Haverit.netPorilainen laiva Pollux (kapt. Lindström, 326 lästiä) oli painolastissa matkalla Dublinista Alexandriaan kun se joutui myrskyssä kaatamaan mastonsa ja ajautui karille. Laivaa yritettiin saada hinattua satamaan. Myrskyssä alus vaurioitui lisää niin, että se päätettiin korjauskelvottomana hylätä. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXV Åbo underrättelser 28.11.1851 no 92
Porilainen laiva Triton (kapt. Lohm, 226 lästiä) oli matkalla Hampurista Belizeen kun se haaksirikkoutui 31.7.1850 Hondurasin rannikolla. Kapteeni ja miehistö selvisi onnettomuudesta turvaa. Alus ja lasti myytiin onnettomuuspaikalla huutokaupalla. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVI Åbo Underrättelser 8.10.1850 no 81 Ilmarinen 12.10.1850 no 81 Åbo Underrättelser 15.11.1850 no 92
Kolmimastoinen porilainen laiva Josephine (kapt. C.G. Nygren) oli lastannut 400 tynnyriä suolaa Torreviojesta kun se koki täydellisen haaksirikon 29.4.1850 kolmen mailin päässä Domesneszista (?). Kapteeni ja 16 matruusia selvisivät onnettomuudesta hengissä. Ilmarinen 26.4.1850 no 42
Kuunari Johanna Christi (kapt. J.F. Rehnberg) oli kuljettamassa rautalastia kun se upposi 15.7.1865 Itämerellä. Norrköping Tidning 22.8.1865
Vaasan kaupungista kotoisin ollut Wasa-niminen parkki kolaroi ja upposi Välimerellä Kreikan vesillä elokuussa 1865. Helsingfors Tidningar 18.9.1865 no 216
Narvin luona haaksirikkoutui Jungfru Charlotta-niminen laiva syksyllä 1735. Hylkyä ryöstettiin paikallisten toimesta ja juttua käsiteltiin käräjillä 19-31.3.1736. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Ahvenanmaalainen kuunari Elioth (kapt. Erik August Nordström) oli ottanut maissilasti Visbystä Helsinkiin vietäväksi myöhäissyksyllä 1880. Matkalla jouduttiin myrskyyn. Mastojen kaatamista ruvettiin panemaan toimeen kun samalla paikalle tuli höyrylaiva Moss, joka otti haveristit hinaukseen. Hinauskaapeli kuitenkin katkesi, mutta lopulta onnistuttiin pääsemään Visbyseen. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 61-62 Åbo Underrättelser […]
Merikarvialla 1864 rakennettu parkki Eugenia oli vetoisuudeltaan 175 lästiä. Myöhemmin sen kotisatamaksi tuli Lemland. Eugenia oli tehnyt matkoja Englantiin ja Ruotsiin. Vuonna 1872 Eugenia oli ottanut lastin Skellefteåsta Hulliin vietäväksi. Paluumatkallaan Eugenia (kapt. Sjölund) haaksirikkoutui totaalisesti 28-29.12.1872 Gotlannin rannikolla. Miehistö saatiin suurin vaivoin pelastettua, mutta alus jäi hylyksi. Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn 1988, […]
Kuunarilaiva Adéle (225 nrt) oli rakennettu Sidebyssä vuonna 1878. Alus ostettiin Maarianhaminaan vuonna 1895. Muutaman vuoden päästä vuonna 1898 Adéle tuhoutui Tanskan Bornholmissa. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2004-2005. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2005, s. 84
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Ocean (kapt. Lignell) oli ottanut joulukuussa 1861 hiililastin vietäväksi Rangoniin, Burmaan. Lastia purettaessa havaittiin ruumassa irti päässyt tulipalo. Ennenkuin palo saatiin hallintaan vaurioitui alus pahoin ja se jouduttiin hinaamaan rantaan. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1991-92. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1992, s. 98 Äbo Underrättelser 26.6.1862 no 73
