Haverit.net120 lästinen vuonna 1817 rakennettu oululaispriki. Miehistö oli 11 henkinen. Medea purjehti tavallisesti Englantiin poiketen matkalla Marstrandiin, Malmöhön tai Göteborgiin. Syksyllä 1826 oli tarkoitus purjehtia Liverpooliin, mutta Orkneysaarten lähellä laiva tuhoutui. Ohi kulkenut höyrylaiva tapasi puoliksi uponneen prikin ankkureitteinsa varassa, ilman mastoja ja alus kellui enää vain lastinsa varassa. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. […]
Vuonna 1816 rakennettu oululaispriki, uppouma 62 lästiä. Fortuna ennätti pujehtia 21 vuotta sen matkojen suuntautuessa pääasiassa Tukholmaan, Landskronaan, Kööpenhaminaan, Libaan, Wismariin ja Lyypekkiin. Tukholmaan laivattiin pääasiassa ruokatavaraa. Viimeisellä matkallaan se oli palaamassa Livernosta ja ollen matkalla Hampuriin kun se haaksirikkoutui Scharnhörnin lähellä Elbanjoensuussa tammikuussa 1837. Miehistö pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino […]
Oululainen vuonna 1871 rakennettu 451 lästinen parkki tuhoutui 7.2.1890 Kapkaupungin luona (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 36, 136) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 136 Sanomia Turusta 18.2.1890 no 41 https://fi.wikipedia.org/wiki/Onni_(parkki)
Tasasaumainen puusta rakennettu, kuparilla ja raudalla kiinnitetty, pohja peitetty yellow-metallilla. Rakennettu Pateniemessä 1874. Vetoisuus 980 brt / 870,88 nrt (490 lästiä). Pituus 52,72 m. Ensimmäiset omistajat olivat Oulusta. Fregatti joutui hirmumyrskyyn keskellä Pohjois-Atlantia vuonna 1895 ollessaan matkalla painolastissa Rotterdamista Kanadaan. Myrskyssä parkki sai vuodon ja jouduttiin jättämään hylyksi 28.8.1895. 17 hengen miehistö pelastettiin ja vietiin […]
Oululainen vuonna 1869 rakennettu 356 lästinen parkki jätettiin miehistön hylkäämänä Atlantilla 20.8.1878. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 35, 134) Oulun Wiikko-Sanomia 31.8.1878 no 35 Suomalainen Wirallinen Lehti 7.9.1878 no 107 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 134
Oululainen vuonna 1845 rakennettu 104 lästinen parkki, pituus 94 jalkaa. 11-henkinen miehistö. 1848 Thor teki matkan Liverpooliin, josta se lähti paluumatkalle Ouluun. Syyskuussa saman vuonna Thor tuhoutui Hollannin Varbergin kaupungin edustalla. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 85) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 85
Oululainen vuonna 1828 rakennettu 224 lästinen fregatti, miehistö enintään 17 henkeä. Kapteeni Sahlbom purjehti 1828 Oulusta Ruotsiin jatkaakseen sieltä matkaa määräysten mukaan. Tällä matkalla alus tuhoutui Rörvigin luona Själlannissa marraskuun alkupuolella vuonna 1829. Miehistö pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 51 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. […]
Oululainen 1847 rakennettu 222 lästinen fregatti, pituus 118 jalkaa, 15-henkinen miehistö. Prosperitas esiintyy enimmäkseen Euroopan rahtimarkkinoilla käyden tosin kauempanakin, mm Kapkaupungissa ja Havannassa. Krimin sodan puhjetessa alus oli Odessassa, josta se purjehti Englantiin Sardinian lipun turvin. Dunkerquen ulkopuolella fregatti kuitenkin tuhoutui 9.3.1854. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 87) Skepp och skeppare […]
Oululainen vuonna 1836 rakennettu 157 lästinen fregatti. Laiva purjehti sekä Pohjan- että Välimerelle. Laiva tuhoutui miehineen 20.11.1850 PyhänYrjön kanaalissa matkalla Itä-Intiasta Englantiin. Alus oli tuolloin ollut pois kotoa 14 kuukautta. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 64 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 64
Oululainen 139 (134?) lästinen fregatti (rak. 1833). Miehistö 14 miestä. Felix purjehti Oulusta lähes 20 vuoden ajan käyden etupäässä Itä- ja Pohjanmeren rannikolla sijaitsevissa satamissa, mutta myös Välimerelle tehtiin matkoja. Krimin sodan syttyessä fregatti oli Mustallamerellä, jossa venäläiset polttivat laivan Sevastopolin luona 9.9.1854 estääksen sen joutumisen vihollisen haltuun. Vahingonkorvauksena venäläiset suorittivat 8.000 hopearuplaa. Oulun laivoja ja laivureita […]
Oulussa 1842 rakennettu 175 lästinen parkki, kuparipulteilla varustettu. Tuhoutui lokakuussa 1849 Fredrikshavnin luona Jyllannin edustalla. Miehistö pelastui. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 86) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 86
