja mastoitta Falmountiin ja myytiin hylkynä. Vakka-Suomi 12.3.1910 no 29 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 267
Haaksirikko. Täältä kotoisin olewa parkkilaiwa Rosa, kapt. Johansson, on t. k. 5, p:nä joutunut haaksirikkoon Hollannin rannikolla, Miehistö on pelastunut. Laiwa oli wakuutetu meriwakuutusyhtiössä Suomessa 30,000 markan arwosta sekä rahti toisessa meriwakuutusyhtiössä 10.000 markasta. (Uudenkaupungin Sanomat 9.2.1894 no 6) Rauman Lehti 14.2.1894 13A Porvoossa vuonna 1858 rakennettu 387,88 rt parkkilaiva, pituus 41,06 m. Uuteenkaupunkiin parkki […]
Vuonna 1876 Uudessakaupungissa rakennettu fregatti, joka oli suurin Suomessa vuoteen 1932 mennessä rakennettu purjelaiva. Vetoisuus 1396 nrt (754 lästiä), pituus 65,0 m. Vuonna 1879 alun myytiin fregatin vaatiman suuren miehistömäärän johdosta kannattamattomana Turkuun. Se koki haaksirikon Corkin salmessa Etelä-Irlannissa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 263-264 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/jalo.htm http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_Jalo.htm
Vuonna 1863 Sidebyssä rakennettu 205,12 rt kuunarilaiva. Alus tilattiin Uuteenkaupunkiin. Emmy haaksirikkoutui Tanska rannikolla 1905. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 255
Vuonna 1901 Englannissa rakennettu 1361,25 rekisteritonnin teräsrunkoinen höyrylaina ja varustettu 1200 hv:n koneella. Pituus 95,3 m. Alus ostettiin Suomeen koivistolaisen yhtiön lukuun, josta se siirtyi Talvisodan jälkeen raumalaisomistukseen. Sarmatian kohtaloksi tuli saksalaisen sukellusveneen torpedoimaksi tuleminen Pohjois-Atlantilla. Alus oli saanut määräyksen Liverpoolissa ollessaan noutaa selluloosalasti Kanadasta. Matkalle lähdettiin 16.6.1940. Parin päivän matkanteon jälkeen perään ilmestyi saksalainen […]
Puisen reposaarelaisen parkin raportoitiin tuhoutuneen vuonna 1919 todennäköisesti miinanajon seurauksena matkalla Karlskronasta Westhartlepooliin. Kaksi miehistön jäsentä menetyi onnettomuudessa ja yksi haavoittui. Wiborgs Nyheter 19.9.1919 no 214 Wiborgs Nyheter 20.9.1919 no 215 Åland 20.9.1919 no 74 Åbo Underrättelser 22.9.1919 no 255 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?211683
Nauvossa vuonna 1875 rakennettu 225,74 nrt:n kuunari, pituus 33,07 m. Alus ostettiin Raumalle 1899. Aluksen omistus vaihtui Raumalla melkein vuosittain. Viimeisen omistajan J.O. Grönroosin komennuksessa lähdettiin viimeiselle puutavaran viestimatkalle Kieliin vuonna 1910. Tällä matkalla tämäkin alus koki tavanomaisen lopun eli haaksirikon. Åland 12.10.1910 no 82 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, […]
Vuonna 1919 Uudessakaupungissa rakennettu kuunarilaiva. Vetoisuus 282,9 nrt ja pituus 42,42 m. Uudessakaupungissa kuljetti pääasiassa puutavaraa Janhuan sahalta Eurooppaan. Myytiin Ahvenanmaalle Gustaf Eriksonille vuonna 1933, jolloin myös varustettiin apumoottorilla. Vuonna 1939 alus siirtyi takaisin Uuteenkaupunkiin. Toisen maailmansodan aikana väistäessään saksalaista miinakenttää ajoi matalikolle Hollannin rannikon edustalla. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]
Vuonna 1880 Raumalla rakennettu 399 nrt:n parkki, jonka pituus oli 154 jalkaa. Alus oli ensimmäisen maailmansodan puhjetessa 13/25 osuudella John Nurmisen omistuksessa. Sodassa saksalainen sukellusvene U-62 pysäytti parkin 8.3.1917 Irlannin lähellä ja kehotti miehistöä poistumaan aluksesta. Kapteeni oli vielä aluksessa kun sukellusvene avasi tykkitulen. Uppoamispaikka on 50.43N 12W. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]
