Haverit.netKun kuunari Emma ajoi 3.11.1911 karille Högbondenin ja Långskärin välillä hukkui yksi ihminen. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 [Haveripaikkaa hakiessa: Högbonden-saari on Härnösandista noin 30 km koilliseen Höga Kustenilla. Paikka 62.865 18.475. Långskär ei lähistöltä löydy. Risto Sajaniemi]
Holmstadista kotoisin ollut priki Marian haaksirikossa 2.11.1910 Högbondenin majakkalaivan lähellä hukkui yksi ihminen. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 [Haveripaikkaa hakiessa: Högbonden-saari on Härnösandista noin 30 km koilliseen Höga Kustenilla. Paikka 62.865 18.475. Majakkalaiva ollut lähistöllä? Risto Sajaniemi]
Bardowies-niminen purjelaiva ajoi karille 14.10.1911 Orskävin majatalon kohdalla Turmassa kahdeksan ihmistä sai surmansa. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Merionnettomuudet Ruotsin rannikolla vuonna 1910 [Haveripaikkaa hakiessa: Örskärin majakka, jota tarkoitettaneen, on Selkämeren eteläosassa Gräsön saaren pohjoispäässä. Paikka 60.527 18.369. Risto Sajaniemi]
Tukholmalainen proomu kärsi haaksirikon Finngrundetin lähellä 11.10.1910. Turmassa hukkui kaksi henkilöä. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Merionnettomuudet Ruotsin rannikolla vuonna 1910 [Haveripaikkaa hakiessa: Finngrundet on majakka Selkämerellä Ruotsin puolella. Paikka 60.984 18.606. Risto Sajaniemi]
Suomalainen kaljaasi Delfin joutui haveriin 20.7.1910 Höggrundetin ja Wässarön välillä keskellä kulkuväylää. Yksi henkilö hukkui. Onnettomuuspaikaksi ilmoitetaan 60 14 5 / 18 41 15. Hylyn pitäisi olla mastot pystyssä n 30 metrin syvyydessä. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Riksantikvariämbetet Fornsök Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, […]
Tanskalainen kuunari kärsi tuntuvia vaurioita avoimella merellä 2.10.1910 Norström-nimisen karin läheisyydessä, jolloin kaksi ihmistä menetti henkensä. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 [Haveripaikkaa hakiessa: Norström ei heti osunut silmään mistään. Risto Sajaniemi]
Vuonna 1868 Kemiössä rakennettu 153 nrt:n kuunari, jonka pituus oli 88 jalkaa. Alus ostettiin Raumalle ja se haaksirikkoutuu Ruotsin rannikolla 1894. Åbo Underrättelser 29.5.1894 no 126 Äbo Tidning 29.5.1894 no 142 Åbo Underrättelser 7.8.1894 no 211 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/nanny.htm Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä, Tenho Hella, Newprint Oy 2001, s. 543
Vuonna 1868 Sunderlandissa rakennettu 328 nrt:n kuunarilaiva, pituus 35 metriä. Alus ostettiin Raumalle vuonna 1903. Vuonna 1904 Ingeborg kävi karilla Ahvenanmerellä Storbrottenin lähellä. Paikalle hankitulla hinaajalla kuunarilaiva saatiin kuitenkin irrotettua. Lopullisesti Ingeborg haaksirikkoutui muutamaa vuotta myöhemmin 1908 lähellä Svenska Högarnaa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 548 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/ingeborg.htm
Suomalainen kuunari Anton, kapt. Nordlund, haaksirikkoutui matkalla Hullista Ystadiin kivihiililastissa 7.11.1882 Höganäsin luona. (16.11.1882 Suomalainen Wirallinen Lehti no 267) (Kuunari Anton ajanut karille lähellä Höganäsia matkalla Hullista Ystadiin – 1882 us n:o 268) (15.11.1882 Helsingfors Dagblad no 311)
