Haverit.netPorissa vuonna 1786 rakennettu 263 lästinen fregatti, joka hankittiin turkulais omistukseen. Rantautui Ruotsin länsirannikolle vuonna 1810. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 246-247
Kapteeni Johan Holmin komennossa ollut alus oli matkalla vuonna 1746 Helsingistä Tukholmaan kun se haaksirikkoutui Ahvenanmaalla (?) Flisebergin luona. Ainoa löytynyt Fliseberg on Ruotsin länsirannikolla, Skagerrakin luona. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Suomalainen rahtilaiva ajoi miinaan ja upposi Trelleborgin ulkopuolella 25.9.1942. Wikipedia
Kauppias Granlundin kuunari Rauha (kapt. Mela) on tehnyt täydellisen haaksirikon Ruotsin rannikolla huhtikuussa 1903. Uudenkaupungin Sanomat 23.4.1903 no 45 Kotkan Uutiset 26.4.1903 no 34 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 550
Raumalainen priki Carl oli rakennettu 1874 ja oli vetoisuudeltaan 221,00 rt. Carl (kapt. Fredriksson) oli elokuussa 1888 palaamassa painolastissa Terneusenista Hollannista ja matkalla Kotkaan kun priki haaksirikkoutui Ruotsin länsirannikolla Halmstadissa. Sanomia Turusta 21.8.1888 no 194 Aura 21.8.1888 no 194 Satakunta 22.8.1888 no 66 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 540
Oululasifregatti, jonka kantavuus oli 212 lästiä, rakennettu 1826. Laivassa oli tavallisesti 15 miestä. Isis kävi usein Göteborgissa jatkaen sieltä Englantiin ja edelleen Välimerelle. Kapteeni Högvallin komennossa Isis tuhoutuu vuonna 1834 Pohjanmerellä Ruotsin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 33, 48 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 48
Torniosta kotoisin ollut Jättholmarna -niminen laiva (kapt. Torfast Abrahamsson) haaksirikkoutui 14.9.1696 Hälsinglandissa Ruotsin rannikolla. Haaksirikossa hukkui 22 ihmistä; vain seitsemän tiedetään pelastuneen. Laiva oli matkalla Torniosta Tukholmaan. Aluksen lasti levisi isolle alueelle rannikkoa ja mahdollisesti yksi hylkytavaroita ryöstänyt tuomittiin kuolemaaan. Perämeri. 500 vuotta meritietä pohjoiseen. Suomen Majakkaseura rt, Livonia Print 2022, s. 356
Parkki Severene oli rakennettu 1864 Finströmissä Ahvenanmaalla. Sen vetoisuus oli 414 lästiä. Alus oli lastannut kiviä ja palkkeja kun se sai pahan vuodon ja hanattiin Umeån, jossa se romutettiin. Åland 24.10.1896 no 85 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 75 Den ålandska segelsjöfarts historia II, […]
Haminasta kotoisin ollut priki Ida (kapt. A. Boye) tuhoutui Sandskärissä, Nordmailing 7.11.1872 ollessaan matkalla Flensburgista Umeån pelkässä painolastissa. Kruununluotisn ollessa aluksella ajoi laiva karille. Miehistö pystyi pelastamaan vain itsensä haaksirikosta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54
95 lästinen kuunari oli rakennettu 1857 ja sen kotisatama oli Lemland. Kuunarin ollessa matkalla Skellefteåsta Odenseen upposi se Notholmenissa, Nordmaling. Aluksen hylky saatiin kuitenkin hinattua satamaan, eikä sen myöhemmistä vaiheista ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Kokkolasta kotoisin ollut sluuppi Fart (kapt. E.G. Oriander) oli suolalastissa matkalla Porista kotisatamaansa. Aluksella oli kolmen hengen miehistön lisäksi neljä matkustajaa. Alus ajoi maihin ja kaatui 25.10.1859 Ruotsin rannikolla. Myöhäisestä vuodenajasta johtuen viisi haveristia menehtyi kylmään mereen. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 46
Kauppias A.B. Edinin omistama kuunari Avasaxa (21½ lästiä) oli matkalla Piteån kun se tuhoutui 24.10.1854 Nysätran luona Ruotsin rannikolla. Lastina Avasaxalla oli suolaa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 43