Kapteeni Johan Holmin komennossa ollut alus oli matkalla vuonna 1746 Helsingistä Tukholmaan kun se haaksirikkoutui Ahvenanmaalla (?) Flisebergin luona. Ainoa löytynyt Fliseberg on Ruotsin länsirannikolla, Skagerrakin luona. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Moottoritorpedovene raju ajoi karille Koivistonsalmessa 16.5.1943. Vauriot olivat niin pahoja, että vanhaa jo huonokuntoista alusta ei kannattanut korjata. Finnish Navy losses in Winter War and in Continuation War, Jari Aromaa
Miinalaiva Paukku ajoi marraskuisessa myrskyssä rantaan Koivusaaressa Viipurin lähistöllä 14.11.1941. Ei miehistötappioita. Finnish navy losses in Winter War and Continuation War, Jari Aromaa
Suomalainen Laatokan Puu Oy:lle kuulunut tykkiveneeksi muunnettu hinaaja Vapaus tuhoutui karille ajon seurauksena Laatokalla 18.11.1939. Finnish Navy losses in Winter War and in Continuation War, Jari Aromaa
Suomen jo irtauduttua sodasta Neuvostoliittoa vastaan upottivat saksalaiset suomalaisten vartiomoottoriveneet VMV 10 ja 14 Suursaaren rantaan operaatio Tanne Ostin yhteydessä 15.9.1944. Wikipedia
Suomen jo irtauduttua sodasta Neuvostoliittoa vastaan upottivat saksalaiset suomalaisten vartiomoottoriveneet VMV 10 ja 14 Suursaaren rantaan operaatio Tanne Ostin yhteydessä 15.9.1944. Wikipedia
Neuvostoliittolainen Ilyushin IL-2 lentokone onnistui upottamaan suomalaisen Taistoluokan torpedoveneen 21.6.1944 Oritsaaren luona. Yksi aluksen miehistön jäsenistä kuoli kolmen haavoittuessa. Wikipedia Taisto-luokka Finnish Navy losses in Winter War and in Continuation War, Jari Aromaa
Neuvostoliiton ilmavoimat upottivat suomalaisen VMV 17 Tiurinsaaren luona 18.6.1944. Kuusi miehistön jäsentä menetti henkensä. Wikipedia
Saksalaiset ilmavoimat upottivat suomalaisen Shell 4-nimisen aluksen Oritsaaren luona nykyisen Venäjän alueella Viipurinlahden edustalla. Wikipedia
Suomalainen rahtilaiva ajoi miinaan ja upposi Trelleborgin ulkopuolella 25.9.1942. Wikipedia
Pukkio-luokan yhteysalus (162 tn, pituus 28 m) upposi 8.11.1941 ajettuaan miinaan. 32 miehistön jäsenestä selvisi ainoastaan konemestari ja yksi matruusi. Alus nostettiin seuraavana vuonna ja se palasi palvelukseen. Wikipedia
Suomalainen moottorialus Syväri upposi Talvisodan alussa pohjoisen Liinahamarissa 30.11.1939. Wikipedia
Neuvostolaivaston Gordi upotti tykistötulella suomalaisen rannikkovartioalus AV-45:n Lavansaaren luona, jolloin kaikki aluksen neljä miehistönjäsentä sai surmansa. Wikipedia
Saksan Luftwaffe upotti suomalaisen rannikkolaiva Ukon Pohjanmerellä 19.12.1939 80 nm Norjan Utsirasta etelään. Ruotsalainen Sir Ernest Cassel pelasti miehistön. Wikipedia
Pitkärannan Laivan alkujaan omistama ja miinanlaskijaksi muutettu hinaaja Voima tuhoutui Talvisodassa Laatokalla 19.12.1939. Wikipedia Jari Aromaa/Finnish Navy Losses
Merivartioalus Turja paloi ja tuhoutui Petsamossa Talvisodan loppuvaiheessa 13.3.1940. Wikipedia
Hinaaja Töysä upotettiin Talvisodan loppuvaiheessa Laatokalla Sortavalan edustalla 13.3.1940. Wikipedia