Tanskassa vuonna 1866 vesille laskettu ja sen jälkeen Suomeen toimitettu fregatti, rakennettu puusta, kuparilla ja raudalla kiinnitettyrakennettu, pohja peitetty yellow-metallilla. Vetoisuus 780,20 brt, pituus 51,32 m. Alus muutettiin parkiksi vuonna 1882. Alus purjehti maailman meriä 32 vuotta. Viimeisellä matkallaan se oli tulossa painolastissa Ranskasta Turkuun kun se ajoi karille Bullerön luona Sandhamnista etelään Tukholman saaristossa. […]
Alus oli rakennettu Skotlannissa v 1867 ja sen vetoisuus oli 1534 brt ja 1461 nrt, pituus 74m. Laiva ostettiin sittemmin Uuteenkaupunkiin. Viimeiselle matkalleen fregatti lähti Sundsvallista puutavaralastissa Etelä-Afrikkaan Delagos Bayhin. Lokakuussa 5.päivänä vuonna 1905 alus ajoi karille Bornholmin rannikolla Vang’in tienoilla lähellä Haslea. Miehistö saatiin turvaan laivaan ammuttua pelastusköyttä myöden. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. […]
Magnus Stenbock, ex. Haakon Adalsten, kapt. Schreil, haaksirikkoutui puutavaralastissa 9.10.1891 myrskyssä ajettuaan karille Märketshällarnalla. Yhdeksänhenkinen miehistö pelastautui Understenin majakalle. Hylky ajelehti Svenska Grundetille, Gräsön edustalle. Åland 31.10.1891 no 61 (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; Marcus Lindholm) Dyk & Hav (Fyris 1891-10-26) [hylky Ruotsin puolella, Gräsössä]
Oulun Pikisaaressa 1848 rakennettu kuunari, vetomäärältään 84 lästiä. Venus teki tavallisesti kesämatkoja Lyypekkiin, mutta teki joitakin kaukomatkojakin. Venus (kapt. Stenman) tuhoutui viidentenä purjehduskautenaan Sandhammarenin luona Skoonen rannikolla vuonna 1852. Aluksen lastina oli tervaa ja puuta. Lastin saatiin pelastettua, mutta alus jäi hylyksi. Åbo Underrättelser 8.10.1852 no 79 Finlands Allmänna Tidning 11.10.1852 no 236 Oulun laivoja […]
Rakennettu 1835, kantavuus 160 lästiä. 15-henkinen miehistö. Kapteeni Olsonin päällikkönä ollessa laiva tuhoutui tammikuussa Helgolandin luona. Miehistö pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 64 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 64
Oululainen vuonna 1828 rakennettu 224 lästinen fregatti, miehistö enintään 17 henkeä. Kapteeni Sahlbom purjehti 1828 Oulusta Ruotsiin jatkaakseen sieltä matkaa määräysten mukaan. Tällä matkalla alus tuhoutui Rörvigin luona Själlannissa marraskuun alkupuolella vuonna 1829. Miehistö pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 51 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. […]
Oululainen 700 rt snouvi oli rakennettu 1767. Se tuhoutui jp kahta vuotta myöhemmin Öregrundin luona. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 30) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 11
320 lästiä. Oululainen vuonna 1811 fregatti Orient tuhoutui ensimmäisenä vuotenaan Öregrundin saaristossa. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 29) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 35
Laiva haaksirikkoutui Göteborgin saaristossa 9.1.1808. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 265) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 31
103 lästiä. Kapteeni C.J. Uhlenius. Purjehti Oulusta Tukholmaan, mutta tuhoutui matkalla Öregrundin saaristossa. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 30, 264)
Kaljaasi Salahmi oli raahelaisen lesken omistuksessa kun se oli tulossa sekalastissa Lyypekistä ja joutui myrskyssä Ahvenanmerellä Svenska Högarin tienoilla vaikeuksiin.Salahmi seilasi Karin yli ja sai pohjaansa vuodon. Vaikeassa tilanteessa ei keretty reagoimaan riittävän nopeasti vaan laiva kaatui. Kapteesi oli yrittänyt mennä noutamaan kajuutasta laivan arvoesineitä kun hän hukkui sinne. Muu miehistö pelastui Svenska Högarnille. Sieltä […]