Vuonna 1922 Tanskassa tammesta rakennettu nelimastoinen kuunari. Aluksen vetoisuudet olivat 269 nrt ja pituus 43,40 m. Aluksessa oli myös 120 hv moottori. Seuraavana vuonna alus ostettiin keskentekoisena Ahvenanmaalle, josta se päätyi muutamien omistajien kautta lopulta vuonna 1955 Raumalle. Täällä siihen asennettiin uusi 320 hv:n moottori. 3.10.1957 alus haaksirikkoutui myrskyssä Pohjanmerellä. Alus upposi, mutta miehistö pelastui […]
Glasgowssa vuonna 1876 rakennettu suuri nelimastoinen rautafregatti. Sen vetoisuudet olivat 1718 brt / 1640 nrt ja pituus 81,12 metriä. Alus ostettiin Raumalle vuonna syyskuussa 1905, jolloin se kastettiin uudelle nimelleen. Alus haaksirikkoutui puutavaralastissa kovassa tuulessa Kanadan rannikolla Prinssi Edwardin saaren rannikolla 5.11.1906. Myrskyssä mastot menivät yli laidan ja laivan runko katkesi kahtia. Kymmenen miestä hukkui […]
Vuonna 1876 Perniössä rakennettu 140 nrt:n kuunari, pituus 96 jalkaa. Vuonna 1891 alus ostettiin Raumalle. 1894 tapahtui kuunarin haaksirikko Gotlannin luona, jolloin kaksi miestä hukkui. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/remu.htm Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 543-544 Uudenkaupungin Sanomat 18.5.1894 no 20 Sanomia Turusta 26.5.1894 no 121 Turun Lehti 22.5.1894 no 58 Turun Lehti 10.5.1894 no 53
Vuonna 1875 Norjassa rakennettu 407 nrt:n parkki, jonka pituus oli 39 metriä. John Nurminen oli hankkimassa alusta Raumalle vuonna 1909. samana vuonna parkki kokee haaksirikon Gotska Sandön luona, väestö pelastuu. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/progress.htm Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 172, 550
Vuonna 1889 Raumalla rakennettu 269 nrt:n kuunari, jonka pituus oli 123 jalkaa. Raumalle alus ostettiin 1891. Seuraavana vuonna se haaksirikkoutui Norjan rannikolla. Åbo Tidning 25.10.1892 no 290 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/onni.htm Wrecksite.eu Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 543
Vuonna 1889 Skotlannissa rakennettu 1619 nrt:n fregatti, jonka pituus oli 74,5 metriä. Alus ostettiin Suomeen v 1896. Vuoden 1900 lopulla alus otti hiililastin Hampurista ja lähti viemään sitä Kiinaan. Joulukuun 11. päivänä havaittiin, että hiililasti oli syttynyt tuleen. Viikon päivät paloa yritettiin saada sammumaan siinä onnistumatta. Lopulta alus oli hylättävä lähellä Fidzi-saaria. Palanut hylky myytiin […]
Vuonna 1873 Helsingborgissa rakennnettu 460 nrt:n parkki, jonka pituus oli 168 jalkaa. Vuonna 1896 alus hankittiin Raumalle. Vuonna 1902 alus teki puutavaralastissa ollessaan täydellisen haaksirikon Englannin rannikolla matkalla Merikarvialta Englantiin. Kuusi miehistön jäsentä menehtyi kun laiva sai kallistuman ja lopulta kaatui. Haveristi hinattiin Fredrikshavniin. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/nore.htm Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 162, 543, […]
Vuonna 1868 Kemiössä rakennettu 153 nrt:n kuunari, jonka pituus oli 88 jalkaa. Alus ostettiin Raumalle ja se haaksirikkoutuu Ruotsin rannikolla 1894. Åbo Underrättelser 29.5.1894 no 126 Äbo Tidning 29.5.1894 no 142 Åbo Underrättelser 7.8.1894 no 211 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/nanny.htm Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä, Tenho Hella, Newprint Oy 2001, s. 543