Vaasasta kotoisin ollut karavelli Bytingen oli tulossa Lyypekistä kohti kotisatamaansa vuonna 1853 kun miehistö joutui jättämään aluksensa Vaasan saaristossa. Alus ajelehti yksinään avomerelle. Seuraavaksi aluksen rantauduttua riisuttiin siitä mm riki. Aluksen lopullinen kohtalo ei ole tiedossa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 42
Suomalainen kuunari Mona haaksirikkoutui syksyllä 1850 Bjuröklubbin luotsipaikan luona. Miehistö, johon arvellaan kuuluneen 4-5 miestä, todennäköisesti sai itsensä turvaan. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 38
Uusikaarlepyystä kotoisin ollut laiva Superb (162 lästiä) oli viemässä puutavaralastia kotisatamastaan Välimerelle kun se ajoi karille 19.11.1845 lähellä Holmögaddia Ruotsin rannikolla. Aluksen omisti kauppias G.Wilhelm Aspergren. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 35
Kokkolalainen parkki Oden (kapt. Axelqvist) oli matkalla Trapanista kotisatamaansa kun se haaksirikkoutui 28.5.1842 Gaddenin luona. Matkalla jouduttiin sumuun, jossa ajettin karille ja alus kaatui. Osa lastista saatiin kannettua turvaan Holmögaddiin ajelehtineesta hylystä. Oden oli rakennettu vasta edellisenä vuonna ja sen vetoisuus oli 155 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens […]
Ahvenanmaalainen kaljaasi Seraphin (kapt. Sandqvist, 56 ”svåra läster”) oli hakemassa Ruotsin rannikolla myrskyssä turvasatamaan lokakuisessa myrskyssä vuonna 1842. Aluksen kohtaloksi koitui kuitenkin haaksirikko tätä ennen. Lastina oli tervaa ja lankkuja, joita se oli kuljettamassa Skellefteåsta Tukholmaan. Miehistö saatiin turvaan. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. […]
Kokkolalainen kaljaasi Hoppet (kapt. Michael Malmström) koki haaksirikon 31.10.1836 Stora Fjäderäggissä sen ollessa matkalla Kokkolasta Marseilleen. Lastina se kuljetti tervaa ja lankkuja. Onnettomuushetkellä näkyväisyys oli olematon myrskyn ja lumisateen johdosta. Karilleajo aiheutti vakavat vauriot rungolle, mutta lastin avulla se jäi kellumaan. Kelluva hylyn riki laskettiin alas ja se saatiin hinattua Rataniin. Vrak och Sjöolyckor vid […]
Holmögaddin luona Ruotsin rannikolla haaksirikkoutui suuri Raahesta kotoisin ollut alus. Laivanomistaja Åke Blackman alus tuhoutui, samalla menetettiin lastina ollut voi- ja kappaletavarat. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Kapteeni Michael Bertelssonin ohjatama alus (skuta) haaksirikkoutui Bjuröddenille Ruotsin rannikolla 1.10.1675. Aluksen kotisatama oli Raahe. Osa lastista saatiin pelastettua. Meriselitys käsiteltiin seuraavan vuoden maaliskuussa. Siinä todettiin miehistö suomenkieliseksi eikä saatu täyttä varmuutta tarvitsiko miehistö hylyn pelastamisessa apua. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Syyskuun 11-12 päivinä 1861 vallitsi poikkeuksellisen kova myrsky. Ruotsin rannikolla Herrevikissä Östergarnin lähistöllä rantautui suomalainen priki Senra (kapt. C.J. Gustafsson). Priki oli tulossa kotisatamastaan Viipurista ja oli matkalla Espanjan Sevillaan viemässä puutavaralastia. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Wiborg 3.12.1861 no 95
Suomalainen kuunari Hoppet (kapt. C.J. Fagerlund oli matkalla Ruotsin Dalaröhön hakemaan malmilastia. Sen päästyä päästyä 12.5.1869 Hufvudskärin [Huvudskär] kohdalle jatkoi avomerelle luotsien opastamana ja kun Jernholmssund oli sivuutettu, törmäsi se Utön [Ruotsissa] itäpuolella karttoihin merkitsemättömään kiveen. Kuunari pääsi kuitenkin pian itse irti ja jatkamaan matkaa. Åbo Underrättelser 25.5.1869 no 79 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, […]