Oululainen vuonna 1821 rakennettu 123 lästinen alus tuhoutui samana vuonna. Kapteeni Tvermanin komennuksessa lähdettiin painolastissa Lontoosta Setubaliin. 24.12.1821 alus kuitenkin haaksirikkoutui Ranskan pohjoisrannikolla jääden hylyksi. Kaikki laivassa olleet pelastuivat. Viisi päivää hylky ajelehti kovassa myrskyssä kunnes miehistö lopulta pääsi maihin Englannin rannikolla Wight-nimiseen saareen. Yksi miehistön jäsen tosin oli koettelemuksista niin uupunut, että menehtyi. Oulun […]
Oulussa v 1783 rakennettu 60 lästinen brigantiini tuhoutui 1787 Ostenden ulkopuolella. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s 31) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 21
Oululainen 700 rt snouvi oli rakennettu 1767. Se tuhoutui jp kahta vuotta myöhemmin Öregrundin luona. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 30) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 11
320 lästiä. Oululainen vuonna 1811 fregatti Orient tuhoutui ensimmäisenä vuotenaan Öregrundin saaristossa. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 29) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 35
Laivassa oli tavallisesti 13 miestä. Kapteenina toimi 1815-16 Johan Widbom. Oululainen Favorite myytiin 1823 tai 1824 Pietarsaareen. Se tuhoutui 1827 Englannin rannikolla (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 269) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 38
321 lästiä. Ensimmäisenä kapteenina tiedetään vuonna 1813 toimineen Andes Jessberg. Didi haaksirikkoutui 1826 ja miehistö palasi kotiin Rotterdamista. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 268) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 36
Laivan omistajat olivat ainakin 1822-32 veljekset Johan ja Zacharis Franzén, edellinen Oulusta ja jälkimmäinen Raahesta. Laiva haaksirikkoutui Norjan rannikolla syksyllä 1832. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 267) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 36
Laiva haaksirikkoutui Göteborgin saaristossa 9.1.1808. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 265) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 31
103 lästiä. Kapteeni C.J. Uhlenius. Purjehti Oulusta Tukholmaan, mutta tuhoutui matkalla Öregrundin saaristossa. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 30, 264)
314 lästiä / rakennettu 1864 / mitat 137’ x 35’1 x 16’80/18’11” Hävisi 1867 viljalastissa matkalla Amerikasta Eurooppaan. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. )
324 lästiä / rakennettu 1865 / mitat 141’80 x 35’ x 16’80/18’10”. Palanut Karibian merellä 1869 (?). (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 94)
123 lästiä / rakennettu 1830 (?). Haaksirikkoutui Gotlannissa Hoburgin niemessä 1835. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 94)
16 lästiä / rakennettu 1825 / mitat 49’70 x 16’30 x 5’50. Haaksirikkoutunut 1825 matkalla Tukholmaan Gävleborgin läänissä Eggegrundilla. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 85 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. […]
289 lästiä / rakennettu 1857 / mitat 128’25 x 34’ x 17’/18’3”. Haaksirikkoutui 4.12.1863 Texelin saaren rantaan, korvaus 32 978 mk. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 83) Raahelainen parkkilaiva Tapio, kapteeni J.J.Rank, haaksirikkoutui myrskyssä lankku- ja tervalastissa matkalla Kristiinankaupungista Lontooseen 3-4.12.1863 saarelle […]
229 lästiä / rakennettu 1836 / mitat 116’ x 32’50 x 16’/18’. Haaksirikkoutui 9.10.1852 Terschellingin rannalle Hollannissa (vakuuttamaton). (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 81) Åbo Tidningar 05.11.1852 no 87
Kaljaasi Salahmi oli raahelaisen lesken omistuksessa kun se oli tulossa sekalastissa Lyypekistä ja joutui myrskyssä Ahvenanmerellä Svenska Högarin tienoilla vaikeuksiin.Salahmi seilasi Karin yli ja sai pohjaansa vuodon. Vaikeassa tilanteessa ei keretty reagoimaan riittävän nopeasti vaan laiva kaatui. Kapteesi oli yrittänyt mennä noutamaan kajuutasta laivan arvoesineitä kun hän hukkui sinne. Muu miehistö pelastui Svenska Högarnille. Sieltä […]
182 lästiä / rakennettu 1834 / mitat 108’ x 30’10 x 15’20/17’9. Haaksirikkoutunut 13.7.1847 Antwerpenissä (vakuuttamaton). (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 75)
358 lästiä, 623 ro / rakennettu 1870, puupeite. Hylätty vesilastissa Atlantin valtamerell 16.11.1893. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 74) Raahelainen priki Saana, kapt. J.F.Rosendahl, hylättiin uppomiskunnossa matkalla Etelä-Amerikasta Englantiin 16.11.1893 Atlantilla. (Åbo Tidning 20.12.1893 no 346)