Tanskassa vuonna 1896 rakennettu 265 nrt:n kuunarilaiva, pituus 39,32 metriä. Raumalle alus hankittiin 1930. Saman vuoden marraskuussa alus haaksirikkoutui Mecklenburgin lahdella. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/janne.htm Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s.197, 548 Rauman viimeiset purjelaivat – Raumalaisen purjelaivaston historiaa Tuomo Varhon muistiinpanojen pohjalta, Oy Länsi-Suomi, Rauma 1987, s. 97-99
Vuonna 1868 Sunderlandissa rakennettu 328 nrt:n kuunarilaiva, pituus 35 metriä. Alus ostettiin Raumalle vuonna 1903. Vuonna 1904 Ingeborg kävi karilla Ahvenanmerellä Storbrottenin lähellä. Paikalle hankitulla hinaajalla kuunarilaiva saatiin kuitenkin irrotettua. Lopullisesti Ingeborg haaksirikkoutui muutamaa vuotta myöhemmin 1908 lähellä Svenska Högarnaa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 548 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/ingeborg.htm
Haminassa vuonna 1874 rakennettu 206 nrt:n kuunari, pituus 32 metriä. Kuunari oli useilla länsirannikon varustajien omistuksessa kunnes se päätyi 1899 Raumalle. Vuonna 1901 kuunari haaksirikkoutuu marraskuussa Lyø, Faaborgissa Tanskassa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 162, 542 Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 284 Rauman merenkulun historia, Hannu […]
Tanskassa vuonna 1917 tammesta rakennettu nelimastoinen kuunari. Vetoisuudet 342,76 brt / 265,60 nrt, pituus 42 metriä. Alus kiersi todella usean maan omistuksessa kunnes kymmenes maa, johon kuunari myytiin oli Suomi ja siellä Rauman kaupunki vuonna 1939. 5.10.1941 kuunari oli ankkurissa Kalmarin lähellä kun yöllä saksalainen höyrylaiva ajoi aluksen päälle sillä seurauksella, että Hertta upposi; vain […]
Vuonna 1873 Rostockissa rakennettu 322 nrt:n priki, jonka pituus oli 34 metriä. Vuonna 1905 alus ostettiin Raumalle John Nurmisen tonnistoon 1/10 osuudella. Vuonna 1908 priki kaatui ja alkoi vuotaa Öölannin lähellä. Miehistön pelasti tanskalainen höyrylaiva. wrecksite.eu Uusi Aura 21.5.1908 no 56 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 547 Uljaksen vanavedessä, […]
Vuonna 1890 Luvialla rakennettu 242 nrt:n kuunari, jonka pituus oli 32 metriä. John Nurminen hankki aluksen 2/48 osuudella 1920. Seuraavana vuonna Hebe ajoi Itämerellä miinaan Hiidenmaan ja Gotska Sandön välillä. Räjähdyksessä koko laivan peräpää hajosi, jolloin ruorimies ja toinen miehistön jäsen menettivät henkensä. Muu miehistö siirtyi pelastusveneisiin ja muutaman tunnin kuluttu ruotsalainen kuunari otti heidät […]
Vuonna 1919 Kokkolassa rakennettu 254 nrt:n kaljaasi, pituus 42,5 ,. Alukseen oli aennettu myös apumoottori. Vuonna 1925 kaljaasi ostettiin Raumalle. Vuonna 1933 kaljaasi haaksirikkoutuu Viron rannikolla. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/anders.htm Rakennettu vuonna 1919 Ykspihlajassa ja varustettu 150 hv:n moottorilla. Alus ostettiin Raumalle 1925. Syysmyrskyt koituivat tämänkin aluksen kohtaoksi. 17.9.1939 se joutui myrskyn painamana matalikolle Narvan lahdella juuttuen hiekkasärkälle […]
Vuonna 1875 Paraisilla rakennettu 482,66 nrt:n parkki. Parkki oli kustavilaisomistuksessa kun se haaksirikkoutui vuonna 1912 kun sitä oltiin hinaamassa Lontoon satamaan. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 355, 573 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/kustavi/veljekseku.htm
Vuonna 1870 Englannissa rakennettu 275 nrt:n priki. Alus hankittiin Latviasta Kustaviin 1875. Kolme vuotta myöhemmin Naima haaksirikkoutuu Englannin rannikolla. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 353, 571 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/kustavi/naimaku.htm