Sluuppi Maria (kapt. Marenström) oli matkalla Maarianhaminasta Gevleen selvisi merivahinkoja kärsittyään Svartklubbenille Singössä Ruotsissa. Miehistö pelastui ja samoin silakkalasti ja laiva arveltiin voitavan pelastaa. Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138
Turkulainen kaljaasi Simon (kapt. Forström) oli lautalastissa matkalla Luulajasta Lyypekkiin kun se 27-28 päivien välissä elokuussa 1871 kun se vaurioitui Finngrunnanin kohdalla Pohjanlahdella niin pahoin, että miehistön oli jätettävä alus. Paikalle tullut Charlotta-kuunari pelasti miehistön. Sanomia Turusta 11.8.1871 no 32 Keski-Suomi 26.8.1871 no 34
Höyrylaiva Saladin törmäsi 4.10.1872 yöllä yhteen Carolina-nimisen kuunarin kanssa lähellä Falsterbon majakkalaivaa. Carolina oli kotoisin Viipurista ja oli tuolloin matkalla Grimsbyn. Kun kuunari upposi oli sen kolmihenkisen miehistön kiirehdittävä höyrylaivaan. Helsingfors Dagbladet 13.10.1872 no 280 Morgonbladet 14.10.1872 no 239 Sanomia Turusta 18.10.1872 no 42 Wiborgs Tidning 30.10.1872 no
6.10.1880 haaksirikkoutui suomalainen kuunari Rapid (kapt. Mattson) Simnishamnin ja Skillingen välillä. Alus oli matkalla Skellefteåsta Horsensiin. Aluksesta tuli hylky. Åbo Underrättelser 12.10.1880 no 278 Helsingfors Dagblad 21.10.1880 no 286
Helsingistä kotoisin ollut parkki tuhoutui Ruotsin länsirannikolla joulukuussa 1879. Parkki oli tuomassa hiiltä Hartlepoolista Malmöseen. Sanomia Turusta 8.1.1880 no 2 Morgonbladet 8.1.1880 no 5 Åbo Posten 10.1.1880 no 7 Åbo Underrättelser 12.1.1880 no 10 Sanomia Turusta 13.1.1880 no 4
Vain kahdella mastolla varustettu Aura (210,73 nrt, pituus 32,61 m) valmistui kemiöläisellä varvilla 1871. Aluksi Aura oli raumalaisessa omistuksessa, mutta myytiin helmikuussa 1904 pyhämaalaisille.. Kuunari koki loppunsa lokakuussa 1909 ajettuaan sakeassa sumussa ja navakassa tuulessa kerille Ruotsin rannikolla. Miehistö pääsi omin neuvoin turvaan pienellä pelastusveneellä läheiselle luodolle, josta läheisen luotsiaseman luotsit pelastivat miehistön. Auran signaalitunnus […]
Hl. Clio (860 grt) valmistui Glasgowssa 1884. Aluksen pituus oli 62,5 m. Varustamo sai tiedon, että alus oli katkennut kahtia 22.11.1909 sen ollessa puutavaralastissa matkalla Raahesta Almeriaan. Turun Lehti 31.11.1909 no 139 Satakunta 2.12.1909 no 138 Satakunta 21.12.1909 no 146 Satakunta 13.1.1910 no 4 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?238214 Turkusteamers.com: http://www.turkusteamers.com/ Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/2829c52b-f11d-48da-beea-2ea29ceb9fe0
Kuunari Aura oli rakennettu 1871 Kemiössä. Sen vetoisuus oli 210,73 rt ja pituus 32,61 m. Pyhämaan laivarekisterissä sen signaalitunnus oli RCQS. Vuonna 1909 Aura oli palaamassa Tanskasta pelkässä painolastissa kun se ajoi sumussa ja kovassa aallkossa matalikolle Huvudskärin luona Ruotsin itärannikolla 4.10.1909.Miehistö pääsi maihin, mutta alus jouduttiin jättämään hylyksi. Turun Lehti 9.10.1909 no 117 Uusi […]
Kuunaritakiloitu Siviä (251,82 rt) rakennettu Kustavissa vuonna 1873. Tämän jälkeen alus oli pääasiassa kustavilaisomistuksessa. Aluksen pituus oli 34,5 m. Vuonna 1910 marraskuun 11. pv Siviän ollessa matkalla Reposaaresta Rensburgiin koki se haaksirikon aavalla meren selällä Harnäsbuktenissa Ruotsin puolella. Kapteeni ja miehistö onnistui pelastautumaan Harnäsin kaupunkiin. Vasabladet 12.11.1910 no 136 Satakunta 15.11.1910 no 130 Uusi Aura […]