271 lästiä / rakennettu 1840 / mitat 123’ x 33’ x 16’80/18’6”. Haaksirikkoutui ”Tanskan lahdessa” 1848 (vakuuttamaton). (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 69)
46 lästiä / rakennettu 1848 / mitat 72’ x 20’80 x 9’. Ohitti Doverin tammikuussa 1854 alussa suolalastissa matkalla Göteborgiin. Sen jälkeen ei saatu mitään tietoa yhtä vähän laivasta kuin sen miehistöstäkään. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 66)
2445 lästiä / rakennettu 1860 / mitat 121’ x 32’ x16’/18’3”. Hukkui Välimerellä 1869. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 63)
116 lästiä / rakennettu 1808 / mitat 70’50 x 25’ x 12’50/14’4”. Haaksirikkoutui Itä-Englannin rannikolla . (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 56)
157 lästiä / rakennettu 1846 / mitat 101’50 x 27’50 x 15’60/15’62. Haaksirikkoutunut 4.12.1847 Mustalla Merellä . (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 53) Raahesta kotoisin ollut priki Kuppis, kapt. Levon, haaksirikkoutui tammikuun alussa 1848 Bosphorin luona. Neljä miehistönjäsentä menehtyi. (08.01.1848 Ilmarinen no […]
373 lästiä / rakennettu 1874, yellow metal peita / mitat 156’4 x 36’4 x 19’5. Upposi yhteentörmäyksessä Deutsche Lyoydin höyrylaivan kanssa New Foundlandin matalikon korkeudella. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 51) Raahelainen purjelaiva Kalaja, kapt. A.Kaakinen, upposi kolaroituaan höyrylaivan kanssa maaliskuussa 1885 […]
330 lästiä / rakennettu 1873. kup.pultit, yellow metal-peite. Haaksirikkoutunut Pohjois-Amerikan rannikolla marras- / joulukuussa 1877. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 50)
252/242 lästiä / rakennettu 1857 / mitat 124’75 x 32’75 x 17’/18’3. Täyshaveri 21.12.1875 Worms Head, Englannin kanaali, korvaus 40 389 mk. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 47) Raahelainen parkkilaiva Jenny, kapt. A.Kåstelin, haaksirikkoutui matkalla Pensacolasta Bristoliin 22.12.1875 Portland Cliffillä, 5 mailia […]
309 lästiä / rakennettu 1862 / mitat 135’ x 34’ x 17’/18’11”. Haaksirikkoutunut kesäkuussa 1863 Arkengelissa . (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 42) Raahelainen priki Ilmari, kapt. Kassen, haaksirikkoutui matkalla Onegaan 20.6.1863 karikolle Sosnowetzin luona. Miehistö pelastui. (09.07.1863 Åbo Underrättelser no 80) […]
312 lästiä / rakennettu 1866 / mitat 136’80 x 35’ x17’30/18’11”. Haaksirikkoutunut 31.3.1870 Asli’ssa Mustalla merellä. Kuusi (?) miestä hukkunut. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 37)
192 lästiä / rakennettu 1837 / mitat 107’ x 30’60 x 15’20/16’6”. Haaksirikkoutui Norjassa 20.1.1840. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 35) Raahelainen alus Fredrik, kapt. Sovelius, suolalastissa matkalla Lissabonista Stavangeriin rantautui 20.1.1840 vastaisena yönä Lister vid Wherelle. Miehistö pelastettu, alus hylky. (19.02.1840 […]
45 lästinen kaljaasi, rakennettu 1857 (1817?). Mitat 64’70 x 20’70 x 9’25/9’6”. Haaksirikkoutunut Holmön luona 1820. Aluksen omisti Matts Junell. Hylkytavarahuutokauppa pidettiin 16.10.1820 Umeåssa. Tuolloin kaupattiin aluksen riki sekä terva- ja potaskalasti. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 28 Vrak och Sjöolyckor vid […]
425 lästiä, 752 rek.to / rakennettu 1875 / mitat 180’4 x x35’9 x 20’9. Haaksirikkoutui kotimatkalla Jyllannin rannikolla Ringköpingin kohdalla ja jäi hylyksi. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 22) Raahelainen parkkilaiva Bacchus, kapt. F.Björkqwist, haaksirikkoutui 19.4.1888 Tanskan länsirannikolla. Miehistö pelastui. (22.05.1888 Åbo […]
236 lästiä, 491 rek.to / rakennettu 1864 / mitat 129’ x 32,4’ x 15,5’/17,8” Ajautui 15.7.1880 Little Riverin (Maine) rannikolle, jätetty hylyksi. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 20) Pietarsaarelainen purjelaiva Arion, kapt. A.E.Nyman, ajoi karille puutavaralastissa matkalla S:t Johnista Hulliin 10.7.1880 Little […]
110 / 115 lästiä / rakennettu 1806 / mitat 87’ x 26’ x12,50’ Haaksirikkoutunut Kattegatissa syyskuussa 1816. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 18)
60 rek.tn / rakennettu 1826 Haaksirikkoutui 1.11.1830 Hangon majakan ja Pakrin (Dagerort) välillä. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 18)
107 lästiä /rakennettu 1828 Haaksirikkoutunut Suursaaren luona 19.9.1832. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 13)
22 lästiä / Rakennettu 1814 / Mitat 57’2 x 15’6 x 8’ Haaksirikkoutunut Öregrundin luona 1819. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 8)
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]