Vuonna 1870 Raumalla rakennettu 273 nrt:n kuunarilaiva, jonka pituus oli 123 jalkaa (36,61 m). Alus oli ensin raumalaisessa ja sitten uusikaupunkilaisessa omistuksessa. Marraskuussa 1901 Urho kokee haaksirikon Utön ja Gotlannin välillä. Miehistön onnistuu pelastaa turkulainen hinaaja. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/urho.htm Kunnarilaiwa Urhon haaksirikosta on Kansalaiselle muuan sanotun laiwan miehistä kertonut seuraawaa: T. k. 4 p:nä oli laiwa, jonka kapteeni on […]
Vuonna 1874 Uudenkaupungin Edväisissä rakennettu 271 nrt:n kuunari. Kuunari oli pyhärantalaisomistuksessa kun se haaksirikkoutuu vuonna 1880 Pohjanmerellä. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 450 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/suosiopy.htm
Vuonna 1888 Vehkalahdella rakennettu 369 nrt:n kuunarilaiva, pituus 37 m. Vuonna 1904 kuunarilaiva rekisteröitiin Raumalle ja siitä jo kahden vuoden päästä Pyhämaahan. Samana vuonna kuunarilaiva Suomi haaksirikkoutuu Suomenlahdella. Se oli Koivusaaresta Uuraan edustalla kyytiin 26.00 kuutiojalkaa parruja Lyypekkiin vietäväksi. Väkijuomia nauttineen luotsin ohjastaman alus lähti matkaan päätyen kapteenin varoituksista huolimatta kivelle niin pahoin, että alkoi […]
Vuonna 1902 Säkkijärvellä rakennettu kolmimastoinen 275 nrt:n kaljaasi. Kaljaasilla purjehdettiin pitkiä matkoja Espanjaa myöten. Ensimmäisen maailmansodan aikaan kaljaasi takavarikoitiin Saksaan ja kapteeni Jalonen joutui viettämään lähes vuoden vankina Saksassa. Vuonna 1919 alus jäi hylyksi ajettuaan karille Snygghukin majakan luona. [Haveripaikkaa hakiessa: Löytyy Smygehukin majakka Skoonen etelärannalta, Trelleborgista itään. Paikka 55.338 13.352. Risto Sajaniemi]
Vuonna 1880 (tai 1882) Pyhämaalla rakennettu 246 nrt:n kuunari. Sulo koki haaksirikon Pohjanmerellä Hollannin rannikolla. Miehistö, kapteeni ja hänen vaimonsa pelastettiin. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/sulo.htm Rauman Lehti 5.10.1911 no 113 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 269-270
Vuonna 1923 Porvoossa rakennettu kolmimastokuunari, jonka vetoisuus oli 196 nrt ja pituus 38,85 m. Vuonna 1936 alus rekisteröitiin Raumalle. Vuonna 1951 Prinsessan kokee haaksirikon Bornholmin lähistöllä. Miehistö pääsi turvaan, mutta alus menetettiin. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 437-441 Rauman viimeiset purjelaivat – Raumalaisen purjelaivaston historiaa Tuomo Varhon muistiinpanojen pohjalta, […]
Vuonna 1863 Merikarvialla rakennettu 205 nrt:n kuunari, oli Pyhärantalaisia aluksia. Kärsi haaksirikon vuonna 1904 Tanskan rannikolla. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/emmapy.htm
Merikarvialla vuonna 1836 rakennettu ja kokonaan katettu 106 lästinen kaljaasi. Kaljaasi rakennettiin uudelleen vuonna 1846. Vuonna 1856 ajautui kiville Kalmarin lähellä. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 145 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/albinuka.htm
Pyhämaalla vuonna 1842 rakennettu 85 lästinen priki, pituus 88 jalkaa. Ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1846. Alkaja (kapt. Swanström) haaksirikon Gottlannin edustalla vuonna 1863 sen ollessa matkalla Kristiinankaupungista Marseilleen lankkulastissa. Åbo Underrättelser 22.12.1863 no 151 Sanomia Turusta 24.12.1863 no 52 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/alkaja2.htm