22 lästiä / Rakennettu 1814 / Mitat 57’2 x 15’6 x 8’ Haaksirikkoutunut Öregrundin luona 1819. (Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 8)
Vuonna 1886 oli ruotsalaisella Rederiaktiebolaget Södra Sverigellä suora matkustajalaivayhteys Tukholman ja Helsingin välillä. Yhtiön vuonna 1884 rakennetut alukset Aeolus ja Zephyr kulkivat linjaa Tukholma-Helsinki-Pietari. Zephyr upposi 10.12.1886 Smögenin luona, Lysekillin pohjoispuolella, Länsi-Ruotsissa. (Laiva saapui Helsinkiin, s. 39). Uusi Suometar 12.12.1886 no 289 Fakta Om Fartyg.se Riksantikvariämbetet Fornsök
Suomalainen priki Wänskapen (kapt. Sundvik) oli tuomassa kappaletavaralastia Amsterdamista kun se haaksirikkoutui syksyllä 1852. Äbo Underrättelser 19.10.1852 no 82 (Stormen den 3. Okt. Fartyget Vänskapen kapten Sundvik förolyckats – 1852 20.X fat n:o 244) (Yöllä lokak. 2 ja 3 p. välillä myrsky: Laiva Wänskapen, kapt. Sundvik, hukkui Öresund’issa. Kapt. Lindfors’in laiva Minerva vahingoittuu Wismar’in läheisyydessä […]
Kuunari Victoria (kapt. Mowallsson), kotoisin Sundista Ahvenanmaalta, on haaksirikkoutunut Marön luona Gottlannissa. Miehistö pelastunut maihin, mutta kapteeni jäi haaksirikkoutuneen aluksensa luo. Folkwännen 11.12.1867 no 50 (Sjöolyckor drabbat skonerten Stora Finland kapt. Andersson. Skonerten Koetus, kapten Lindström. Fartyget Carl Johan. Skonerten Victoria fr. Åland. Barkskeppet Ocean fr. Brahestad. Usko, kapt. Enlund – 1867 11.XII folkvännen n:o […]
Turkulainen parkki (587 rek.t) Storfusten (kapt. Petrell) ajoi karille Gaddenin majakan luona Gotlanninnissa. Vauriot eivät olleet isoja, mutta apuun tullut höyrylaiva vaati 23.000 kr pelastuspalkkiota. Parkki oli rakennettu 1857 ja sen omistivat Nystedt ja Spoof. Åbo Posten 7.11.1879 no 259 Folkwännen 12.11.1879 no 46 Riksantikvariämbetet Fornsök (Turkulainen laiva Storfursten on Gottlannin lähellä joutunut karille – […]
Ruotsin rannikolla ajautui maihin suomalainen kaljaasi 12.10.1860 nimeltä Salamander (kapt. I.H. Mattson). Kaljaasi oli tulossa pelkässä painolastissa Lyypekistä ja oli matkalla kotimaahansa. Alus on rannalla upoksissa ankkureidensa varassa, peräsin ja purjeet hajalla. Rannan asukkaat olivat tarjonneet suojan pelastuneelle miehistölle. Suomen Julkisia Sanomia 1.11.1860 no 85 (Dalarö. Finska-galeasen Salamander strandat – 1860 25.X fat n:o 251)
Parkkilaiva, 650 nrt, rakennettu Uudessakaupungissa 1857. Varustajat (1857) A.C.Blomin leski, (1869) Olof ja A.E.Blom. Haaksirikko 1881 Grislehamnin luona. Aura 24.6.1881 no 25 Uusi Suometar 28.6.1881 no 144 Aura 2.9.1881 no 35 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 258, 558 Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, s.108
Vuonna 1878 uutisoitiin kahdesti tervaa Lyypekkiin kuljettaneen oululaisen laiva Primuksen karilleajoista. Jälkimmäisellä kerralla tapahtui lokakuussa Gottlannin rannikolla. Morgonbladet 12.10.1878 no 238 Finlands Allmänna Tidning 15.10.1878 no 240 (Skeppet Primus från Uleåborg på grund – 1878 15.X fat n:o 240) (Primus laiva Oulusta joutui karille – 1878 31.VIII kaiku n:o 35) (Primus laiva joutui uudestaan karille […]
Suomalainen priki Preciosa (kapt. Carl Gustaf Lindström) oli tuomassa suolalastia Torreviejasta Gevleen kun se tuulessa joutui 7.6.1873 karille Fårön kohdalla. Kaksi ruotsalaista tykkivenettä pääsivät haaksirikkoisen avuksi ja hinasivat sen Slitehamnin suulle. Aluksen saamat isot vauriot vaativat korjaamista paikan päällä. Preciosa oli rakennnettu 1847 ja sen vetoisuuus oli 124 lästiä. Oulun Wiikko-Sanomia 28.6.1873 no 26 (Strandning. […]