Alus valmistui 1888 Howdon-on-Tynessä. Aluksen vetoisuus oli 1.300 dwt ja pituus 67,44 m. Alus siirtyi suomalaisomistukseen 1932, jolloin sen kotisatamaksi tuli Helsinki. Notracon ollessa selluloosalastissa matkalla 6.1.1940 Helsingistä Göteborgiin se haaksirikkoutui Torhamin ulkopuolella Ruotsin rannikolla. 14 miestä ja kaksi naista miehistöstä pääsivät maihin. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/174 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?181472
Rahtilaiva Lokki (206 grt) oli rakennettu 1898. Aluksessa oli dieselmoottori ja sen pituus oli 34,9 m. Lokakuun 22. 1953 Lokki oli lähtenyt Turusta viemään sementtilastia Pohjois-Suomeen kun se koki sumuisessa säässä haaksirikon Blagrundetissa, Nordmalingin ja Umeån välissä. Wrecksite.eu Laiva-lehti 2/2017 s. 42
Puurunkoinen ja kolmella mastolla varuistettu kuunari Lännetär (505 grt) oli rakennettu Raahessa vuonna 1921. Alus oli 47,2 m pitkä ja se oli varustettu myös apukoneella. 20.9.1924 Lännetär oli matkalla Esbjergistä Turkuun kun se haaksirikkoutui Mollösundissa Ruotsin länsirannikolla. Merilokki, Lännetär ja Tiira. Viimeiset Raahessa rakennetut purjelaivat. Raahen museon julkaisuja 2. Åbo Underrättelser 25.9.1924 no 262 Wiborg […]
Puusta rakennettu 173 grt:n rahdinkuljetuslaiva Kyrö oli 29.12.1919 matkalla Lyypekistä Helsinkiin rauta- ja tervalastissa kun se haaksirikkoutui Landsortin ulkopuolella, Tukholmasta hieman etelään. Västra Finland 8.1.1920 no 3 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?212282 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/1a14eeed-1836-4e75-bb6d-9c2c2a6f90f1
Rakennettu Saksassa 1922, vetoisuus 2.950 dwt ja pituus 85,6 m. Suomen valtio osti aluksen Suomeen vuonna 1945. Ehti palvella useamman lipun alla, viimeisimpinä vuosina kivenkuljetusrahtarina. 26.7.1967 Korossaren I kaatui ja upposi Tullbodenissa Ruotsin länsirannikolla. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?9473 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/724 Vragguiden.dk: https://www.vragguiden.dk/wreck.asp?wreckid=4530
Kuunari Jenolin (209 grt) oli rakennettu 1918 ja sen pituus oli 35,7 m. Alus oli varustetu lisäksi diesel-apukoneella. 31.10.1935 koki haaksirikon Malören-saaren luona Ruotsin aluevesillä Perämeren pohjukassa. Tammerfors Aftonbladet 4.11.1935 no 216 Häme 4.11.1935 no 126 Tammerfors Aftonbladet 5.11.1935 no 217 Svenska Pressen 5.11.1935 no 257 Uusi Aura 6.11.1935 no 300 Wrecksite.eu Riksantikvariämbetet Fornsök (1) […]
Höyrylaiva Capella (1.103 grt) oli rakennettu Saksan Lübeckissä 1888 ja sen pituus oli 60 m. Joulukuun 17. pv 1939 Capellan ollessa matkalla Kööpenhaminasta Turkuun ajoi alus matalaan Arköbådanilla Nyköpingin edustalla ja lopulta upposi. Syd-Österbotten 19.12.1939 no 144 Huvudstadsbladet 19.12.1939 no 342 Vaasa 19.12.1939 no 342 Turun Sanomat 19.12.1939 no 343 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?240592 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/564 Turkusteamers.com: […]
Höyrylaiva Brahe (1.325 grt) oli rakennettu 1879 ja sen pituus oli 76,3 m. Suomen valtio osti aluksen 1942. Tammikuun 2.pv 1943 Brahe ajoi karille lähellä Utklippania ollessaan tuomassa hiiltä Saksasta Helsinkiin. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?139104
Bore IX (1.297 grt) oli rakennettu 1969 turkulaisen Laivateollisuus Oy:n telakalla ja sen pituus oli 71,6 m. Bore IX:n ollessa selluloosalastissa matkalla Kemistä Lontooseen se sai vakavan kallistuman ankarassa merenkäynnissä, jonka johdosta se lopulta kaatui ja upposi 14 nm suuntaan NE Almagrundin majakasta 19.1.1969. Kuusi miehistön jäsentä hukkui turmassa. Wrecksite.eu Riksantikvariämbetet Fornsök Äänimeri (Bore IX […]