Vuonna 1840 Siipyyssä rakennettu 108 lästinen parkki, pituus 94 jalkaa. Krimin sodassa alus osittain poltettiin, mutta rakennettiin uudelleen vuonna 1857, jolloin kantavuus nousi 116 lästiin. Vuonna 1864 Charlotta haaksirikkoutui Dragön luona. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/charlott.htm [Haveripaikkaa hakiessa: Löytyy vain tanskalainen rannikkokaupunki Dragör. Kastrupin eteläpuolella, Öresundissa. Paikka 55.586 12.665. Risto Sajaniemi]
Uudestakaupungista kotoisin ollut kaljaasi koki haaksirikon Tanskalle kuuluvan Bornholm-saarella Gudhemissä. Kaljaasi oli viemässä puutavaralastia Saksaan. Kuusi miehistön jäsentä hukkui, ainoastaan kapteeni C. Österman selvisi turmasta. Dygden mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1834. Vetoisuudeltaan se oli 29 lästiä. Haaksirikon kaljaasi koki Bornholmin edustalla 22.5.1840. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 145 Åbo […]
Siipyyssä vuonna 1863 hongasta ja kuusesta rakennettu 110 lästinen kuunari, jonka pituus oli 93,5 jalkaa. Emmy myytiin Pyhämaalle 1903 ja jo seuraavana vuonna se haaksirikkoutui Tanskan rannikolla. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 555 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/emmy.htm
Rakennettu 1863 Brunsvikissa, 108 lästiä, pituus 100,8 jalkaa. Alus ostettiin v 1875 Uuteenkaupunkiin. Koki haaksirikon vuonna 1880 Hollannin rannikolla. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 262, 556 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/helene.htm
Mainittu ensimmäisen kerran 1832. 40 lästinen kaljaasi. Krimin sodassa vihollisen osittain polttama, rakennettu uudestaan Uudessakaupungissa vuonna 1856. Kärsii haaksirikon Tanskan Själlannissa Karrebacksminden luona. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/hoppetka2.htm
Uudessakaupungissa Hartmanin ja Kräkin varvilla vuonna 1864 rakennettu fregatti. Alus oli rakennettu hongasta, oli raudalla ja kuparilla vahvistettu ja pohja oli peitetty kuparilla. Aluksen vetoisuus oli 511 lästiä ja mitta 52,06 metriä, joka teki siitä tiettävästi Suomen toiseksi suurimman laivan. Aluksen viimeinen matka Atlantin yli New Yorkiin oli täynnä vastoinkäymisiä. Paluumatkalla maissilastissa alus sai kovassa […]
1838 rakennettu 60 lästinen kuunari, joka ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1853. Krimin sodassa se joutui osittain vihollisen polttamaksi. Vuonna 1860 Johanna haaksirikkoutui Skånessa, Trelleborgin luona. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/johanna.htm
376 lästinen (720,0 rt) parkkilaiva Lycka Till rakennettiin vuonna 1847 Norjassa, sen pituus oli 155,7 jalkaa. Alus ostetiin uuteenkaupunkiin v 1879. Muutama vuosi tästä parkkilaiva koki haaksirikon Espanjan Vigossa vuonna 1883. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 264, 557 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/lyckatil.htm
Ruotsissa vuonna 1856 rakennettu 295 nrt:n priki, joka ostettiin v 1897 Uuteenkaupunkiin. Priki koki haaksirikon lokakuussa 1901 Öölannin rannikolla, Näsin luodon luona. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146 Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätö 1987, s. 64 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, […]
Vuonna 1818 Uudessakaupungissa rakennettu 58 lästinen kreijari. Laiva takiloitiin v 1846 uudestaan parkiksi, jolloin sen kantavuuttakin kasvatettiin 84 lästiin. Lokakuussa 1864 kapteeni Enrothin komennossa, jolloin alus viemässä tervalastia Hulliin, jouduttiin mastot kaatamaan ja vuotavana se pääsi turvasatamaan. Myös 118 tynnyriä tervaa jouduttiin heittämään yli laidan Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/mariakre.htm