Hinaaja Pitkäranta upotettiin Talvisodan loppuvaiheessa Laatokalla Sortavalan edustalla 13.3.1840. Wikipedia
Ruoppaaja Laatokka upotettiin Talvisodan loppuvaiheessa 13.3.1940 Laatokalla Sortavalan edustalla. Wikipedia
Hinaaja Astra upotettiin Laatokolla Sortavalan edustalla Talvisodan loppuvaiheessa 13.3.1940. Wikipedia
Hinaaja Ahti upotettiin Laatokalla Sortavalassa Talvisodan loppuvaiheessa 13.3.1940. Wikipedia
Höyrylaiva Valamon Luostari (ex. Kjell) oli rakennettu Tukholmassa 186. Se toimi Laatokalla kuljettaen mm puuta, suolaa, jauhoja ja kalaa. Talvisodassa Neuvostoliiton Tupolev SB-2 koneet pommittivat myös Valamon luostaria, jonka rantaan s/s Valamon Luostari upposi 22.1.1940 n 10 metrin syvyyteen. Venäläiset sukeltajat löysivät aluksen vuonna 2017. Helsingin Sanomat: Venäläiset sukeltajat löysivät ainoan talvisodassa Laatokkaan uponneen suomalaisaluksen
297 lästinen kuunarilaiva Walpas oli rakennnettu 1901. Sen pääisännät olivat Raumalla Holmberg Fredrik & knit. Walpas haaksirikkoutui 26.4.1919 Englannissa. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
33,48 lästinen kaljaasi Pohjantähti (pituus 16,38 m) oli rakennettu 1876. Raumalla sen pääisäntä oli pyhärantalainen Alfred Lundgren. Pohjantähti upposi Tanskan Bornholmissa 10.10.1907. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella – New Print 2001, s. 543
79 lästinen raumalainen kuunari Wilhelmina (kapt. Anders Fröberg) haaksirikkoutui syksyllä 1865 Gotlannissa. Miehistö pelastui. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Raumalainen parkki Primus (kapt. Isak Korsman) kaatui toukokuussa 1863 Itämerellä. Miehistö pelastui. Primus oli rakennettu Bostonissa. Sen vetoisuus oli 1122,10 rt ja pituus 56,05 metriä. Primuksen rekisteritunnus Rauman laivarekisterissä oli VDFP. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella – New Print 2001, […]
Raumalainen 89 lästinen priki Ahti (kapt. Granberg) upposi 15.3.1862 yhteentörmäyksessä Negociator-nimisen aluksen kanssa Englannin rannikolla, n 70 nm Scillystä etelään. Perämies hukkui, muut pelastuivat. Åbo Underrättelser 8.4.1862 no 41 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Raumalainen 105 lästinen parkki Onni (kapt. Johan Ekman) oli palaamassa painolastissa Flensburgista kun se haaksirikkoutui 22.11.1862 Langelandin kaakkoispuolella Tanskan rannikolla. Alus makaa pohjassa vesilastissa mastot kaadettuina. Miehistö pelastui. Åbo Underrättelser 20.12.1862 no 147 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Raumalainen 32 lästinen kuunari Rauha (kapt. N.A. Bergström) oli viemässä terva- ja lankkulastia Lontooseen kun se ajoi maihin 13.8.1861 Bornholmissa. Åbo Underrättelser 31.8.1861 no 102 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
50 lästinen raumalainen laiva Akko (kapt. Fredrik Silfström) katosi miehistöineen Itämerellä vuonna 1861. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Raumalainen 59 lästinen Mariana (kapt. Gustaf Enlund) haaksirikkoutui jo ensimmäisellä menomatkallaan Sønderborg luona Tanskan rannikolla vuonna 1857. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