3.11.1919 hankolainen kaksimastoinen brikantiini Amor (149 nrt) matkalla Hampurista Randersiin Ruotsissa haaksirikkoutui Falsterborfissa. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?212785 Västra Nyland 8.11.1919 no 126 Västra Finland 8.11.1919 no 128 Kauppalehti 6.11.1919 no 255 Huvudstadsbladet 6.11.1919 no 304 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/db3d1b89-e78d-4b12-bc6a-c156878f5641
Moottorikuunari Alku (199 grt) oli rakennettu 1924 ja sen pituus oli 29,3 m. Alkulla syttyi tulipalo 14.10.1948, josta seurasi räjähdys aluksella. Palava hylky ajelehti Biskopsuddeniin Ruotsin rannikolla. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?284963
53 lästinen kaljaasi Dygden oli rakennettu 1857 ja se sai sittemmin kotisatamakseen Vårdön Ahvenanmaalla. Kaljaasi tuhoutui Ruotsin rannikolla 1867. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 774
Parkki (241 nrt) oli rakennettu Stralsundissa 1859. Sittemmin se ostettiin Ahvenanmaalle 1899, jolloin sen kotisatama oli Föglössä. Parkki tuhoutui lumimyrskyssä 4. joulukuuta 1906 Oskarhamnissa Ruotsissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 281, 772
Moottorilaiva Aallotar oli rakennettu Ruotsissa 1916 ja oli vetoisuudeltaan 186 grt, pituus 31,7 m. Suomessa se oli liputettu Uuteenkaupunkiin, omistajana Iisakki Nystad. Ollessaan 30.8.1939 kalkkilastissa matkalla Stevnsistä Kotkaan törmäsi Aallotar toiseen alukseen Trelleborgin lähistöllä niin pahoin seurauksin, että upposi. Turmassa kolme ihmistä menetti henkensä. Östra Nyland 31.8.1939 no 96 Kaskö Tidning 2.9.1939 no 68 Österbottniska […]
Tukholma, elok. 1 p. Erääsen ruotsalaiseen sanomalehteen kirjoitetaan Grislehamnn’ista, suomal. kuunari Myron Porista, laiwuri Bergman, tullen laulalastilla Porista ja matkalle, Lubeckiin, on tullut tänne Grihlehamn’iin heinäk. 28 p. haaksirikon kärsittyään. Laiwawäki on pelastunut. Lastia korjataan. Laiwasta tulee luultawasti hylky. (Sanomia Turusta 7.8.1883 no 120)
Ruotsin rannikolla haaksirikkoutuneita Suomalaisia. Eräs kirjeenvaihtaja kirjoittaa Roslagsbrosta Ruotsissa tois-tiistaiscen P:lehteen että eräs suomalainen alus (galeaasi) Kewiä, Wiiplirista (Koiwiston pitäjästä) on Ruotsin rannikolla joutunut haaksirikkoon toisena Helluntaipäiwänä. Merellä oli paluumatkalla olewaa alusta kohdannut kowa myrsky ja kun lastin ei ollut, ei alusta woitu ohjata, waan ajautui se laiwamiesten ponnistuksista huolimatta yhä lähemmäksi rantaa. Wihdoin kun […]
Haaksirikko. Ahwenanmaalta kotoisin oleva purjelaiwa Bertha, lastattuna perunoilla, on wiime toukokuun 17 p. saatuaan jäistä läwen wajoawassa tilassa pantu karille Lurgö nimisen majakan lähellä Ruotsin saaristossa. (Uusi Aura 21.6.1898 no 71)
Suuri haaksirikko. Norjalainen höyrylaiva karille ja uponnut. Höyryl, ”Mäntyluoto”, joka maanantaiaamulla saapui Waasaan, toi tiedon siitä että suuri tuntematon, nähtäwästi rautamalmilla lastattu höyrylaiva ollessaan matkalla etelään päin sunnuntaina 110 puoli 6 aamulla oli ajanut karille Snipanista luoteeseen. Höyrylaiwan pohja meni nähtäwästi rikki siitä päättäen, että se kulki taaksepäin ja ehdittyään kääntyä ympäri tuulen mukaan waipui […]
Kaksi henkeä hukkui moottori- ja purjevene N:o 75:n kaatuessa ja upotessa Ronnebyn edustalla. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Merionnettomuudet Ruotsin rannikolla vuonna 1910 [Haveripaikkaa hakiessa: Ronneby on kaupunki Ruotsin etelärannikolla, Karlskronan kunnassa. Paikka 56.206 15.275. Risto Sajaniemi]