Ruotsin puolella ajoi kunnari Otava (kapt. Johansson). Kuunari oli viemässä Taalintehtaalta lastattua puutavaralastia Kööoenhaminaan. Alus saatiin irrotettua karilta ja se pääsi jatkamaan matkaansa. Folkwännen 10.6.1874 no 23 (Skonerten Otava förd af J.E. Johansson, strandat – 1874 5.VI fat n:o 127)
Porista kotoisin ollut laiva Onni (kapt. Wahlroos) oli viemässä lautalastia Marseillesiin kun se ajoi kivelle Ruotsin itärannikolla. Kun lastia oli kevennetty pääsi alus jatkamaan matkaansa. Finlands Allmänna Tidning 6.12.1850 no 285 (Skeppbrott. Orion. Marie och Onni – 1850 4.XII ht n:o 96) (Onni Porista hukkunut – 1850 14.XII my n:o 50)
Turkulainen kuunari Olga (kapt. Henriksson) oli palaamassa kotiin painolastissa kun se menetti myrskyssä ankkurit. Alus hinattiin Helsingöriin. Finlands Allmänna Tidning 17.11.1868 no 268 (Sjöolycka. Skonerten Juno och Olga från Åbo – 1865 16.XI hd n:o 267)
Höyrylaiva Express sai pohjakosketuksen Göreborgin lähistöllä ja joutui peräsinvaurioiden takia korjattavaksi. Finlands Allmänna Tidning 23.7.1881 no 166
Kristiinalainen karavelli Lyckan (20 lästiä) haaksirikkoutui Merenkurkussa 22.10.1862 Björkåsensin kalastajakylän luona ollessaan taittamassa paluumatkaa Pietarista, josta se oli noutanut jauholastin. Kapteeni Johan Palmin johdolla miehistä pelastui turmasta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983,s. 48 Christer Norrvik : Purjeiden kaupunki
Ahvenanmaalainen kuunari Karoliina ajoi matalikolle 6.6.1883 Sandön lähellä Gotlannissa, josta pelastushöyryalus Hero veti sen irti ja hinasi Sliteen korjattavaksi, jonka jälkeen se pystyi jatkamaan matkojaan. Sjöhistorisk årsskrift för Åland 1992-93; Ålands Nautical Club r.f. och Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum) Sanomia Turusta 18.6.1883 no 91 (Skeppet Karolina från Mariehamn strandat vid Sandö – 1883 mbl n:o 136) […]
Jomalalainen Juno oli 90 lästinen kuunari. Sen sanottiin olleen ikäloppu jo silloin kun sen hankki ensimmäiseksi aluksekseen Gustaf Robert Sagulin vuonna 1864. Jo toisella matkallaan Englantiin Juno särkyi Svenska Björnin luona vaikka laivurin sanojen mukaan myrsky ei ollut kummoinenkaan. Miehistö sentään pelastui norjalaisen prikin kyytiin, jolla he selvisivät Maarianhaminaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, […]
Norjalainen kuunari Juliana oli lähtenyt Vaasasta kohti Kööpenhaminaa kun sen kajuutassa syttyi tulipalo räjähtäneesta valaisimesta. Miehistö joutui jättämään tulen varassa olleen aluksensa. Palanut hylky hinattiin sittemmin Kalmariin. (Ångb. Oulus haveri. Norska skonerten Juliana strandat – 1880 31.VII mbl n:o 175)
Suomalainen alus Josefina oli ajanut norjalaisen priki Tricolorin päälle, joka vaurioituneena jouduttiin hinaamaan satamaan. Åbo Posten 22.8.1878 no 194
Suomalainen höyrylaiva, joka joi kivelle Kodjupetissa on hinattu satamaan korjattavaksi. Finlands Allmänna Tidning 2.5.1876 no 100 (Ångf. Jakobstad stött på grund – 1876 3.V hfbl n:o 101) (Ångf. Jakobstad stött på grund – 1876 2.V mbl n:o 100) (Ångf. Jakobstads grundstötning – 1876 4.V åp n:o 51) (Om ångb. Jakobstads grundstötning – 1876 13.V åp […]