66 lästinen raumalainen alus Columbus (kapt. Eric Johan Wuoriander) kärsi kolmannella menomatkallaan ollessaan puutavaralastissa täydellisen haaksirikon Gotlannin rannikolla Fårön luona 22.9.1857. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Åbo Underrättelser 13.10.1857 no 80 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Pieni raumalainen 45 lästinen Wälgång (kapt. Carl Gustaf Ekroth) kärsi kolmannella matkallaan vuonna 1856 täydellisen haaksirikon Gotlannin luona. Miehistö pelastui. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, 2. 192
Benita valmistui 1951. Aluksen vetoisuus oli 435 dwt ja pituus 47,46m. Sementtilastissa ollut lastialus Benita kaatui ja upposi Öölannin rannikolla Grönhögenin sataman edustalla 10.6.1966. Keula jäi näkyviin ja alus päästiin myöhemmin nostamaan ja ottamaan uudelle käyttöön. Alus upposi toisen kerran lopullisesti kyproslaisessa omistuksessa vuonna 1973. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. […]
Uudehko vuonna 1951 Deestissä Hollannissa valmistunut suomalainen rahtilaiva Kotka (1.240 dwt) joutui merihätään Gotlannin eteläpuolella syksyllä 1953. Alus oli matkalla Stralsundiin kun se sai malmilastin siirtymisen johdosta kallistuman. Tilanne paheni niin paljon, että kapteeni määräsi 15 henkisen miehistön siirtymään pelastuveneisiin. Lopulta laiva upposi 50 metrin syvyyteen. Myöhemmin laiva nostettiin ja se palasi Suomen lipun alle […]
Kuolemanjärvellä vuonna 1914 rakennettu kaljaasi Eino, 59,59 rt ja pituus 23,40m. Signaalitunnus Rauman maalaiskunnassa SGLK. Ostettu Voiluodolle vuonna 1921. Syyskuussa 1932 Söderarmin luotsiasemalta havaittiin takilansa menettänyt kaljaasi, jolta luotsikutteri pelasti yhden naisen ja kaksi miestä. Kaljaasi oli matkalla Tukholmasta Ahvenanmaalle. Kaljaasi hinattiin satamaan. Alus jouduttiin jättämään hylyksi. Liitto 16.9.1932 no 213 Tenho Hella – Länsisuomalaista […]
Neptun oli raumalainen 362,86 rt:n parkki, jonka pituus oli 44,10m. Signaalitunnus OWJN. Neptun oli rakennettu 1872 Turussa. Vuonna 1908 Neptun (kapt. Lindemark) matkallaan Sundsvallista Kreikan Pireukseen törmäsi toisen aluksen kanssa tuhoisin seurauksin. Alus päätyi Lissaboniin, jossa aluksen hylky huutokaupattiin. Åland 15.1.1908 no 5 Åbo Underrättelser 4.6.1908 no 151A Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet […]
Rauman laivarekisteriissa ollut parkki, signaalitunnus VDKB, 936,22 rt, pituus 54,75 m. Lokakuussa Hermes (kapt. W. Korhonen) joutui merihätään Pohjanmerellä ja eräs höyrylaiva hinasi sen Lontooseen. Rauman Lehti 5.10.1911 no 113 Hangö 12.10.1911 no 119 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 548
Kauppias Granlundin kuunari Rauha (kapt. Mela) on tehnyt täydellisen haaksirikon Ruotsin rannikolla huhtikuussa 1903. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Kotkan Uutiset 26.4.1903 no 34 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 550
Kauppias John Nurmisen kuunari Arthus (kapt. Steenroos) joutui matalikolle Øresundin luona keväällä 1903 ja jäi hylyksi. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Kotkan Uutiset 26.4.1903 no 34