Suomalainen parkki ILma (kapt. Lindström) oli tulossa pelkässä painolastissa Englannista kun se vajosi Svenska Högarnen luona laitojaan myöten pohjaan. Morgonbladet 14.11.1874 no 265 (Finska barkskeppet Ilma strandat – 1874 12.XI hd n:o 309)
Laiva Hoppet (kapt. Sjöholm) oli tulossa painolastissa Kööpenhaminasta Suomeen kun se ajoi 8.4.1874 matalaan Arconassa. Alus täyttyi vedestä ja miehistö pääsi turvaan. Helsingfors Dagblad 19.4.1874 no 104 Åbo Posten 25.4.1874 no 48 Morgonblad 27.4.1874 no 95 Åbo Underrättelser 27.4.1874 no 95
Merellä ilman miehistöä tavattu kuunari osoittautui suomalaiseksi Hoppetiksi (kapt. Mårtensson). Alus oli ollut matkalla Skellefteåsta Luleåån kun se todennäköisesti oli ajanut kivelle. Alus hinattiin lopulta Tukholmaan. Helsingfors Tidningar 17.8.1865 no 189 Helsingfors Dagblad 18.8.1865 no 190 (Sjöolycka. Skonerten Hoppet – 1865 17.VIII fat n:o 189)
Turusta kotoisin ollut laiva Harpa (kapt. Lindberg) haaksirikkoutui Hollön majakan läheisyydessä Ruotsin rannikolla 21.10.1864. Harpa oli tuomassa kivihiiltä Shieldsistä Tukholmaan. Kapteeni, perämies ja viisi muuta miehistön jäsentä hukkui, neljän onnistui pelastautua. Helsingfors Dagblad 5.11.1854 no 258 Åbo Underrättelser 5.11.1854 no 131 Folkwännen 9.11.1854 no 45 Helsingfors Posten 12.11.1854 no 11 (Haveri. Skeppet Harpa fr. Åbo […]
Suomalainen kaljaasi Förening (kapt. P. Stenström) oli matkalla Tukholmasta Vesteråsiin hakeakseen sieltä malmilastin Suomeen vietäväksi ajoi karille 24.7.1876 n 42 m, Vesteråsista itään. Huvudstadsbladet 3.8.1876 no 177 (Finska galeasen Föreningen skepparen P. Stenström, stött på grund – 1876 2.VIII fat n:o 176) (Suom.kaljaasi Föreningen, kapt. Stenström, karilla – 1876 3.VIII svl n:o 90) [Haveri tapahtui […]
Ahvenanmaan Lemlandista kotoisin ollut kuunari Fortuna kärsi haaksirikon Ruotsin rannikolla 6.9.1851 vallinneessa myrskyssä. Fortuna oli lähtenyt Pohjanlahdelta kohti Tukholmaa. Finlands Allmänna Tidning 21.10.1851 no 244
Suomalainen kuunari Eva (kapt. Henriksson) oli puutavaralastissa matkalla Piteåsta Flensburgiin kun se 13.8.1873 ajoi rantaan Ronessa. Kun kansilastia oli kevennetty saatiin alus irti ja hinattua satamaan. Helsingfors Dagblad 23.8.1873 no 228
Haaksirikko. Kauppaneuvos O. Malmin Pietarsaaressa omistama purjelaiwa Europa, jota on suurimpia maassamme, on, kuten Wbl. tietää toissa maanantaina joutunut karille Swenska Gaddarne- nimisille saarille ja mennyt kerrassaan hylyksi. Laiwa oli puulastissa lähtenyt Pietarsaaresta matkalle johonkin Englannin satamaan. Laiwawäki pelastui Uumajan kaupunkiin. Sekä laiwa että lasti kuuluu olleen wakuuttamaton. (Sanomia Turusta 18.11.1886 no 268) Kokkolan Lehti […]
Fregatti, rakennettu v. 1867 puusta, kuparilla ja raudalla kiinnitettu sekä pohja peitetty kuparilla. Rakentaja H.Beasan, Carlholman veistämö Pietarsaaressa. Vetoisuus 1059 brt / 1002 nrt (530 lästiä). Pituus 56,08 m. Alus lähti marraskuussa 1886 puutavara- ja tervalastissa Pietarsaaresta Englantiin. Purjehdittua sakeassa sumussa illalla 4.11.1886 alus karahti kivelle Malgrundetissa Holmögaddin majakasta koilliseen Merenkurkussa. Riki meni äkkipysähdyksestä yli […]
Parkki Emil, kapteeni Holmström, joka joutui haveriin Öregrundissa jo kahdesti edellisenä talvena, jäi karille lähdettyään Kullbodan satamasta Farsholmenissa ja ja sai vuodon. Helsingfors 20.4.1882 no 90 Åbo Underrättelser 20.4.1882 no 105
Höyrylaiva Dagmar kolaroi kahden muun aluksen kanssa Tukholmassa. Dagmar tuotiin Turkuun korjattavaksi. Åbo Posten 18.11.1876 no 134